{"id":14215,"date":"2025-08-23T16:10:08","date_gmt":"2025-08-23T16:10:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/14215\/"},"modified":"2025-08-23T16:10:08","modified_gmt":"2025-08-23T16:10:08","slug":"sikamessias-oli-pakko-tehda-sanoo-harro-koskinen-vaikka-se-vei-taiteilijan-lakitupaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/14215\/","title":{"rendered":"\u201dSikamessias oli pakko tehd\u00e4\u201d, sanoo Harro Koskinen, vaikka se vei taiteilijan lakitupaan"},"content":{"rendered":"

80-vuotias|\u201dKaipaan merelle koko ajan\u201d, sanoo maakravuksi pakotettu Harro Koskinen, joka aikoo tehd\u00e4 nelj\u00e4nnen kirjansa Boijanista, \u201dhienoimmasta ja rakkaimmaista\u201d puuveneest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n

Kuvataiteilija Harro Koskinen, 80, tunnetaan 1960-luvun lopun sika-aiheisista teoksistaan, jotka aiheuttivat kohun.<\/p>\n

Koskinen sai vuonna 1974 tuomion jumalanpilkasta Sikamessias-teoksensa vuoksi, mik\u00e4 vaikutti h\u00e4nen uraansa pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n Koskinen keskittyy kirjoittamaan el\u00e4m\u00e4kerrallisia kirjoja saarista ja veneist\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4y l\u00e4pi laajaa valokuva-arkistoaan.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n aikaan vuodesta kuvataiteilija Harro Koskisen<\/a> on tavoittanut tavallisesti joko veneest\u00e4 tai saaresta jostain p\u00e4in Saaristomerta, johon h\u00e4n sai tuntumaa jo turkulaisena alakoululaisena. Silloin oli kes\u00e4 1953 ja puuvene is\u00e4n, telakalla ty\u00f6skennelleen levysep\u00e4n.<\/p>\n

Mutta t\u00e4n\u00e4 vuonna Koskinen ei veneile eik\u00e4 purjehdi, eik\u00e4 kierr\u00e4 valokuvaamassa ainutlaatuisen Saaristomeren saaria. Sel\u00e4n ja polven nivelrikot ovat katkaisseet el\u00e4m\u00e4ntavan, joka jatkui noin seitsem\u00e4nkymment\u00e4 vuotta.<\/p>\n

\u201dKaipaan merelle koko ajan\u201d, huokaa maakravuksi pakotettu, Turussa nyky\u00e4\u00e4n asuva Koskinen.<\/p>\n

Meriel\u00e4m\u00e4\u00e4 h\u00e4n ei ole silti hyl\u00e4nnyt, p\u00e4invastoin. Koskisella on nyt aikaa kertoa omin sanoin ja kuvin kaikista el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 veneist\u00e4 ja saarista. Sek\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi sit\u00e4 yli sadantuhannen valokuvan arkistoa, jota h\u00e4n on kartuttanut 1970-luvulta.<\/p>\n

Koskisen ensimm\u00e4inen osittain el\u00e4m\u00e4kerrallinen kirja Aika saaressa julkaistiin viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Se kertoo niist\u00e4 kolmestakymmenest\u00e4 kes\u00e4kaudesta, jotka h\u00e4n asui perheens\u00e4 kanssa vanhalla kalastajatilalla Ahvenanmaan saaristossa, Porssk\u00e4riss\u00e4. Sinne vetiv\u00e4t 1985 luonto ja luonnonmukainen el\u00e4m\u00e4 sek\u00e4 \u201davaruus, saariston oleellisin ominaispiirre\u201d.<\/p>\n

Toinen el\u00e4m\u00e4kerrallinen teos Saaria ja veneit\u00e4 on nyt lopputarkastusta vaille painovalmis, sek\u00e4 kolme muuta jo suunnitteluvaiheessa. Seuraavaksi h\u00e4n haluaisi tehd\u00e4 kirjan \u201dhienoimmasta ja rakkaimmaista\u201d puuveneest\u00e4\u00e4n, itse\u00e4\u00e4n pari vuotta vanhemmasta verkkovene Boijanista.<\/p>\n

H\u00e4n on perehtynyt sen kaltaisiin monik\u00e4ytt\u00f6isiin talonpoikaisveneisiin jo yli 40 vuotta ja tehnyt niist\u00e4 kirjan Talonpoikaisveneet Saaristomerell\u00e4 (2020).<\/p>\n

\u201dMonet omista veneist\u00e4ni ovat olleet lujitemuovista, mutta eiv\u00e4t miellyt\u00e4 samalla tavalla silm\u00e4\u00e4. Ja k\u00e4tev\u00e4 voi korjata puuvenett\u00e4 l\u00e4hes loputtomasti.\u201d<\/p>\n

\"Harro<\/p>\n

Harro Koskisen osallistui vuonna 1998 Naantalin saaristolaisvenepurjehdukseen ensimm\u00e4isell\u00e4 talonpoikaisveneell\u00e4\u00e4n, seitsenmetrisell\u00e4 Hildalla. \u201dSe oli paitsi hyvin purjehtiva my\u00f6s erinomainen lastin kuljettamiseen \u2013 tuhat kiloa saattoi paattiin lastata aivan huolettomasti\u201d, Koskinen kertoo. Kilpailun j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n toiveesta h\u00e4nkin oli pukeutunut asuun, jollaista talonpoikaisveneilij\u00e4 saattoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ennen. Kuva:\u00a0Harro Koskisen albumi<\/p>\n

