{"id":141918,"date":"2026-01-14T08:48:06","date_gmt":"2026-01-14T08:48:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/141918\/"},"modified":"2026-01-14T08:48:06","modified_gmt":"2026-01-14T08:48:06","slug":"jarno-alastalo-rakastaa-teknologiaa-mutta-ei-sen-omistajia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/141918\/","title":{"rendered":"Jarno Alastalo rakastaa teknologiaa, mutta ei sen omistajia"},"content":{"rendered":"

(Lue blogissa<\/a>)<\/p>\n

Yksi algoritmi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t. Yksi meit\u00e4 hallitsee. Yksi pimeyteen kahlitsee.
Olen ollut pitk\u00e4\u00e4n teknologiauskovainen. Mutta kirjoittaessani\u00a0Mustaa laatikkoa jokin minussa muuttui. Uskon edelleen teknologiaan, mutta en usko ihmisiin, jotka toimivat sen taustalla.<\/p>\n

Olemme jo muutama vuosikymmen sitten antaneet avaimen digitaaliseen sieluumme p\u00e4\u00e4osin yhdysvaltalaisille miehille, jotka ovat vapaasti voineet luoda meit\u00e4 koukuttavia palveluita. Mutta pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s sanoa: palvelut antavat ihmisille paljon hyv\u00e4\u00e4kin. Silti pienell\u00e4 yksil\u00f6ll\u00e4 Suomessa on varsin v\u00e4h\u00e4n vaikutusvaltaa siihen, miten palveluita rakennetaan, ja nyt j\u00e4lleen olemme antamassa kaiken vapauden isoille yrityksille m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, miten uutta teknologiaa \u2013 teko\u00e4ly\u00e4 \u2013 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n meihin tai miten k\u00e4yt\u00e4mme sit\u00e4.<\/p>\n

Kun Atlantin toisella puolella\u00a0Donald Trump<\/strong>\u00a0on osoittanut, ett\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 on voima ja seurauksilla ei ole merkityst\u00e4, digitaalisten alustojen perustajat ja johtajat ovat poistaneet naamioita. Ehk\u00e4 osoittaneet, keit\u00e4 he oikeasti ovat. Facebookin perustaja\u00a0Mark Zuckerberg<\/strong>\u00a0on tuonut esiin, kuinka maskuliinisuus on hyve ja miten voimakas mies on vahva johtaja.\u00a0Elon Musk<\/strong>\u00a0on uudelleenjakanut \u00e4\u00e4rioikeistolaisia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja tehnyt natsitervehdyksiin viittaavia k\u00e4den nostoja. He ovat digitaalisia oligarkkeja, tai kuten kirjassa todetaan: el\u00e4mme broligarkian eli veljesvallan aikaa.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 johtajat uskovat olevansa yhteiskunnan normien yl\u00e4puolella, er\u00e4\u00e4nlaisia teknologisia yli-ihmisi\u00e4, jotka ohjaavat sivilisaatiota, usein kuitenkin vain osakkeenomistajien eduksi. Musk, Zuckerberg ja Bezos<\/strong> ovat nimi\u00e4, jotka monet tuntevat, mutta taustalla toimii piilossa monia muita, oligarkkien varjohallitsijoita, sijoittajia.<\/p>\n

Yksi heist\u00e4 on sijoittaja Peter Thiel<\/strong>, joka kyseenalaistaa avoimesti demokratian ja kannattaa teknologiaeliitin hallitsemaa aristokratiaa. H\u00e4n rakentaa ”verkostovaltioita”, jotka eiv\u00e4t kunnioita perinteisi\u00e4 maanrajoja tai hallituksia. Monet h\u00e4nen yrityksist\u00e4\u00e4n on nimetty\u00a0Taru sormusten herrasta\u00a0-kirjan mukaan, kuten Palantir, jonka teko\u00e4lyteknologiaa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n Yhdysvalloissa maahanmuuttajien tunnistamiseen ja kiinniottamiseen. Kuvaavaa on, ett\u00e4 h\u00e4nen sijoitusyhti\u00f6ns\u00e4 lempinimi on ”the precious”, valtasormus, joka hallitsee ja pimeyteen kahlitsee. Siksi h\u00e4net voisi rinnastaa Sauroniin ja h\u00e4nen yrityksens\u00e4 Mordoriin. Yksi algoritmi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t. Yksi meit\u00e4 hallitsee. Yksi pimeyteen kahlitsee. N\u00e4in lukee\u00a0Mustan laatikon\u00a0takakannessa.<\/p>\n

Miksi meid\u00e4n tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 uusi vallanjako? He hallitsevat alustoja, joiden avulla kirjoitamme viestej\u00e4 rakkaimmille, tutustumme uusiin aiheisiin ja luemme uutisia. Vaihtokauppa on ep\u00e4reilu: emme vain k\u00e4yt\u00e4 palveluita, vaan ne kuluttavat meit\u00e4. Olemme muuttuneet asiakkaista tuotteen raaka-aineeksi, jota louhitaan mainosmyynti\u00e4 varten. Annamme heille omat tietomme teko\u00e4lyalgoritmien ruoaksi, he luovat meist\u00e4 tarkkoja profiileja ja myyv\u00e4t ne eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Me emme tied\u00e4, miten p\u00e4ivitt\u00e4inen sosiaalisen median virtamme muodostuu, koska suosittelualgoritmit ovat meilt\u00e4 pimennossa, mustassa laatikossa. Maailmankuva pienenee, jos tietynlainen digitaalinen oligarkki m\u00e4\u00e4rittelee, mik\u00e4 on oikein ja v\u00e4\u00e4rin. Ja todellisuudessa alkuper\u00e4ist\u00e4 valintaa ei ole tehnyt teko\u00e4ly, koska se on lopulta vain kehittyneempi koodinp\u00e4tk\u00e4 tietokoneella, vaan ihminen kaiken taustalla.<\/p>\n

