{"id":140968,"date":"2026-01-13T06:46:14","date_gmt":"2026-01-13T06:46:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/140968\/"},"modified":"2026-01-13T06:46:14","modified_gmt":"2026-01-13T06:46:14","slug":"maidontuotanto-lahti-kainuussa-kasvuun-viime-vuonna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/140968\/","title":{"rendered":"Maidontuotanto l\u00e4hti Kainuussa kasvuun viime vuonna"},"content":{"rendered":"<p>Rakennemuutos Kainuun lypsykarjatiloilla on ollut rajua. Vuonna 1996 maidontuottajia oli Kainuussa (Vaala poisluettuna) viel\u00e4 891 ja tuotettu maitom\u00e4\u00e4r\u00e4 58 milj. litraa. Noin kolmessakymmeness\u00e4 vuodessa tuottajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pudonnut l\u00e4hes 88 %, mutta t\u00e4st\u00e4 huolimatta tuotanto on kasvanut yli 4 %.\u00a0<\/p>\n<p>Tilakoko on kasvanut merkitt\u00e4v\u00e4sti, mik\u00e4 on edellytt\u00e4nyt vuosien saatossa isoja investointeja rakennuksiin, koneisiin, el\u00e4imiin ja osaamiseen. Vuonna 2025 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen maidontuotanto oli 562 000 litraa\/tila. Tilakohtainen keskituotos on noussut reilusti yli seitsem\u00e4nkertaiseksi 29 vuodessa. Korkein tilakohtainen keskituotos vuonna 2025 oli Puolangalla 1 208 000 litraa ja alhaisin Paltamossa 218 000 litraa. Kainuussa Puolangalla saavutettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa yli 1 miljoonan litran tilakohtainen keskituotos.<\/p>\n<p>Lopettaneista 10 tilasta nelj\u00e4 tilaa oli Sotkamosta, kaksi Paltamosta ja Puolangalta, sek\u00e4 tila Hyrynsalmelta ja Kuhmosta. Kajaanissa, Ristij\u00e4rvell\u00e4 ja Suomussalmella maitoa l\u00e4hetettiin meijeriin yht\u00e4 monelta tilalta kuin vuonna 2024.<\/p>\n<p>Vuonna 2025 meijeriin l\u00e4hetetty maitom\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi kaikissa muissa kunnissa paitsi Sotkamossa ja Paltamossa, joissa se v\u00e4heni. Puolangalla maitom\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi 743 000 litraa, Kuhmossa 186 000 litraa, Hyrynsalmella, Kajaanissa ja Suomussalmella noin 80 000 litraa. Laskua litram\u00e4\u00e4r\u00e4isess\u00e4 maitom\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 oli Sotkamossa 328 000 litraa ja Paltamossa 321 000 litraa. Suhteellisesti eniten maitom\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni Paltamossa -22,2 %.<\/p>\n<p>Maidontuotanto on Kainuun maatalouden selk\u00e4ranka<\/p>\n<p>Kainuun ELY-keskuksen (1.1.2026 alkaen Pohjois-Suomen elinvoimakeskus) tavoitteena CAP27 rahoituksen suunnitelmakautena on ollut s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 maataloustuotannon m\u00e4\u00e4r\u00e4 ennallaan. Maidontuotannon osalta nelj\u00e4n\u00e4 edellisen\u00e4 vuotena maidontuotanto on laskenut aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2025 tuotanto k\u00e4\u00e4ntyi nousuun.<\/p>\n<p>Maidontuotannon k\u00e4\u00e4ntyminen nousuun vuonna 2025 tarkoittaa, ett\u00e4 maidontuottajat ovat kehitt\u00e4neet nykyist\u00e4 tuotantoaan lopettaneiden tilojen maitom\u00e4\u00e4r\u00e4n ja nousun verran. Investoinnit muun muassa el\u00e4inten hyvinvointiin, ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n parantamiseen, aurinkoenergiaan ja muihin kohteisiin ovat mahdollistaneet maidontuotannon kehitt\u00e4misen nykyisiss\u00e4 puitteissa.<\/p>\n<p>Viime vuosina ei olla rakennettu uusia tuotantorakennuksia. Maidontuotannon m\u00e4\u00e4r\u00e4n s\u00e4ilyminen nykyisell\u00e4 tasolla edellytt\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa investointeja maidontuotannon tuotantokapasiteetin lis\u00e4\u00e4miseksi. Maitotiloilla on uudisrakennus- ja laajennusinvestointisuunnitelmia tuotannon kehitt\u00e4miseen. Sukupolvenvaihdokset ja muut omistajuudenvaihdokset sek\u00e4 investoinnit maatiloilla ovat eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4 maatalouden ja maidontuotannon jatkuvuuden kannalta.<\/p>\n<p>Liitteiss\u00e4 maitom\u00e4\u00e4rien ja -tilojen kehitys Kainuussa. Taulukot koottu Osuuskunta Maitosuomen ja Osuuskunta Pohjolan Maidon antamista tiedoista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Rakennemuutos Kainuun lypsykarjatiloilla on ollut rajua. Vuonna 1996 maidontuottajia oli Kainuussa (Vaala poisluettuna) viel\u00e4 891 ja tuotettu maitom\u00e4\u00e4r\u00e4&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":140969,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-140968","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115886449135617326","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140968","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=140968"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/140968\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/140969"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=140968"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=140968"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=140968"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}