![\"Omasta](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1768453628_111_468.jpg\")
<\/p>\nOmat veriarvot on hyv\u00e4 tarkistuttaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Terveyden kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 seurata s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti muun muassa verenpainetta, verensokeria, kolesterolia ja vy\u00f6t\u00e4r\u00f6nymp\u00e4ryst\u00e4.<\/p>\n
Kohonneet arvot eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunnu miss\u00e4\u00e4n, mutta ne nostavat riski\u00e4 sairastua syd\u00e4n- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja muihin merkitt\u00e4viin kansansairauksiin.<\/p>\n
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vaikeasti lihavilla riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on 16-kertainen normaalipainoisiin verrattuna.<\/p>\n
Jos haluat pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 huolta terveydest\u00e4si, tiettyj\u00e4 lukuja kannattaa tarkkailla.<\/p>\n
Esimerkiksi kohonnut verenpaine tai korkea kolesteroli eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunnu miss\u00e4\u00e4n, mutta ne nostavat riski\u00e4 sairastua useisiin kansantauteihin.<\/p>\n
Keskustelu oman l\u00e4\u00e4k\u00e4rin kanssa auttaa selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mitk\u00e4 arvot kannattaa oireiden tai elintapojen takia mitata. Esimerkiksi naisen voi olla hyv\u00e4 mittauttaa ferritiiniarvonsa edes joskus. Listasimme nelj\u00e4 arvoa, jotka ovat usein pieless\u00e4 ja joilla on yhteys lukuisiin merkitt\u00e4viin kansansairauksiin.<\/p>\n
1. Verenpaine<\/p>\n
Kohonneen verenpaineen vaarat tunnetaan. Se on riski esimerkiksi syd\u00e4n- ja verisuonitaudeille.<\/p>\n
Jos kohonnutta verenpainetta ei hoideta, se rasittaa vuosien mittaan valtimoita ja syd\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n
Seuraus voi olla valtimotauti, joka voi aiheuttaa syd\u00e4ninfarktin tai aivohalvauksen. Se voi my\u00f6s vaurioittaa munuaisia.<\/p>\n
Verenpaine on normaali, kun se on alle 130\/85 mmHg (millimetri\u00e4 elohopeaa), ja ihanteellinen, kun se on alle 120\/80.<\/p>\n
Kohonneen verenpaineen lukemat ovat 140\/90 tai enemm\u00e4n.<\/p>\n
Terveyskirjaston mukaan esimerkiksi 60-vuotiaista miehist\u00e4, joilla verenpaineen yl\u00e4paine on 180 mmHg, mutta joilla ei ole muita riskitekij\u00f6it\u00e4, kolme sadasta sairastuu aivohalvaukseen kahdeksan vuoden aikana.<\/p>\n
Verenpaineen aiheuttamien sairauksien vaara lis\u00e4\u00e4ntyy jyrk\u00e4sti, jos tupakoi, veren kolesteroliarvo on koholla ja jos on diabetes tai muu sokeriaineenvaihdunnan h\u00e4iri\u00f6.<\/p>\n
Suomessa noin miljoona ihmist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 verenpainel\u00e4\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Omasta verenpaineesta on hyv\u00e4 olla tietoinen. Arvon kertoo verenpainemittari. Kuva:\u00a0Colourbox<\/p>\n
2. Verensokeri<\/p>\n
Kohonneesta verensokerista voi koitua monenlaista haittaa terveydelle.<\/p>\n
Tavallinen seuraus on tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen, mutta samalla kasvaa my\u00f6s riski syd\u00e4ninfarktin tai aivoveren\u00adkiertoh\u00e4iri\u00f6n saamiseen.<\/p>\n
Normaali verensokeri on aamulla ja ennen aterioita 4\u20136 mmol\/l ja sy\u00f6misen j\u00e4lkeen alle 7,8 mmol\/l.<\/p>\n
Korkean verensokerin aiheuttamat oireet vaihtelevat ihmisest\u00e4 toiseen.<\/p>\n
Terveyskyl\u00e4n mukaan yleinen kohonneen verensokerin oire on v\u00e4symys ja ajattelun tahmeus.<\/p>\n
Jos verensokeri nousee yli 10 mmol\/l, ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen sokeri erittyy virtsaan ja oireena on virtsan erityksen lis\u00e4\u00e4ntyminen. Se puolestaan kuivattaa limakalvoja ja janottaa.<\/p>\n
Jotkut voivat kokea kohonneen verensokerin aiheuttavan n\u00e4k\u00f6kyvyn vaihtelua ja jalkapohjien puutumista.<\/p>\n
Suomessa on arviolta liki puoli miljoonaa kakkostyypin diabetesta sairastavaa.<\/p>\n
3. Kolesteroli<\/p>\n
Korkea kolesteroli aiheuttaa verisuonten ahtautumista, joka voi pahimmillaan johtaa syd\u00e4n- tai aivoinfarktiin.<\/p>\n
Yli puolella<\/a> suomalaisista kolesteroli ylitt\u00e4\u00e4 suositukset.<\/p>\n Paras tapa tunnistaa korkea kolesteroli on k\u00e4ynti verikokeissa. Etenkin jos omilla vanhemmilla on todettu korkea kolesteroli tai sukulaisilla on ilmennyt syd\u00e4nkohtauksia tai aivoinfarkteja, tutkimuksiin kannattaa hakeutua.<\/p>\n Kolesterolitaso kannattaa k\u00e4yd\u00e4 mittauttamassa viimeist\u00e4\u00e4n 30\u201340-vuotiaana.<\/p>\n Kolesteroli on jaettu hyv\u00e4\u00e4n (HDL) ja huonoon (LDL). Yleisten suositusten mukaan huonon kolesterolin tulisi olla alle 3, mutta syd\u00e4n- ja verisuonisairautta potevalla alle 1,8.<\/p>\n Niill\u00e4, joilla on jo todettu esimerkiksi valtimosairaus tai diabetekseen liittyvi\u00e4 lis\u00e4sairauksia, kuuluvat hyvin suuren riskin ryhm\u00e4\u00e4n. Heid\u00e4n LDL-kolesteroli\u00adtavoitteensa on alle 1,4 mmol\/l.<\/p>\n Kolesterolin haitallisuus riippuu my\u00f6s muista riskitekij\u00f6ist\u00e4, kuten tupakoinnista, kohonneesta verenpaineesta ja liian v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 liikunnasta. Kuva:\u00a0Colourbox<\/p>\n 4. Vy\u00f6t\u00e4r\u00f6nymp\u00e4rys<\/p>\n Milloin olet edellisen kerran mitannut vy\u00f6t\u00e4r\u00f6nymp\u00e4ryksesi?<\/p>\n Keskivartaloon kertyv\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen rasva on terveydelle kaikkein haitallisinta rasvaa.<\/p>\n Vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuudesta on kyse silloin, kun vy\u00f6t\u00e4r\u00f6nymp\u00e4rys ylitt\u00e4\u00e4 naisilla 90 sentti\u00e4 ja miehill\u00e4 100 sentti\u00e4.<\/p>\n Vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lihavuuteen liittyvien sairauksien lista on pitk\u00e4. Niit\u00e4 ovat esimerkiksi tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, uniapnea ja syd\u00e4nsairaudet.<\/p>\n![\"Kolesterolin](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1768453628_493_468.jpg\")
<\/p>\n