{"id":141754,"date":"2026-01-14T04:45:12","date_gmt":"2026-01-14T04:45:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/141754\/"},"modified":"2026-01-14T04:45:12","modified_gmt":"2026-01-14T04:45:12","slug":"vuoden-urheilija-valitaan-torstaina-muistatko-nama-puhuttaneet-tapaukset-menneisyydesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/141754\/","title":{"rendered":"Vuoden urheilija valitaan torstaina \u2013 Muistatko n\u00e4m\u00e4 puhuttaneet tapaukset menneisyydest\u00e4?"},"content":{"rendered":"<p>\n      Vuoden urheilija -valintoja ovat historian saatossa hallinneet ennen kaikkea hiiht\u00e4j\u00e4t ja yleisurheilijat. Eniten titteleit\u00e4 saaneiden tilaston k\u00e4rjess\u00e4 ovat suksimestarit Veikko Hakulinen ja Iivo Niskanen nelj\u00e4ll\u00e4 valinnalla.\n    <\/p>\n<p>\n      Niskanen lienee j\u00e4lleen vahvoilla, jos h\u00e4n kykenee nappaamaan kultaa Milano-Cortinan olympialaisissa.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Vuoteen 2009 asti vuosittain valittiin my\u00f6s vuoden naisurheilija, jos p\u00e4\u00e4kilpailun voittaja oli mies. Vuoden naisurheilijan valintoja on eniten my\u00f6skin kahdella hiiht\u00e4j\u00e4ll\u00e4: Siiri Rantasella ja Marjatta Kajosmaalla.\n    <\/p>\n<p>      Mik\u00e4 oli laadukkain vuosi?<\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      1970- ja 1980-luvuilla ei ollut lainkaan tavatonta, ett\u00e4 kymmenen k\u00e4rjess\u00e4 oli samana vuonna useita olympiavoittajia ja maailmanmestareita. Esimerkiksi 1972 olympiakultaa 1\u202f500 metrill\u00e4 voittanut Pekka Vasala olisi ollut itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4 valinta ilman Lasse Vir\u00e9ni\u00e4.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      On mahdotonta sanoa absoluuttisesti, mik\u00e4 on ollut suomalaisen urheilun laadukkain vuosi, mutta miesmuistissa on pari auringonkiertoa, jolloin hyvi\u00e4 vaihtoehtoja oli viljalti.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Vuonna 1999 valinta kohdistui hiihdon MM-kisoissa p\u00f6yd\u00e4n putsanneeseen Mika Myllyl\u00e4\u00e4n. Top kymppiin mahtuivat lis\u00e4ksi muun muassa F1-maailmanmestari Mika H\u00e4kkinen, rallin MM-sarjan vienyt Tommi M\u00e4kinen, keih\u00e4\u00e4nheiton maailmanmestari Aki Parviainen ja pujottelun maailmanmestari Kalle Palander. NHL:n maalikuningas Teemu Sel\u00e4nne ja uinnin maailmanmestari Jani Sievinen j\u00e4tettiin sijoille kuusi ja kymmenen.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Vuonna 2007 keih\u00e4\u00e4nheiton MM-kulta riitti Tero Pitk\u00e4m\u00e4elle. Taakse j\u00e4iv\u00e4t hiihdon MM-kisojen mitalirohmu Virpi Kuitunen, F1-mestari Kimi R\u00e4ikk\u00f6nen, yhdistetyn maailmanmestari Hannu Manninen ja Stanley Cupin voittanut Sel\u00e4nne.\n    <\/p>\n<p>    <img decoding=\"async\" class=\"responsive-image article__image-image lozad\"   src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/PIBgB3ZmAjcGaZJ0CmDp63SsPefmu3IZgBI_3Qdb7rI-KCyrTazpoBwpYxD9kLz3MNpMBUH8UoRLO3nS0H_HS6Hd-sspiiAc3hEl.jpeg\" alt=\"Mika Myllyl\u00e4 oli laadukkaan urheiluvuoden 1999 valinta.\"\/><\/p>\n<p>\n                Mika Myllyl\u00e4 oli laadukkaan urheiluvuoden 1999 valinta.\n              <\/p>\n<p>\n                Kuva: Bj\u00f6rkman Matti\n              <\/p>\n<p>      Mihin n\u00e4m\u00e4 tulokset riitt\u00e4isiv\u00e4t nyky\u00e4\u00e4n?<\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Ajat muuttuvat, ja sen my\u00f6t\u00e4 suomalaisessa urheilussa arvotetaan erilaisia asioita. Mik\u00e4\u00e4n ei ole yht\u00e4 helppoa kuin j\u00e4lkiviisastelu. Siksi menneisyydest\u00e4 on voidaan nostaa esiin muutamia tuloksia, jotka saattaisivat vuonna 2026 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 eri tavalla huomiota ja arvostusta kuin aikoinaan.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Harri Olli saavutti vuonna 2007 m\u00e4kihypyn MM-hopeaa. Tuolloin elettiin aikaa, jolloin lajissa suomalaismenestyst\u00e4 tulvi tupaan ovista ja ikkunoista. Runsaudensarven pulputessa yksi MM-hopea ei paljon painanut. Olli sai tuolloin toimittajilta 178 pistett\u00e4 ja oli \u00e4\u00e4nestyksen 23:s.