{"id":142805,"date":"2026-01-15T07:51:12","date_gmt":"2026-01-15T07:51:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/142805\/"},"modified":"2026-01-15T07:51:12","modified_gmt":"2026-01-15T07:51:12","slug":"asiantuntija-lasten-aivojen-kehitysta-ei-voi-muuttaa-kaksivuotisella-eskarilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/142805\/","title":{"rendered":"Asiantuntija: Lasten aivojen kehityst\u00e4 ei voi muuttaa kaksivuotisella eskarilla"},"content":{"rendered":"<p>Opetus|Psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-J\u00e4rvinen ja varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala haluaisivat kuulla enemm\u00e4n puhetta leikin merkityksest\u00e4 lapsille.<\/p>\n<p>Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Kaksivuotisen esikoulukokeilun j\u00e4ttitutkimus osoitti, ett\u00e4 5-vuotiaana aloitetulla esiopetuksella ei ollut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaikutusta lasten taitoihin verrattuna nykyiseen 6-vuotiaana alkavaan esiopetukseen.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-J\u00e4rvinen sanoo tuloksen olevan kehityspsykologian mukainen, sill\u00e4 \u201dpedagogisilla kuvioilla\u201d ei voi muuttaa aivojen kehitykseen liittyvi\u00e4 asioita.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala korostaa leikin, taidekasvatuksen ja luontokosketuksen merkityst\u00e4 varhaiskasvatuksessa aikaistetun esiopetuksen sijaan.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Kaksivuotisen esikoulukokeilun tulokset eiv\u00e4t yll\u00e4t\u00e4 psykologian emeritaprofessori <a class=\"font-bold underline-offset-[0.12em] [text-decoration:var(--person-link-text-decoration)] ![text-decoration-color:var(--person-link-text-decoration-color)]\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=Liisa%20Keltikangas-J%C3%A4rvist%C3%A4\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Liisa Keltikangas-J\u00e4rvist\u00e4<\/a> \u201dmill\u00e4\u00e4n tavalla\u201d.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">HS <a class=\"underline underline-offset-[0.12em] [text-decoration-thickness:var(--generic-link-underline-thickness)] [text-decoration-color:var(--generic-link-underline-color)] [text-decoration-skip-ink:var(--generic-link-underline-skip-ink)] break-words\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/helsinki\/art-2000011733127.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">uutisoi<\/a> keskiviikkona, ett\u00e4 kaksivuotinen esikoulu oli siit\u00e4 tehdyn j\u00e4ttitutkimuksen valossa turha: 5-vuotiaana aloitetulla esiopetuksella ei ollut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista vaikutusta lasten akateemisiin tai sosioemotionaalisiin taitoihin, jos vaihtoehtona oli osallistuminen nykymalliseen eli 6-vuotiaana alkavaan esiopetukseen. <\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u201dT\u00e4m\u00e4 tulos on t\u00e4ysin kehityspsykologian mukainen\u201d, Keltikangas-J\u00e4rvinen sanoo.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u201dPedagogisilla kuvioilla ei voi muuttaa asioita, jotka liittyv\u00e4t aivojen kehitykseen.\u201d<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1768463471_614_468.jpg\" alt=\"Suomessa on perinteisesti uskottu lasten leikin merkitykseen eik\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ajattelutavasta pit\u00e4isi luopua, sanoo psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-J\u00e4rvinen.\" class=\"_Img_1rerz_1\" style=\"aspect-ratio:1.5\" loading=\"eager\"\/><\/p>\n<p class=\"article-picture-caption\">Suomessa on perinteisesti uskottu lasten leikin merkitykseen eik\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ajattelutavasta pit\u00e4isi luopua, sanoo psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-J\u00e4rvinen. Kuva:\u00a0Mika Ranta \/ HS<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Miksi ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kannattaisi yritt\u00e4\u00e4 opettaa pienille lapsille sellaisia taitoja, jotka he oppisivat hyvin nopeasti muutamaa vuotta my\u00f6hemmin aivojen kehitytty\u00e4, Keltikangas-J\u00e4rvinen ihmettelee.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">H\u00e4n painottaa, ettei leikki\u00e4 turhaan sanota lapsen ty\u00f6ksi.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u201dEnnen Suomessa ajateltiin, ett\u00e4 on hyv\u00e4, kun lapset menev\u00e4t 7-vuotiaana kouluun. Sit\u00e4 ennen he saavat mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n leikki\u00e4 vapaasti, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielikuvitustaan ja luovuuttaan sek\u00e4 opetella sosiaalisia taitoja todellisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.\u201d<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Keltikangas-J\u00e4rvinen muistuttaa, ett\u00e4 t\u00e4llaisen ajattelun ollessa vallalla my\u00f6s Suomen Pisa-tulokset olivat erinomaiset ja niit\u00e4 ihmeteltiin ulkomailla asti.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u201dLeikkiminen ja luovuuden k\u00e4ytt\u00f6 johtaa innovaatioihin, joiden per\u00e4\u00e4n Suomessa haikaillaan.