{"id":141038,"date":"2026-01-13T08:54:09","date_gmt":"2026-01-13T08:54:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/141038\/"},"modified":"2026-01-13T08:54:09","modified_gmt":"2026-01-13T08:54:09","slug":"maailman-suurin-saari-irtosi-euroopan-mantereesta-55-miljoonaa-vuotta-sitten-miksi-se-kuuluu-tanskalle-uutisia-lyhyesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/141038\/","title":{"rendered":"Maailman suurin saari irtosi Euroopan mantereesta 55 miljoonaa vuotta sitten \u2013 miksi se kuuluu Tanskalle? | Uutisia lyhyesti"},"content":{"rendered":"<p class=\"aw-1gybjub aw-5vja16 kEtdKx kmuxyA yle__article__paragraph\">Vuonna 1946 Yhdysvallat tarjosi Tanskalle sata miljoonaa dollaria Gr\u00f6nlannista.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Etualalla on eriv\u00e4risi\u00e4 taloja. Taustalla on luminen vuori.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/39-15800026964e04a42609.jpeg\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Sermitsiaq on 1 210 metriin kohoava vuori Gr\u00f6nlannin p\u00e4\u00e4kaupungin Nuukin l\u00e4hell\u00e4. Kuva: Odd Andersen \/ AFP<\/p>\n<ul class=\"aw-1jjocuh iJTSwP yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Gr\u00f6nlanti oli Tanskan siirtomaa vuoteen 1953. Nyky\u00e4\u00e4n se on Tanskan itsehallinnollinen alue.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Yhdysvallat on ollut pitk\u00e4\u00e4n kiinnostunut ostamaan saaren. Syyn\u00e4 ovat sen luonnonvarat ja strateginen sijainti.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Laaja itsehallinto astui voimaan 2009, jolloin Gr\u00f6nlanti sai oikeuden hallita luonnonvarojaan.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Gr\u00f6nlanti on maailman suurin saari. Kooltaan se on liki 2,2 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4 eli 6,4 kertaa Suomen pinta-alan verran. Saari irtosi Euroopan mantereesta noin 55 miljoonaa vuotta sitten ja kuuluu maantieteellisesti Pohjois-Amerikkaan.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Ensimm\u00e4isten ihmisten arvioidaan saapuneen saarelle nykyisen Kanadan alueelta 2\u00a0500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ilmeisesti saari oli v\u00e4lill\u00e4 satoja vuosia asuttamattomana.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Nykyisin se on Tanskan itsehallinnollinen alue. Kuinka Gr\u00f6nlanti p\u00e4\u00e4tyi Tanskan haltuun?<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Ensimm\u00e4iset pohjoismaiset asukkaat saapuivat Gr\u00f6nlantiin <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Erik Punaisen<\/strong> johdolla 980-luvulla. H\u00e4n oli murhan takia Islannista karkotettu norjalainen viikinki. Islantiin h\u00e4n oli p\u00e4\u00e4tynyt, koska h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli karkotettu Norjasta tapposyytteen takia ja perhe asettui Islantiin.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Erik Punainen palasi Islantiin ja kutsui l\u00f6yt\u00f6\u00e4\u00e4n Gr\u00f6nlandiksi, Vihre\u00e4ksi maaksi, houkutellakseen sinne asukkaita. Halukkaita l\u00e4htij\u00f6it\u00e4 l\u00f6ytyi, sill\u00e4 Islannissa oli ollut n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4. Viikingit asuttivat Gr\u00f6nlannin noin vuonna 1000.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Nykygr\u00f6nlantilaisten inuittien esivanhemmat saapuivat niille alueille, joilla ei ollut viikinkej\u00e4, noin vuodesta 1200 alkaen. Heit\u00e4 veti alueelle luultavasti valaanpyynti.<\/p>\n<p>Siirtomaa-aika alkoi 300 vuotta sitten<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Norjan kuningas <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Haakon IV<\/strong> liitti alueen Norjaan vuonna 1261. Sittemmin Norjan mielenkiinto saareen lopahti, sill\u00e4 esimerkiksi turkiksia sai helpommin Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Gr\u00f6nlannin skandinaaviasutus h\u00e4visi 1400-luvulla, luultavasti siksi, ett\u00e4 ilmasto viileni. <a class=\"aw-iao6s4 iHOxEa yle__article__link\" href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/3-12375601\" role=\"link\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Syyn\u00e4 on voinut olla my\u00f6s kuivuus<\/a>.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Norjalainen l\u00e4hetyssaarnaaja <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Hans Egede<\/strong> uskoi 1720-luvulla skandinaavien yh\u00e4 olevan alueella. Norjalaisten huoli oli, ett\u00e4 alueen asukkaat olisivat edelleen katolilaisia. Norjassa oli uskonpuhdistuksen my\u00f6t\u00e4 siirrytty luterilaisuuteen.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Egede tapasi alueella kuitenkin vain inuitteja, joita h\u00e4n alkoi k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 kristinuskoon. Egede perusti Godth\u00e5bin eli Gr\u00f6nlannin nykyisen p\u00e4\u00e4kaupungin Nuukin. Siirtomaa-aika alkoi.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Mies katsoo patsasta lumisessa maisemassa. Taustalla on taloja ja j\u00e4\u00e4vuoria.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/39-15800036964e04aa7018.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Matkailija tarkasteli Hans Egeden patsasta Nuukissa maaliskuussa 2025. Kuva: Odd Andersen \/ AFP<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Norja oli p\u00e4\u00e4tynyt 1300-luvulla liittoon Tanskan kanssa, joten Gr\u00f6nlanti kuului Tanska-Norjalle. Se j\u00e4i Tanskalle, kun suurvallat antoivat Norjan Ruotsille Kielin rauhassa 1814. Kansainliiton kansainv\u00e4linen tuomioistuin eli nykyisen YK:n oikeudellinen p\u00e4\u00e4elin tunnusti Gr\u00f6nlannin osaksi Tanskaa vuonna 1933.