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Talvella 2000 kuularinki t\u00e4r\u00e4hteli, kun Mika Halvari oli el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 iskussa. Halvari pukkasi 7. helmikuuta Tampereella hallikisoissa nykyisen SE-tuloksen 22,09.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Kemin keijun mahtikaari j\u00e4i unohduksiin, sill\u00e4 mies katkaisi kes\u00e4ll\u00e4 akillesj\u00e4nteens\u00e4 ja kilpakumppani Arsi Harju nappasi olympiakultaa.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Halvari ei saanut urheilutoimittajien \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 yht\u00e4\u00e4n pistett\u00e4.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Vuonna 2004 suomalaisen urheilun taso oli ilmeisen timanttinen, sill\u00e4 17 maalia Valioliigassa tykitt\u00e4nyt Mikael Forssell ja moukaria 83,30 paiskannut Olli-Pekka Karjalainen saivat kumpikin vain yhden \u00e4\u00e4nestyspisteen.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Kuusamon tarkka-ampuja Pasi Wedman oli Sydneyn olympialaisissa kiv\u00e4\u00e4riammunnassa nelj\u00e4s. Pronssi j\u00e4i hiuskarvan p\u00e4\u00e4h\u00e4n, eik\u00e4 Vuoden urheilija -\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 h\u00e4nen nime\u00e4\u00e4n l\u00f6ytynyt yhdest\u00e4k\u00e4\u00e4n lapusta.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Jokainen voi pohtia, miten n\u00e4ill\u00e4 tuloksilla p\u00e4rj\u00e4isi t\u00e4n\u00e4 vuonna.\n    <\/p>\n<p>    <img decoding=\"async\" class=\"responsive-image article__image-image lozad\"   src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/bAFlvge5Rnqc_bBnGBTqRgU6Wck7QioTEGt05xoprDoxZ6oI5gbpJ6eH2g_ckcraQ1cmQmR7cyAEOusmEWYiF8o0V8XHb98mpy53.jpeg\" alt=\"Arsi Harju pokkasi Kultaisen kiekon kuulanty\u00f6nn\u00f6n olympiakullallaan. Samana vuonna rautapalloa yli 22 metri\u00e4 pukannut Mika Halvari j\u00e4i \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 ilman ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n pistett\u00e4.\"\/><\/p>\n<p>\n                Arsi Harju pokkasi Kultaisen kiekon kuulanty\u00f6nn\u00f6n olympiakullallaan. Samana vuonna rautapalloa yli 22 metri\u00e4 pukannut Mika Halvari j\u00e4i \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 ilman ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n pistett\u00e4.\n              <\/p>\n<p>\n                Kuva: LK\/Matti Bj\u00f6rkman\n              <\/p>\n<p>      Keke mursi kaksi lasikattoa<\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      F1:n maailmanmestaruuden 1982 voittanut Keke Rosberg on suomalaisen moottoriurheilun uranuurtaja, mutta h\u00e4n mursi kaksi lasikattoa my\u00f6s Vuoden urheilija -valinnallaan.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      H\u00e4nest\u00e4 tuli ensimm\u00e4inen tunnustuksen saanut moottoriurheilija, mink\u00e4 lis\u00e4ksi h\u00e4n oli ensimm\u00e4inen valinnan saanut niin sanottu ammattiurheilija. Viel\u00e4 1980-luvulla esimerkiksi kansainv\u00e4linen olympialiike vannoi amat\u00f6\u00f6riurheilun ihanteiden nimeen, vaikka viiden renkaan kisoissakin oli esiintynyt de facto ammattilaisia jo vuosikymmenien ajan.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      \u2013\u202fOlen ensimm\u00e4inen autourheilija, joka on valittu Vuoden urheilijaksi, vaikka olen viides maailmanmestari, joka meill\u00e4 on. Uskon, ett\u00e4 se on autourheilulle suuri p\u00e4iv\u00e4. Ja onhan samalla saatu pois se i\u00e4nikuinen kiista pois p\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestyksest\u00e4, ett\u00e4 onko autourheilua urheilua. Nyt ei tarvitse siit\u00e4k\u00e4\u00e4n keskustella, aina sanavalmis Rosberg sivalsi Ylen l\u00e4hetyksess\u00e4 haastattelija Voitto Liukkoselle.\n    <\/p>\n<p>    <img decoding=\"async\" class=\"responsive-image article__image-image lozad\"   src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/pMzmd9HHgLNGccTHSIZbAU2qTCiIAClCg9-k0LMBwsuWdn0EmafUMlDUjGgZZ4T0gTCqkm5MaDSOMDKd7Hqgy__8US4GrDPw3QQi.jpeg\" alt=\"Keke Rosberg sai varmistettuaan F1:n maailmanmestaruuden palkintopallille seurakseen aikansa supert\u00e4hden Diana Rossin.\"\/><\/p>\n<p>\n                Keke Rosberg sai varmistettuaan F1:n maailmanmestaruuden palkintopallille seurakseen aikansa supert\u00e4hden Diana Rossin.