Selvitykseen vastanneet tunnistivat tarpeen osaamisensa kehitt\u00e4miseen, mutta sen suurimpana esteen\u00e4 on useimmiten ajan puute.<\/p>\n
\u2013 Ty\u00f6n kautta oppii kulloisessakin ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 taitoja, mutta pitk\u00e4n aikav\u00e4lin muutoksiin vastaaminen onnistuu luotettavammin kouluttautumalla l\u00e4pi ty\u00f6uran, sanoo Tradenomien erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi.<\/p>\n
Suurin osa insin\u00f6\u00f6reist\u00e4 ja tradenomeista ovat halukkaita lis\u00e4kouluttautumaan seuraavan viiden vuoden aikana. Molempia kiinnostaa eniten ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaminen. Silti reilu kolmasosa vastaajista ei suunnittele opintoja, koska ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t ovat jo nyt liian kuormittavia. Lis\u00e4opinnot kuormittaisivat lis\u00e4\u00e4 ja vapaa-aika ty\u00f6st\u00e4 palautumiseen v\u00e4henisi merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n
\u2013 Kouluttautumisen esteiden purkamiseen tarvitaan toimia niin ty\u00f6nantajilta kuin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jilt\u00e4. Kouluttautumista varten on saatava opintovapaata ja on tarpeen luoda \u00a0entist\u00e4 aikuiskoulutustukea toimivampi malli osaamisen kehitt\u00e4miseen, sanoo Insin\u00f6\u00f6riliiton erityisasiantuntija Anniina Sippola.<\/p>\n
Vastauksista n\u00e4kyy huoli toimeentulosta ja el\u00e4m\u00e4ntilanteen asettamista rajoitteista. Osa-aikainen opintovapaa on monille t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 taloudellisesti mahdotonta. Poistetun aikuiskoulutustuen tilalle ei ole luotu mekanismia, joka mahdollistaisi opiskelun ty\u00f6uran keskell\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Nykyist\u00e4 opintovapaata on kehitett\u00e4v\u00e4 nykyist\u00e4 joustavammaksi ja paremmin ty\u00f6ntekij\u00f6iden yksil\u00f6llisi\u00e4 tarpeita vastaavaksi. Lis\u00e4ksi ty\u00f6nantajalla tulisi olla mahdollisuus tarjota kouluttautumisseteli eli lounas- ja virike-etua vastaava verovapaa henkil\u00f6st\u00f6etu kouluttautumiseen, Meriniemi sanoo.<\/p>\n
Syyt lis\u00e4kouluttautumiseen ovat moninaisia. Yleisimm\u00e4t syyt ovat itse\u00e4 kiinnostava aihe, yleisesti hy\u00f6dyllisten tietojen ja taitojen oppiminen, palkankorotus, uralla eteneminen ja omien t\u00f6iden tekeminen paremmin. Vastaajien mielest\u00e4 opintoihin kannustaisi parhaiten ty\u00f6nantajan edellytys lis\u00e4opintojen suorittamisesta. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi, ett\u00e4 koulutus olisi edullista tai ilmaista palkansaajille. Opintojen suorittaminen joustavasti esimerkiksi verkossa sek\u00e4 ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4minen opintojen ajaksi kannustaisivat my\u00f6s opintoihin.<\/p>\n
Ty\u00f6nantajien kannattaisi Meriniemen ja Sippolan mielest\u00e4 ajatella koulutuksen helpottamista ja ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n kevent\u00e4mist\u00e4 pitk\u00e4aikaisena investointina tulevaisuuteen. Samoilla taidoilla ei p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 koko ty\u00f6uraa, eik\u00e4 valmista teht\u00e4v\u00e4\u00e4n sopivaa osaajaa saa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 vaihtamalla. Osaamisen kehitt\u00e4minen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on kaikkien etu.<\/p>\n
Insin\u00f6\u00f6riliiton ja Tradenomien yhteisen osaamiskyselyn tulokset julkaistaan t\u00e4n\u00e4\u00e4n 15. tammikuuta. Julkaisutilaisuuden verkkol\u00e4hetyst\u00e4 voi seurata kello 9.00-11.00 t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n Kyselyn toteutti H\u00e4meen ammattikorkeakoulun tutkimuspalvelut elo-syyskuun vaihteessa liittojen toimeksiannosta. Verkkokyselyyn vastasi 2 069 liittojen j\u00e4sent\u00e4. Heist\u00e4 amk-tutkinnon oli suorittanut 76 prosenttia, yamk-tutkinnon 16 prosenttia ja loput yliopisto- tai muun tutkinnon. Selvityksen tuloksiin voit tutustua tarkemmin t\u00e4\u00e4ll\u00e4: https:\/\/www.theseus.fi\/handle\/10024\/909515<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Selvitykseen vastanneet tunnistivat tarpeen osaamisensa kehitt\u00e4miseen, mutta sen suurimpana esteen\u00e4 on useimmiten ajan puute. \u2013 Ty\u00f6n kautta oppii…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":142783,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-142782","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115897915376708422","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142782","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=142782"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142782\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/142783"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=142782"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=142782"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=142782"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}