<\/p>\n<p>Itsehallinto laajeni 2009<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Toisen maailmansodan aikana Saksa miehitti Tanskan. Yhdysvallat otti Gr\u00f6nlannin hallintoonsa sodan ajaksi. Se palasi Tanskalle 1945. Vuodesta 1949 Yhdysvallat ja Tanska ovat olleet Nato-liittolaisia.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Gr\u00f6nlanti oli Tanskan siirtomaa vuoteen 1953. Silloin Gr\u00f6nlannista tuli t\u00e4ysivaltainen Tanskan maakunta. Autonominen alue Gr\u00f6nlannista tuli 1979.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Alkuper\u00e4isasukkaiden asema oli vaikea. Esimerkiksi 1953 Tanskan viranomaiset karkottivat inuittimets\u00e4st\u00e4j\u00e4t heid\u00e4n esivanhempiensa mailta saaren pohjoisosasta laajentaakseen Yhdysvaltain lentotukikohtaa Thulessa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">1999 Tanskan korkein oikeus p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 inuitit karkotettiin laittomasti mailtaan vuonna 1953. He eiv\u00e4t kuitenkaan saaneet oikeutta palata.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Tanska pyrki my\u00f6s esimerkiksi v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n inuitien <a class=\"aw-iao6s4 iHOxEa yle__article__link\" href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20199026\" role=\"link\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">syntyvyytt\u00e4<\/a>: <a class=\"aw-iao6s4 iHOxEa yle__article__link\" href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20179741\" role=\"link\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">tuhansille naisille asetettiin kierukka heid\u00e4n tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n<\/a>.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Mette Frederiksen halaa naista liikuttuneena.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/39-15800056964e04bc81f2.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Tanskan p\u00e4\u00e4ministeri Mette Frederiksen vieraili Nuukissa syyskuussa 2025. H\u00e4n pyysi anteeksi naisilta, joille oli laitettu kierukka heid\u00e4n tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n.  Kuva: Mads Claus Rasmussen \/ EPA<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">2008 gr\u00f6nlantilaiset \u00e4\u00e4nestiv\u00e4t entist\u00e4 laajemmasta itsehallinnosta, ja se laajeni kes\u00e4ll\u00e4 2009. Paikallishallinto sai esimerkiksi oikeuden luonnonvarojen hallintaan. Gr\u00f6nlannista tuli alueen ainoa virallinen kieli.<\/p>\n<p>Trump haluaa Gr\u00f6nlannin<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Yhdysvallat on halunnut Gr\u00f6nlannin itselleen yli 150 vuoden ajan. Yhdysvallat yritti ostaa sen 1867. Vuonna 1946 Yhdysvallat tarjosi Tanskalle sata miljoonaa dollaria Gr\u00f6nlannista.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Saarella on muun muassa suuret \u00f6ljy-, kaasu- ja harvinaisten maametallien varannot.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Yhdysvaltain presidentti <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Donald Trump<\/strong> on puhunut saaren valtaamisesta jopa sotilaallisesti. Syyksi h\u00e4n on maininnut turvallisuuden. Trump on sanonut Yhdysvaltain haluavan Gr\u00f6nlannin, koska h\u00e4nen <a class=\"aw-iao6s4 iHOxEa yle__article__link\" href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20203507\" role=\"link\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">n\u00e4kemyksens\u00e4 <\/a>mukaan muuten Ven\u00e4j\u00e4 tai Kiina miehitt\u00e4\u00e4 sen.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Esimerkiksi Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Timo Koivurova<\/strong> arvioi, <a class=\"aw-iao6s4 iHOxEa yle__article__link\" href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20203553\" role=\"link\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">ettei Kiina tai Ven\u00e4j\u00e4 havittele Gr\u00f6nlantia.<\/a><\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Pohjoisen pallonpuoliskon kartta, jossa on merkitty Pohjoisnapa sek\u00e4 seuraavat maat ja alueet: Kanada, USA, Ven\u00e4j\u00e4, Gr\u00f6nlanti (Tanska), ja Suomi.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/39-1577925695e4fd62656a.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Gr\u00f6nlannin sijainti pohjoisella pallonpuoliskolla on keskeinen.  Kuva: Maija Hurme \/ Yle \/ Mapcreator<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vuonna 1946 Yhdysvallat tarjosi Tanskalle sata miljoonaa dollaria Gr\u00f6nlannista. Avaa kuvien katselu Sermitsiaq on 1 210 metriin kohoava&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":141039,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,4538,17,70,24,25,28,29,15,18,21,32,1014,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-141038","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-gronlanti","16":"tag-headlines","17":"tag-kansainvalinen-politiikka","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-main-news","21":"tag-mainnews","22":"tag-news","23":"tag-otsikot","24":"tag-paauutiset","25":"tag-suomi","26":"tag-tanska","27":"tag-top-stories","28":"tag-topstories","29":"tag-ulkomaat","30":"tag-uutiset","31":"tag-world","32":"tag-world-news","33":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115886952587104190","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141038","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=141038"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141038\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/141039"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=141038"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=141038"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=141038"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}