Teknologia ei ole minulle vain kylm\u00e4 ty\u00f6kalu, vaan jokap\u00e4iv\u00e4inen kumppani. Olen hy\u00f6dynt\u00e4nyt teko\u00e4ly\u00e4 ”sivuaivoina”: se on auttanut minua kategorisoimaan hajanaisia ajatuksia, etsim\u00e4\u00e4n l\u00e4hteit\u00e4 ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n omat sokeat pisteeni. Erityisesti kiireisin\u00e4 hetkin\u00e4 se on toiminut sparrailukumppanina, joka on nopeuttanut prosessia. Vaikka teko\u00e4ly voi vied\u00e4 meilt\u00e4 monia asioita, se on samalla tehnyt ty\u00f6st\u00e4ni hauskempaa.<\/p>\n

Ja juuri t\u00e4m\u00e4 valtava potentiaali hyv\u00e4\u00e4n tekee digitaalisten oligarkkien vallasta niin ongelmallista: he kaappaavat j\u00e4rjestelm\u00e4n, jonka pit\u00e4isi palvella koko ihmiskuntaa. Samalla kun teko\u00e4ly voisi auttaa autistisia lapsia harjoittelemaan sosiaalisia taitoja tai syrj\u00e4ytymisvaarassa olevia l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6ns\u00e4, Peter Thielin ja Elon Muskin kaltaiset varjohallitsijat rakentavat j\u00e4rjestelmi\u00e4, jotka toimivat mustassa laatikossa, vailla demokraattista valvontaa. Heill\u00e4 on hallussaan demokratian avaimet, ja he voivat yhdell\u00e4 algoritmin muutoksella p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 me tunnemme ja ajattelemme.<\/p>\n

Mutta teknologia ei ole vain valtapeli\u00e4. Kirjassa haastateltu\u00a0Kaneli<\/strong> kuvaa, miten teko\u00e4ly on poistanut lukih\u00e4iri\u00f6n tuomia esteit\u00e4 ja tuonut h\u00e4net samalle viivalle muiden opiskelijoiden kanssa. Kanelille teko\u00e4ly ei ole keino p\u00e4\u00e4st\u00e4 helpolla, vaan ty\u00f6kalu, joka antaa \u00e4\u00e4nen niille, joiden polku on muuten haastava. T\u00e4m\u00e4 on teknologian kauneinta ydint\u00e4.<\/p>\n

Uskon edelleen, ett\u00e4 teknologia voi parantaa maailmaa ja teko\u00e4ly voi tehd\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme parempaa. Mutta vastuu sen suunnasta on meill\u00e4, ei Piilaakson broligarkeilla. Teko\u00e4ly on kuin GPS \u00e4lylliseen maisemaan: se voi vied\u00e4 meid\u00e4t perille nopeammin ja auttaa niit\u00e4, joiden suuntavaisto on heikko, mutta jos seuraamme sit\u00e4 sokeasti, unohdamme miten suunnistaa itse ja p\u00e4\u00e4dymme lopulta sinne, minne kartan piirt\u00e4j\u00e4 haluaa meid\u00e4n menev\u00e4n.<\/p>\n

Jarno Alastalo<\/p>\n

P.S. Olen itsekin omistanut teknologiafirmoja ja rakentanut mustia laatikoita. Siksi tied\u00e4n, mit\u00e4 niiden sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuu. En vihaa kaikkia omistajia, vain muutamaa.<\/p>\n

___________________<\/p>\n

Jarno Alastalo<\/strong> on tekno-filosofi, kirjailija, digitaalisten yhteis\u00f6jen rakentaja ja kissavideoiden asiantuntija, joka on suunnitellut mustia laatikoita.\u00a0<\/p>\n

Alastalon\u00a0Musta laatikko\u00a0-teos on tutkimusmatka maailmaan, jossa algoritmit, teko\u00e4ly ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t j\u00e4rjestelm\u00e4t muokkaavat tunteitamme, valintojamme ja yhteis\u00f6j\u00e4mme. Mit\u00e4 tapahtuu, kun teko\u00e4lyst\u00e4 tulee opettaja, yst\u00e4v\u00e4 ja peili? Jos teko\u00e4ly valitsisi viisaasti, antaisitko sen p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4si? Tai kuolemastasi?<\/p>\n

Kirja ilmestyy 26.1.2026.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"(Lue blogissa) Yksi algoritmi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t. Yksi meit\u00e4 hallitsee. Yksi pimeyteen kahlitsee.Olen ollut pitk\u00e4\u00e4n teknologiauskovainen. Mutta kirjoittaessani\u00a0Mustaa laatikkoa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":141919,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-141918","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-ulkomaat","27":"tag-uutiset","28":"tag-world","29":"tag-world-news","30":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115892591230106084","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141918","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=141918"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/141918\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/141919"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=141918"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=141918"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=141918"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}