Turun Vanhan Suurtorin n\u00e4kym\u00e4 on kaikille suomalaisille tuttu joulurauhan julistuksesta. Kortteli on Engelin laatimassa asemakaavassa nimetty Elephanten-kortteliksi. Alueen rakennukset on rakennettu vuosina 1735\u20131901.<\/p>\n
\u2013 Korjauksiin valmistaudutaan, sill\u00e4 maan vanhimpana kaupunkina Turulla on velvollisuus vaalia kulttuuriperint\u00f6\u00e4\u00e4n. Suurtorin alue ja sen rakennukset ovat Suomen mittakaavassa t\u00e4ysin uniikki kokonaisuus. Jo rakennukset itsess\u00e4\u00e4n ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, mutta niiden alla on lis\u00e4ksi arvokasta keskiaikaista historiaa, Turun tilapalvelujohtaja Leevi Luoto<\/strong> sanoo.<\/p>\n Korjaus on vaativa kokonaisuus<\/strong><\/p>\n Vanhan Suurtorin rakennusten perustusten korjaaminen on sek\u00e4 teknisesti ett\u00e4 kulttuurihistoriallisesti poikkeuksellisen vaativa hanke. Kortteli on m\u00e4\u00e4ritelty valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4ksi rakennetuksi kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6ksi (RKY) ja se on muinaismuistolain suojelemalla alueella.<\/p>\n Rakennusten perustukset painuvat ep\u00e4tasaisesti ja vajoaminen on kiihtynyt viimeisen 15 vuoden aikana. Yksitt\u00e4ist\u00e4 syyt\u00e4 rakennusten painumiselle ei voida t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa osoittaa.<\/p>\n \u2013 Ensisijaisena tavoitteena on nyt selvitt\u00e4\u00e4, millaisia keinoja rakennusten perustusten vahvistamiseksi l\u00f6ytyy ja miten painuminen pystyt\u00e4\u00e4n pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Talot ovat painuneet keskim\u00e4\u00e4rin 1\u20133 millimetri\u00e4 vuodessa. Hankalimmat kohdat painuvat jopa 3\u20136 millimetri\u00e4 vuosittain, kertoo hankep\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Saku Lehti\u00f6<\/strong> Turun kaupungilta.<\/p>\n H\u00e4nen mukaansa ty\u00f6n haastavuutta lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 keskiaikaisten kellaritilojen l\u00e4pi ei voida paaluttaa. Nyt etsit\u00e4\u00e4n ratkaisuja, joilla taataan nykyisten rakennusten ja niiden alla olevan historiallisten kerrosten s\u00e4ilytt\u00e4minen. Jo selvitysten aikana tehd\u00e4\u00e4n tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 museoviranomaisten kanssa.<\/p>\n Korjausaikataulusta ei viel\u00e4 arviota<\/strong><\/p>\n Nyt alkavien selvitysten my\u00f6t\u00e4 saadaan tiet\u00e4\u00e4, kuinka laajoja ja vaativia Elephanten-korttelin rakennusten korjaukset tulevat olemaan. Varsinaisten korjaus- ja vahvistamist\u00f6iden aikataulua tai kustannuksia ei t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 voida viel\u00e4 arvioida. Asia etenee aikanaan poliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n \u2013 T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ty\u00f6 alkaa markkinavuoropuhelulla, jossa valittava projektijohtokonsultti k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 suunnittelun, Lehti\u00f6 kertoo.<\/p>\n Suunnittelualue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 Vanhan Suurtorin rakennusten lis\u00e4ksi ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n katu- ja torialueen. Alueella on yhteens\u00e4 16 rakennusta.\u00a0Tutkimusten yhteydess\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 rakennus- ja rakennehistoriallisia selvityksi\u00e4.<\/p>\n Haittoja minimoidaan kaikin tavoin<\/strong><\/p>\n Vanhan Suurtorin selvitysty\u00f6 ei est\u00e4 alueen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Nyt k\u00e4ynnistyvi\u00e4 tutkimuksia ja kaivauksia tehd\u00e4\u00e4n vaiheittain. My\u00f6s toteutus tullaan suunnittelemaan niin, ett\u00e4 korjaust\u00f6ist\u00e4 aiheutuu mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n haittaa alueen toiminnalle.<\/p>\n \u2013 Vanha Suurtori kaikkine toimintoineen ja aktiviteetteineen on turkulaisille valtavan t\u00e4rke\u00e4 paikka. Yrit\u00e4mme kaikin tavoin pit\u00e4\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 huomioimme alueen aktiivisen k\u00e4yt\u00f6n ja merkityksen. Pyrimme minimoimaan toimijoille ja suurelle yleis\u00f6lle kohdistuvat haitat. My\u00f6s 800-vuotisjuhlavuoden tapahtumat huomioidaan suunnittelussa, Saku Lehti\u00f6 lupaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Turun Vanhan Suurtorin n\u00e4kym\u00e4 on kaikille suomalaisille tuttu joulurauhan julistuksesta. Kortteli on Engelin laatimassa asemakaavassa nimetty Elephanten-kortteliksi. Alueen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":141029,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-141028","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115886858106578249","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141028","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=141028"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141028\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/141029"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=141028"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=141028"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=141028"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}