{"id":142742,"date":"2026-01-15T06:31:07","date_gmt":"2026-01-15T06:31:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/142742\/"},"modified":"2026-01-15T06:31:07","modified_gmt":"2026-01-15T06:31:07","slug":"venajan-ilmapuolustuksen-uhka-natoa-vastaan-on-kasvanut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/142742\/","title":{"rendered":"Ven\u00e4j\u00e4n ilmapuolustuksen uhka Natoa vastaan on kasvanut"},"content":{"rendered":"

Brittil\u00e4isen Royal United Services Institute for Defence and Security Studies (RUSI) -tutkimuslaitoksen asiantuntijat p\u00e4\u00e4ttelev\u00e4t<\/a>, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ilmapuolustus on suurempi uhka Natolle nyt kuin se oli ennen hy\u00f6kk\u00e4yssodan alkua Ukrainaan helmikuussa 2022.<\/p>\n

Verkkoartikkelissa \u201cThe Evolution of Russian and Chinese Air Power Threats\u201d tunnettu ilmasodank\u00e4ynnin asiantuntija Justin Bronk <\/strong>v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 huolimatta Ukrainassa k\u00e4rsityist\u00e4 tappioista Ven\u00e4j\u00e4n ilmapuolustus on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 paremmassa jamassa kaikilla ilmasodank\u00e4ynnin osa-alueilla \u2013 sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti ett\u00e4 laadullisesti \u2013 kuin se oli vuoden 2022 alussa.<\/p>\n

Todisteena v\u00e4itteelleen Bronk luettelee kuusi tekij\u00e4\u00e4, jotka osoittavat Ven\u00e4j\u00e4n korkeampaa suorituskyky\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n, kaluston ja menetelmien osalta ilmataistelussa, ilmatorjunnassa, pitk\u00e4n kantaman vaikutuskyvyss\u00e4 ja kyvyss\u00e4 hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 syv\u00e4lle vihollisalueella:<\/p>\n

1)<\/strong> Vaikka Ven\u00e4j\u00e4 on menett\u00e4nyt Ukrainaa vastaan k\u00e4ym\u00e4ns\u00e4 sodan aikana noin 130 taistelukonetta, ilmavoimille on toimitettu noin 160 konetta, joista useimmat ovat menetettyj\u00e4 uudempia konetyyppej\u00e4 tai niiden versioita.
2) <\/strong>Ohjaajat ovat merkitt\u00e4v\u00e4sti kokeneempia kuin nelj\u00e4 vuotta sitten. He ovat oppineet, miten toimia Ukrainan ilmatorjunnan vaikutuspiiriss\u00e4.
3)<\/strong> Kyky vaikuttaa viholliseen pitk\u00e4n et\u00e4isyyden p\u00e4\u00e4st\u00e4 on parantunut niin ilmasta ilmaan kuin ilmasta maahan. H\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t on yh\u00e4 useammin aseistettu pitk\u00e4n kantaman R-37M-ilmataisteluohjuksilla ja rynn\u00e4kk\u00f6koneet liitopommeilla, jotka pystyv\u00e4t osumaan maaleihinsa 60\u2013130 kilometrin et\u00e4isyydelt\u00e4.
4)<\/strong> My\u00f6s ilmatorjunta on vahvistunut tappioista huolimatta. Miehist\u00f6jen kokemus on kasvanut ja sensorien ohjelmistoja muokattu.
5) <\/strong>Ilmatorjunnan koordinointi ja verkottuminen ovat parantuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti menetelmien ja teknologisen kehityksen my\u00f6t\u00e4.
6) <\/strong>Ilmavoimien massamaisen kaukovaikutuksen kyky on parantunut merkitt\u00e4v\u00e4sti. Nyky\u00e4\u00e4n se pystyy koordinoimaan satojen erilaisten j\u00e4rjestelmien samanaikaisen k\u00e4yt\u00f6n hy\u00f6kk\u00e4ysdrooneista monenlaisiin ohjuksiin.<\/p>\n

Euroopan Nato-maat joutuvat tulevina vuosina valmistautumaan Ven\u00e4j\u00e4n suoraan aggressioon ilman Yhdysvaltain tukea. Suurin uhka Euroopan ilmavoimille on edelleen Ven\u00e4j\u00e4n ilmatorjunta.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n ilmavoimien taistelukoneet ovat nekin kyvykk\u00e4\u00e4mpi\u00e4 kuin ne olivat nelj\u00e4 vuotta sitten, joten niidenkin tuottama uhka on kasvanut. Samaan aikaan my\u00f6s Nato on oppinut paljon Ven\u00e4j\u00e4n kyvyist\u00e4 tukiessaan Ukrainaa. Oikeanlaisen aseistuksen hankinnoilla ja keskitetyll\u00e4 yhteistoiminnan harjoittelulla Euroopan Nato-maiden ilmapuolustuksen pit\u00e4isi Bronkin mukaan yh\u00e4 pysty\u00e4 vastaamaan Ven\u00e4j\u00e4n uhkaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Brittil\u00e4isen Royal United Services Institute for Defence and Security Studies (RUSI) -tutkimuslaitoksen asiantuntijat p\u00e4\u00e4ttelev\u00e4t, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ilmapuolustus on…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":142743,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-142742","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-ulkomaat","27":"tag-uutiset","28":"tag-world","29":"tag-world-news","30":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115897714945949010","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142742","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=142742"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142742\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/142743"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=142742"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=142742"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=142742"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}