Rahapeliriippuvuus on sairaus, jossa pelaaminen karkaa hallinnasta ja aiheuttaa haittaa henkil\u00f6n hyvinvoinnille, ihmissuhteille ja\/tai arjessa selviytymiselle. Maailmanlaajuisesti noin 1\u20132 prosenttia aikuisista k\u00e4rsii rahapeliriippuvuudesta. Sill\u00e4 on useita samankaltaisuuksia p\u00e4ihderiippuvuuksien kanssa, mink\u00e4 vuoksi se on ensimm\u00e4inen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen liittyv\u00e4 riippuvuus, joka on virallisesti tunnustettu kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tautiluokituksissa.<\/p>\n
V\u00e4it\u00f6skirjatutkija Albert Bellmunt Gil<\/strong> tarkasteli v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessaan rahapeliriippuvuuteen liittyvi\u00e4 aivomuutoksia, jotka voivat auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi pelaaminen jatkuu vakavista kielteisist\u00e4 seurauksista huolimatta.<\/p>\n Tutkimuksessa keskityttiin itsehillint\u00e4\u00e4, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja palkitsemistoimintoja s\u00e4\u00e4televiin otsalohkoon ja aivojuovioon. Tutkimus tehtiin kahdella erillisell\u00e4 aineistolla, joihin kuului rahapeliriippuvaisia ja terveit\u00e4 verrokkiryhm\u00e4n osallistujia. Tutkimuksessa k\u00e4ytettiin useita aivojen kuvantamistekniikoita, joilla mitattiin aivojen rakennetta, toimintaa ja kemiallista signalointia.<\/p>\n Muutoksia aivojen kontrolli- ja palkkioj\u00e4rjestelmiss\u00e4<\/p>\n Tulokset osoittivat, ett\u00e4 peliongelma liittyy h\u00e4iri\u00f6ihin frontostriataalisissa verkostoissa, eli otsalohkon ja aivokuoren alaisten alueiden v\u00e4lisiss\u00e4 yhteyksiss\u00e4.<\/p>\n \u2013 Erityisesti dorsolateraalisen etuotsalohkon kuorikerroksen ja aivojen t\u00e4rkeimm\u00e4n palkitsemisalueen, nucleus accumbensin, v\u00e4liset yhteydet olivat normaalia heikommat, mik\u00e4 voi vaikeuttaa rahapelaamisen lopettamista, kun halu pelata her\u00e4\u00e4, Bellmunt Gil sanoo.<\/p>\n Terveisiin vapaaehtoisiin verrattuna rahapeliriippuvaisilla ihmisill\u00e4 oli my\u00f6s voimakkaampi aivovaste rahapelaamiseen liittyviin \u00e4rsykkeisiin dorsaalisessa aivojuoviossa, mik\u00e4 vastaa aiempia havaintoja p\u00e4ihderiippuvaisten ihmisten vasteista p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyviin \u00e4rsykkeisiin.<\/p>\n Ep\u00e4normaali frontostriataalinen yhteys liittyi aivojen serotoniinitoimintaan ja \u00e4rsykereagoivuus opioiditoimintaan.<\/p>\n \u2013 Rahapeliongelmaisten aivoissa oli my\u00f6s rakenteellisia poikkeavuuksia frontostriataalisissa verkostoissa, mik\u00e4 voi tarkoittaa alttiutta uhkapeliongelman kehittymiselle tai johtua pitk\u00e4aikaisesta liiallisesta rahapelaamisesta, Bellmunt Gil selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Kohti kohdennetumpia hoitoja <\/strong><\/p>\n Tulokset tarjoavat biologista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, joka voi tulevaisuudessa auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kohdennetumpia hoitomenetelmi\u00e4.<\/p>\n \u2013 Tuloksissa esimerkiksi korostuu aivoalueet, joihin kohdistetaan jo hoitoja muissa sairauksissa, kuten masennuksen transkraniaalisessa magneettistimulaatiohoitossa, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n magneettipulsseja vaikuttamaan aivojen toimintaan. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tunnistettu frontostriataalinen verkosto on potentiaalinen kohde ei-invasiiviselle aivostimulaatiolle peliongelman hoidossa, Bellmunt Gil selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Lis\u00e4ksi serotoniini- ja opioidireseptorien toimintaan liittyv\u00e4t tulokset viittaavat siihen, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4kehoidon kohdistaminen n\u00e4ihin v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineisiin voisi olla hy\u00f6dyllist\u00e4. N\u00e4iden hypoteesien testaamiseksi tarvitaan kuitenkin satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia.<\/p>\n \u2013 Tuloksemme osoittavat, ett\u00e4 rahapeliriippuvuus liittyy mitattaviin muutoksiin kontrollia, palkitsemista ja tapoja s\u00e4\u00e4televill\u00e4 aivoalueilla. N\u00e4iden aivomekanismien ymm\u00e4rt\u00e4minen voi auttaa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n stigmaa ja tukea tehokkaampien hoitomenetelmien kehitt\u00e4mist\u00e4, tutkija sanoo.<\/p>\n V\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen tulokset vahvistavatkin ajatusta, ett\u00e4 rahapeliriippuvuudessa ei ole kyse tahdonvoimasta, vaan muutoksista aivojen toiminnassa ja rakenteessa. N\u00e4iden aivomekanismien parempi ymm\u00e4rt\u00e4minen voi tukea parempaa ennaltaehk\u00e4isy\u00e4, tehokkaampia hoitoja ja my\u00f6t\u00e4tuntoisempaa suhtautumista rahapeliriippuvaisiin ihmisiin.<\/p>\n V\u00e4it\u00f6stilaisuus perjantaina 16. tammikuuta<\/strong><\/p>\n MSc Albert Bellmunt Gil esitt\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjansa \u201cNeurobiological correlates of gambling disorder: A multimodal brain imaging approach\u201d julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa\u00a0perjantaina 16.1.2026 klo\u00a012.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3, Assistentinkatu 7, Turku).<\/p>\n Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimii apulaisprofessori Ruth J. van Holst<\/strong> (Amsterdamin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena professori Juho Joutsa<\/strong> (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. V\u00e4it\u00f6ksen alana on kliiniset neurotieteet.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Rahapeliriippuvuus on sairaus, jossa pelaaminen karkaa hallinnasta ja aiheuttaa haittaa henkil\u00f6n hyvinvoinnille, ihmissuhteille ja\/tai arjessa selviytymiselle. Maailmanlaajuisesti noin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":142775,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-142774","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115897895861708717","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142774","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=142774"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142774\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/142775"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=142774"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=142774"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=142774"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}