Veneet, saaret ja saaristolaisuus voivat yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 ne, jotka tunnistavat kuvataiteilija Koskisen vain nuoruusvuosien t\u00f6ist\u00e4, pop-taiteesta. Mutta h\u00e4n on todellakin se sama Harro, jonka pulleat sikahahmot pilkkasivat 1960-luvun lopulla kotia, uskontoa ja is\u00e4nmaata sek\u00e4 porvarillista el\u00e4m\u00e4ntapaa. Oli muun muassa Sikavaakuna, Sikapoliisivaakuna ja televisiota sohvaryhm\u00e4ll\u00e4 katsova Sikaperhe, kolmiulotteinen installaatio.<\/p>\n

Ja tietysti oli Taidehallin nuortenn\u00e4yttelyyn 1969 valmistunut nelimetrinen Sikamessias, ristill\u00e4 roikkunut sika. Teoksesta kehkeytyi my\u00f6s Koskisen oma risti, sill\u00e4 h\u00e4n sai siit\u00e4 vuonna 1974 tuomion jumalanpilkasta \u2013 er\u00e4\u00e4n saarnaajan tekem\u00e4n rikosilmoituksen seurauksena.<\/p>\n

\u201dSyyte vaikuttaa nyt j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4lt\u00e4 ja jopa huvittavalta, vaikka oli oikeasti pelottava. Maksimi olisi voinut ollut kaksi vuotta vankeutta. Toisaalta ymm\u00e4rr\u00e4n yksityisen n\u00e4rk\u00e4styksen, mutta oikeuslaitos ei ollut tilanteen tasalla taiteen konteksteista.\u201d<\/p>\n

Pitk\u00e4n oikeusprosessin piinaama Koskinen selvisi lopulta sakoilla. H\u00e4n sai kuitenkin ep\u00e4toivotun taiteilijan leiman, jonka hiipumiseen kului parikymment\u00e4 vuotta.<\/p>\n

Olisiko lupaavasti alkanut taiteilijael\u00e4m\u00e4 sujunut silti paremmin ilman sikoja?<\/p>\n

\u201dVaikea sanoa. Sikamessias oli pakko tehd\u00e4, se kuului ajattelemaani kokonaisuuteen.\u201d<\/p>\n

Samaan kohuun ajoittuu toinenkin el\u00e4m\u00e4lle suuntaa antanut tapahtuma. Turussa aina asunut Koskinen muutti 1970 suuremman ty\u00f6tilan per\u00e4ss\u00e4 maalle Merimaskuun, vanhaan kansakouluun. V\u00e4hitellen ymp\u00e4rist\u00f6nvaihdos alkoi n\u00e4ky\u00e4 taiteessa, vaikka puolivahingossa.<\/p>\n

\u201dHuomasin, ett\u00e4 valtaosa ottamistani valokuvista oli maisemia. Kannattaisiko my\u00f6s piirt\u00e4\u00e4 ja maalata niit\u00e4?\u201d<\/p>\n

Sittemmin maisemat olivat Koskinen taiteen ytimess\u00e4 kaksikymment\u00e4 vuotta, myiv\u00e4tkin hyvin. Mutta h\u00e4n j\u00e4tti ne huomattuaan, ett\u00e4 ei voi en\u00e4\u00e4 kehitty\u00e4.<\/p>\n

Koskinen sanoo edenneens\u00e4 aina projekteittain. Maisemakuvien j\u00e4lkeen h\u00e4n teki kolme isoa teeman\u00e4yttely\u00e4 ja otti haltuun digitaalisen kuvataiteen. Mutta samalla lujittui suhde mereen. H\u00e4n ryhtyi purjehtimaan, kunnostamaan ja suunnittelemaan talonpoikaisveneit\u00e4 sek\u00e4 ompelemaan Merimaskussa niiden purjeita.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset Koskinen teki omaan veneeseen vuonna 1999 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei ollut varaa ostaa eik\u00e4 teett\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u201dKaikessa tekemisess\u00e4 on kyse uskalluksesta ja ennakkoluulottomuudesta, v\u00e4h\u00e4n kaiken voi oppia\u201d, sanoo sunnuntaina 80 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Koskinen.<\/p>\n

H\u00e4nen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n 24. elokuuta 1945 Suomeen syntyi enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4 lapsia, 495. Mutta Harro Koskisia on todenn\u00e4k\u00f6isesti vain yksi, sill\u00e4 Harro on etunimen\u00e4 nyt vain 87 suomalaisella miehell\u00e4 ja naisella. Miten h\u00e4n sai harvinaisuuden?<\/p>\n

\u201d\u00c4iti keksi sen jostain saksalaisesta roskaromaanista, jossa oli joku Harro, sek\u00e4 kreivi ett\u00e4 taiteilija. Ehk\u00e4 \u00e4iti kuvitteli, ett\u00e4 esikoisesta voisi tulla my\u00f6s kreivi. Nyt tuli vain taiteilija.\u201d<\/p>\n

Mit\u00e4 sanoisit 20-vuotiaalle itsellesi?<\/p>\n

\u201dEi kannattaisi sanoa mit\u00e4\u00e4n. En uskoisi kuitenkaan.\u201d<\/p>\n

\"Kuusikymment\u00e4luvun<\/p>\n

Kuusikymment\u00e4luvun lopulla Harro Koskinen oli mukana levyn Underground-Rock tehneess\u00e4 taiteilijaryhm\u00e4ss\u00e4 Suomen talvisota 1939\u201340. H\u00e4n ei soittanut tai laulanut mit\u00e4\u00e4n, mutta esiintyi. \u201dBravuurini taisi olla se, kun perkasin lavalla lahnan ja heitin j\u00e4tteet yleis\u00f6n joukkoon.\u201d Kuva:\u00a0Ville-Veikko Kaakinen \/ HS<\/p>\n