{"id":141514,"date":"2026-01-13T21:27:07","date_gmt":"2026-01-13T21:27:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/141514\/"},"modified":"2026-01-13T21:27:07","modified_gmt":"2026-01-13T21:27:07","slug":"85-vuotta-sitten-ford-kehitteli-uskomattoman-soijapapuauton-jonka-resepti-on-kadonnut-historiaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/141514\/","title":{"rendered":"85 vuotta sitten Ford kehitteli uskomattoman &#8221;soijapapuauton&#8221;, jonka resepti on kadonnut historiaan"},"content":{"rendered":"<p class=\"is-style-dropcap\">Muoviosat ovat nyky\u00e4\u00e4n autoissa arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, mutta 1940-luvun alussa ne olivat harvinaisempia.<\/p>\n<p>Silloin <strong>Henry Ford<\/strong> ryhtyi kokeilemaan muovisten osien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 autoissa. Kokeilujen n\u00e4kyvin tulos oli niin sanottu \u201dsoijapapuauto\u201d, muovikorinen auto, joka esiteltiin yleis\u00f6lle 13. elokuuta 1941 Dearborn Days -tapahtumassa Michiganissa.<\/p>\n<p>Patentin auto sai 13. tammikuuta 1942. Patenttia oli kuitenkin haettu jo hein\u00e4kuussa 1940.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"583\" height=\"382\"  src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Fig_1_patent_2269452.webp.webp\" alt=\"\" class=\"wp-image-2072919 js-photoswipe-image\" \/><\/p>\n<p>U.S. Patent Office<\/p>\n<p>Kyseess\u00e4 ei ollut tuotantoauto vaan kokeellinen ajoneuvo. Auton runko oli valmistettu ter\u00e4sputkesta, johon oli kiinnitetty 14 muovipaneelia. Kokonaispaino oli noin 900 kiloa, mik\u00e4 teki siit\u00e4 noin kolmanneksen kevyemm\u00e4n kuin vastaavasta ter\u00e4skorisesta autosta.<\/p>\n<p>Paneelien tarkkaa koostumusta ei tunneta, sill\u00e4 asiakirjoja ei ole s\u00e4ilynyt, kertoo Henry Ford Museum <a href=\"https:\/\/www.thehenryford.org\/collections-and-research\/digital-resources\/popular-topics\/soy-bean-car\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">artikkelissaan<\/a>. Museon siteeraaman V8 Timesin artikkelin mukaan muovi sis\u00e4lsi ainakin soijapapuja, vehn\u00e4\u00e4, hamppua, pellavaa ja kuituramia. Auton toteutuksessa keskeisess\u00e4 roolissa ollut <strong>Lowell E. Overly<\/strong> kuvasi materiaalin olevan \u201dsoijapapukuitua fenolihartsissa, ja kyll\u00e4styksess\u00e4 k\u00e4ytettiin formaldehydi\u00e4\u201d.<\/p>\n<p>Hankkeen alkuvaiheessa Ford asetti muotoiluosaston <strong>E.T. (Bob) Gregorien<\/strong> projektin vet\u00e4j\u00e4ksi, mutta ei ollut tyytyv\u00e4inen lopputulokseen. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ty\u00f6 siirrettiin Greenfield Villagen Soybean Laboratoryyn Overlyn vastuulle. Overlyn esimiehen\u00e4 toimi kemisti <strong>Robert A. Boyer<\/strong>, joka avusti projektissa.<\/p>\n<p>Autoa k\u00e4ytettiin l\u00e4hinn\u00e4 n\u00e4yttelyesineen\u00e4. Dearborn Days -tapahtuman j\u00e4lkeen se kuljetettiin my\u00f6hemmin samana vuonna esille Michigan State Fairgrounds -messuhalliin.<\/p>\n<p>Museot saavat edelleen runsaasti kyselyj\u00e4 Fordin 1940-luvun muovikokeiluista. Soijapapuauto ei kuitenkaan p\u00e4\u00e4tynyt koskaan museon valikoimiin.