\u201d<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Samalla on hyv\u00e4 huomioida, ett\u00e4 tutkijoiden mukaan kaksivuotinen esiopetuskokeilu ei v\u00e4hent\u00e4nyt leikin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Samaan aikaan Keltikangas-J\u00e4rvinen pit\u00e4\u00e4 erinomaisena asiana, ett\u00e4 kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksia tutkittiin perusteellisesti. H\u00e4nen mukaansa on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 erilaisia asioita l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n Suomessa ajamaan ilman n\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u201dKun rahaa on muutenkin v\u00e4h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 mietti\u00e4 tarkasti, mihin sit\u00e4 laitetaan. Toivottavasti poliitikot uskovat tutkimustuloksia ja toteavat vihdoin, ett\u00e4 se miten Suomessa on ajateltu lapsen kehityksest\u00e4 ja leikkimisen merkityksest\u00e4 on hyv\u00e4 juttu.\u201d<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/1768463472_668_468.jpg\" alt=\"Varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala toivoo, ett\u00e4 aikaistetun esiopetuksen sijaan puhuttaisiin enemm\u00e4n esimerkiksi taide- ja luontokasvatuksen roolista varhaiskasvatuksessa.\" class=\"_Img_1rerz_1\" style=\"aspect-ratio:0.6666666666666666\" loading=\"eager\"\/><\/p>\n<p class=\"article-picture-caption\">Varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala toivoo, ett\u00e4 aikaistetun esiopetuksen sijaan puhuttaisiin enemm\u00e4n esimerkiksi taide- ja luontokasvatuksen roolista varhaiskasvatuksessa. Kuva:\u00a0Outi Pyh\u00e4ranta \/ HS<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Varhaiskasvatuksen dosentti <a class=\"font-bold underline-offset-[0.12em] [text-decoration:var(--person-link-text-decoration)] ![text-decoration-color:var(--person-link-text-decoration-color)]\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=Marjatta%20Kalliala\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Marjatta Kalliala<\/a> ihmettelee ajatustapaa, jossa esiopetus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n jonkinlaisena maagisena rajapyykkin\u00e4 lapsen oppimisessa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u201dMik\u00e4 on se erityinen asia, joka opetukseen silloin tuodaan? Jos puhutaan laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, niin esimerkiksi kielen oppimisen ja sosiaalisten taitojen pit\u00e4isi kulkea siin\u00e4 mukana koko ajan ihan pienest\u00e4 pit\u00e4en.\u201d<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Aikaistetun esiopetuksen sijaan pit\u00e4isi puhua leikin ohella taide- ja luontokasvatuksen roolista varhaiskasvatuksessa, Kalliala sanoo.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n taidekasvatuksen pit\u00e4isi olla jokaisen lapsen oikeus ja siksi osa varhaiskasvatusta. Onneksi joissakin p\u00e4iv\u00e4kodeissa siihen my\u00f6s panostetaan.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u201dLapsen pit\u00e4\u00e4 saada k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, k\u00e4si\u00e4\u00e4n ja syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n. Lapset tulisi upottaa satuihin ja draamaan, niin he oppisivat tunnetaitojakin kuin itsest\u00e4\u00e4n. Tarvitaan p\u00f6yt\u00e4teatteria, laulua, tanssia, maalaamista ja askartelua.\u201d<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Luontokasvatuksen saralla Kalliala korostaa, ett\u00e4 lapsille pit\u00e4isi pysty\u00e4 tarjoamaan p\u00e4iv\u00e4kodeissa p\u00e4ivitt\u00e4inen luontokosketus. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4isi tarpeeksi luonnonmukaisia pihoja.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u201dRetkiin pit\u00e4isi panostaa, eli ainakin kerran viikossa mets\u00e4\u00e4n. Lasten t\u00e4ytyy saada kiivet\u00e4 kallioille ja leikki\u00e4 ravassa sek\u00e4 tunnustella luontoa ja s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4 kaikilla aisteillaan.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Opetus|Psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-J\u00e4rvinen ja varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala haluaisivat kuulla enemm\u00e4n puhetta leikin merkityksest\u00e4 lapsille. Lue tiivistelm\u00e4&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":142806,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-142805","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115898029337154756","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142805","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=142805"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142805\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/142806"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=142805"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=142805"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=142805"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}