{"id":140890,"date":"2026-01-13T04:07:07","date_gmt":"2026-01-13T04:07:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/140890\/"},"modified":"2026-01-13T04:07:07","modified_gmt":"2026-01-13T04:07:07","slug":"kova-takauslainaa-ei-kayteta-tai-tulla-kayttamaan-kohtuuhintaiseen-asuntotuotantoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/140890\/","title":{"rendered":"KOVA: Takauslainaa ei k\u00e4ytet\u00e4 tai tulla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon"},"content":{"rendered":"<p><strong><\/p>\n<p>Valtion tukemaa asuntotuotantoa voidaan rakentaa esimerkiksi korkotuki- tai takauslainojen avulla. Kohtuuhintaisten asuntojen yleishy\u00f6dyllisist\u00e4 rakennuttajista vain 2 prosenttia on vuosina 2024\u20132025 hakenut niin sanottua takauslainaa. Vastaavasti korkotukilainaa on hakenut 68 prosenttia rakennuttajista. Takauslainan suurimmaksi haasteeksi koetaan, ettei se sis\u00e4ll\u00e4 suoraa tukea, toisin kuin valtion korkotuen sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 korkotukilaina, mik\u00e4 tarkoittaa suurempia p\u00e4\u00e4omakuluja ja siten korkeampia omakustannusvuokria. Erityisesti suuret kohtuuhintaiset asuntotoimijat raportoivat suoran tuen puutteen olevan takauslainan merkitt\u00e4vin heikkous. Tulokset pohjautuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat &#8211; KOVA ry:n j\u00e4senilleen teett\u00e4m\u00e4\u00e4n kyselyyn.<\/p>\n<p><\/strong><\/p>\n<p>Valtion tukeman asuntotuotannon painopistett\u00e4 on vuodelle 2026 pyritty siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n korkotukilainoituksesta takauslainoitukseen. Korkotukilainavaltuuksia v\u00e4hennettiin syksyn 2025 budjettiriihess\u00e4 yhteens\u00e4 365 miljoonalla eurolla vuosilta 2026\u20132027, kun samaan aikaan takauslainavaltuuksia lis\u00e4ttiin 200 miljoonalla eurolla vuodelle 2026.<\/p>\n<p>Korkotukilainat tarkoittavat kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen uudistuotantoon tai perusparannukseen my\u00f6nnett\u00e4vi\u00e4 lainoja, joiden korkokustannuksiin valtio osallistuu. Lis\u00e4ksi lainoilla on valtion t\u00e4ytetakaus. Vastapainona korkotukilainakohteet ovat k\u00e4ytt\u00f6-, asukasvalinta-, vuokranm\u00e4\u00e4ritys-, luovutus- ja tuoton tuloutusrajoitusten alaisia. Takauslainalla taasen tarkoitetaan vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakausta, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 valtion t\u00e4ytetakauksen, muttei muuta tukea. Korkotukilainasta poiketen takauslainakohteilla ei ole vuokranm\u00e4\u00e4rityst\u00e4 tai asukasvalintaa koskevia rajoituksia. Takauslainan valtion t\u00e4ytetakauksen enimm\u00e4ispituus on 30 vuotta, kun se on korkotukilainassa 40 vuotta.<\/p>\n<p>&#8211; Rakennusala k\u00e4rvistelee edelleen hyvin haastavassa tilanteessa, jossa se on ollut jo kolmen vuoden ajan. Valtion tukema asuntotuotanto on paikannut vapaarahoitteista tuotantoa, mutta vuosien 2026\u20132027 korkotukilainavaltuustasot tarkoittavat aiempaa merkitt\u00e4v\u00e4sti pienempi\u00e4 asuntoaloitusm\u00e4\u00e4ri\u00e4. Budjettimieless\u00e4 tuo 365 miljoonan euron v\u00e4hennys korkotukilainavaltuuksiin ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoita kuin korkeintaan noin 5 miljoonan euron s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vuosittain, kun korkotuen alainen lainakanta kasvaa odotettua v\u00e4hemm\u00e4n, KOVAn p\u00e4\u00e4ekonomisti Eetu Kauria toteaa.<\/p>\n<p>&#8211; Takauslainaa on toivottu korkotukilainojen korvaajaksi, sill\u00e4 niit\u00e4, toisin kuin korkotukilainoja, ei lasketa Suomen julkisyhteis\u00f6jen EDP-velkaan. Kyselymme tulokset kuitenkin osoittavat, ett\u00e4 asuntotoimijat eiv\u00e4t koe t\u00e4t\u00e4 rahoitusinstrumenttia kovin toimivaksi, sill\u00e4 ilman suoraa korkotukea rakennettujen asuntojen kohtuuhintaisuus k\u00e4rsii, kun otetaan viel\u00e4 huomioon, ett\u00e4 takauslainassakin on k\u00e4ytt\u00f6- ja luovutusrajoituksia eik\u00e4 sill\u00e4 rakennettuja kohteita voida tasata korkotukikohteiden kanssa, Kauria jatkaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Valtion tukemaa asuntotuotantoa voidaan rakentaa esimerkiksi korkotuki- tai takauslainojen avulla. Kohtuuhintaisten asuntojen yleishy\u00f6dyllisist\u00e4 rakennuttajista vain 2 prosenttia on&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":140891,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-140890","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115885823923479731","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140890","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=140890"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140890\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/140891"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=140890"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=140890"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=140890"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}