\n              <\/p>\n<p>\n                Kuva: Zanger Alan\n              <\/p>\n<p>      Tapaus<br \/>P\u00e4ivi Alafrantti<\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Kun muistellaan kiistanalaisia valintoja, aina ensimm\u00e4isen\u00e4 esiin nousee vuosi 1990. Jari Kurri oli juuri voittanut viidennen Stanley Cupinsa, mutta Vuoden urheilija oli keih\u00e4\u00e4n EM-kultamitalisti P\u00e4ivi Alafrantti.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      My\u00f6hemm\u00e4t sukupolvet ovat pit\u00e4neet valintaa p\u00f6yristytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 v\u00e4\u00e4ryyten\u00e4, joka kertoo urheilutoimittajien henkil\u00f6kohtaisista mieltymyksist\u00e4.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Tapauksen yhteydess\u00e4 muistetaan harvoin mainita siit\u00e4, ett\u00e4 urheilutoimittajien lis\u00e4ksi Alafrantti oli ylivoimainen ykk\u00f6nen my\u00f6s yleis\u00f6\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Vuonna 1990 NHL oli mystinen periferia, joka tuli kansan olohuoneisiin ainoastaan kerran viikossa lyhyin\u00e4 v\u00e4l\u00e4hdyksin\u00e4 Urheiluruudussa, jos silloinkaan. Alafrantin menestyksen sen sijaan oli n\u00e4hnyt suorana l\u00e4hetyksen\u00e4 k\u00e4rjistetysti puoli kansaa.\n    <\/p>\n<p>    <img decoding=\"async\" class=\"responsive-image article__image-image lozad\"   src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/0WNKrqK6OIePwcVNRh7oB6ZS0dU4TK3Q2PEl_V2bGEgdSMUom9bOJYNuDkWoF3YTFSS8PjGgiw35Y5yI0BlCpM6RRwpiLa9QmbeP.jpeg\" alt=\"Vuoden urheilija 1990 P\u00e4ivi Alafrantti Linnan juhlissa vuonna 2014.\"\/><\/p>\n<p>\n                Vuoden urheilija 1990 P\u00e4ivi Alafrantti Linnan juhlissa vuonna 2014.\n              <\/p>\n<p>\n                Kuva: Jussi Leinonen\n              <\/p>\n<p>      Palander avasi sanaisen arkkunsa<\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Tyypillisesti \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 himme\u00e4mmille mitaleille j\u00e4\u00e4neet urheilijat jakavat haastatteluissa diplomaattisia vastauksia, joissa voittajaa kehutaan. Alppihiiht\u00e4j\u00e4 Kalle Palander voitti pujottelun maailmancupin 2003, mutta Vuoden urheilija -valinnassa tarjolla oli vain hopeaa Hanna-Maria Sepp\u00e4l\u00e4n takana.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Urheilu-uran j\u00e4lkeenkin varsin r\u00e4v\u00e4k\u00f6ist\u00e4 lausunnoistaan tunnetuksi tullut torniolainen antoi palaa eri medioiden haastattelussa. H\u00e4n ei kohdistanut kritiikki\u00e4\u00e4n voittaja Sepp\u00e4l\u00e4\u00e4n, mutta kommenteissa osansa saivat kaikki osapuolet.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      \u2013\u202fEn edes kehtaa kertoa t\u00e4t\u00e4 (alppihiihdon p\u00e4\u00e4valmentaja) Christian Leitnerille. Joku muu saa sanoa h\u00e4nelle, ett\u00e4 j\u00e4in toiseksi. Arvostan toki Sepp\u00e4l\u00e4\u00e4kin, mutta Barcelonan sadan metrin vapaauinnin finaalista puuttui muutama kova nimi, Palander jyrisi seuraavan p\u00e4iv\u00e4n Kalevan ja Aamulehden sivuilla.\n    <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vuoden urheilija -valintoja ovat historian saatossa hallinneet ennen kaikkea hiiht\u00e4j\u00e4t ja yleisurheilijat. Eniten titteleit\u00e4 saaneiden tilaston k\u00e4rjess\u00e4 ovat&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":141755,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[158],"tags":[33,31,30,159,32,160],"class_list":{"0":"post-141754","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-urheilu","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-sports","12":"tag-suomi","13":"tag-urheilu"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115891635716782129","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141754","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=141754"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141754\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/141755"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=141754"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=141754"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=141754"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}