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"633\" height=\"417\"  src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Fig_2_patent_2269452.webp.webp\" alt=\"\" class=\"wp-image-2072920 js-photoswipe-image\" \/><\/p>\n<p>U.S. Patent Office<\/p>\n<p>Mac\u2019s Motor City Garagen <a href=\"https:\/\/macsmotorcitygarage.com\/the-truth-about-henry-fords-soybean-car\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">artikkelissa<\/a> todetaan, ett\u00e4 muovi ei nykyisten materiaalitekniikan asiantuntijoiden arvioiden mukaan todenn\u00e4k\u00f6isesti sis\u00e4lt\u00e4nyt merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 soijaa tai muita maataloudesta per\u00e4isin olevia tuotteita. Todenn\u00e4k\u00f6isemmin materiaali oli l\u00e4hinn\u00e4 fenoliformaldehydihartsia eli bakeliittia. Toisen maailmansodan aikaan soijapapua k\u00e4ytettiin joissain Yhdysvaltojen osavaltioissa materiaalina rekisterikilviss\u00e4, mutta ne eiv\u00e4t olleet kovin kest\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n<p>Auton rakentamiselle oli useita syit\u00e4. Ford halusi yhdist\u00e4\u00e4 teollisuuden ja maatalouden tuotokset samaan hankkeeseen. H\u00e4n my\u00f6s v\u00e4itti muovipaneelien tekev\u00e4n autosta perinteist\u00e4 ter\u00e4srakennetta turvallisemman ja kest\u00e4v\u00e4n jopa kaatumisen murskautumatta. Lis\u00e4ksi taustalla vaikutti metallipula, ja Ford toivoi uuden muovimateriaalin voivan korvata autoissa k\u00e4ytettyj\u00e4 perinteisi\u00e4 metalleja.<\/p>\n<p>Laajempaa jatkoa kokeilu ei saanut. Toista yksil\u00f6\u00e4 oltiin jo rakentamassa, mutta sota keskeytti autotuotannon ja samalla muoviautoprojektin. Sodan j\u00e4lkeen huomio suuntautui j\u00e4lleenrakennukseen, ja ajatus muovikorisesta autosta j\u00e4i syrj\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Auton my\u00f6hemm\u00e4st\u00e4 kohtalosta ei ole varmaa tietoa. Overlyn mukaan Gregorie h\u00e4vitti sen. Lopullista totuutta auton materiaalista ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saada koskaan selville, ellei sen resepti\u00e4 onnistuta jostain l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tunnetussa valokuvassa Henry Ford iskee kirveell\u00e4 autoa, ja kirves pomppaa h\u00e4nen k\u00e4sist\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 ei kuitenkaan ole kyse t\u00e4st\u00e4 muoviautosta, vaan Fordin omasta autosta, johon oli tehty muovinen takaluukku materiaalin kest\u00e4vyyden havainnollistamiseksi.<\/p>\n<p>Fordin kokeilu tuo mieleen vuonna 1957 esitellyn Trabantin, jossa kori oli valmistettu niin sanotusta Duroplast-materiaalista. Duroplast koostui\u00a0puuvillaj\u00e4tteist\u00e4 ja fenolihartsista, Moottori <a href=\"https:\/\/moottori.fi\/uutinen\/matka-trabant-aikakone-duroplastista\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">kertoo<\/a>.<\/p>\n<p>Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n<p class=\"has-text-align-center\">Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Muoviosat ovat nyky\u00e4\u00e4n autoissa arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, mutta 1940-luvun alussa ne olivat harvinaisempia. Silloin Henry Ford ryhtyi kokeilemaan muovisten osien&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":141515,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,17598,24368,32,78],"class_list":{"0":"post-141514","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-ford","14":"tag-muovi","15":"tag-suomi","16":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115889913467100913","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141514","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=141514"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141514\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/141515"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=141514"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=141514"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=141514"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}