{"id":142807,"date":"2026-01-15T07:56:09","date_gmt":"2026-01-15T07:56:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/142807\/"},"modified":"2026-01-15T07:56:09","modified_gmt":"2026-01-15T07:56:09","slug":"suomi-on-lammennyt-tuplasti-muuta-maailmaa-nopeammin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/142807\/","title":{"rendered":"Suomi on l\u00e4mmennyt tuplasti muuta maailmaa nopeammin"},"content":{"rendered":"

Ilmasto|Ilmastonmuutos on tehnyt aiemmin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdottomista l\u00e4mp\u00f6tiloista mahdollisia Suomessa. Maailma on rikkomassa virallisesti 1,5 asteen l\u00e4mpenemisen rajan vuosikymmen arvioitua aiemmin.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Helsinki saavutti viime vuonna 8,2 asteen keskil\u00e4mp\u00f6tilan, joka olisi ollut esiteollisena aikana k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdoton.<\/p>\n

Suomi l\u00e4mpenee maailman keskiarvoa n\u00e4kyv\u00e4sti nopeammin.<\/p>\n

Pariisin sopimuksen 1,5 asteen l\u00e4mp\u00f6tilan nousu maailmassa on menossa rikki arvioitua aiemmin.<\/p>\n

Aiemmin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdottomat keskil\u00e4mp\u00f6tilat ovat ilmastonmuutoksen takia tulleet mahdollisiksi my\u00f6s Suomessa, sanoo s\u00e4\u00e4n ja ilmastonmuutoksen vaikutusta tutkiva Mika Rantanen<\/a> Ilmatieteen laitokselta.<\/p>\n

Olemme siirtyneet uuteen ilmastoon esiteollisesta ajasta, Rantanen sanoo. L\u00e4mp\u00f6enn\u00e4tysten paukkuminen on aiempaa todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 eik\u00e4 l\u00e4hivuosikymmenten l\u00e4mpenemist\u00e4 voida est\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Helsingin Kaisaniemen viime vuoden 8,2 asteen keskil\u00e4mp\u00f6tila oli aseman mittaushistorian toiseksi korkein lukema. Esiteollisena aikana vastaavan todenn\u00e4k\u00f6isyys olisi ollut 0,03 prosenttia.<\/p>\n

\u201dK\u00e4\u00e4nt\u00e4en laskettuna se tarkoittaa, ett\u00e4 toistuvuus on kerran 3\u202f200 vuodessa. Se on siis \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4. Puhekieless\u00e4 voi sanoa, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta\u201d, Rantanen sanoo.<\/p>\n

Nykyilmastossa yht\u00e4 l\u00e4mmin vuosi toistuu noin kerran viidess\u00e4 vuodessa.<\/p>\n

Tutkijat luovat ennusteita l\u00e4mp\u00f6tilan nousulle erilaisten p\u00e4\u00e4st\u00f6kehitysten mukaan. Jos nykymeno jatkuu, Helsingin viime vuoden keskil\u00e4mp\u00f6tilasta tulee muutaman vuosikymmenen kuluessa tavallinen.<\/p>\n

\u201dVuosisadan puoliv\u00e4liss\u00e4 noin kaksi kolmesta vuodesta on n\u00e4in l\u00e4mpimi\u00e4\u201d, Rantanen sanoo.<\/p>\n

Helsingin keskil\u00e4mp\u00f6tila oli 2,3 astetta korkeampi kuin ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta.<\/p>\n

Koko maailmassa vuosi 2025 oli mittaushistorian kolmanneksi l\u00e4mpimin, ilmenee Euroopan unionin Copernicus-ilmastopalvelun keskiviikkona julkaisemista tiedoista. Maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila oli 14,97 astetta. Esiteolliseen tasoon eli vuosiin 1850\u20131900 verrattuna se on 1,47 astetta korkeampi.<\/p>\n

Toissa vuonna maailma ylitti ensi kertaa 1,5 asteen poikkeaman. Nyt on tultu siihen, ett\u00e4 kolmen per\u00e4kk\u00e4isen vuoden yhteinen keskil\u00e4mp\u00f6tila on ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa esiteolliseen aikaan n\u00e4hden yli 1,5 astetta korkeampi.<\/p>\n

Mittaushistorian 11 l\u00e4mpimint\u00e4 vuotta ovat olleet 11 viime vuotta.<\/p>\n

Maailma l\u00e4mpenee aiemmin arvioitua nopeammin. Tutkijoiden arvion mukaan Pariisin sopimuksen 1,5 asteen l\u00e4mpenemisen raja on menossa virallisesti rikki jo vuonna 2029.<\/p>\n

\u201dN\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ensi vuosikymmenell\u00e4 olemme jo selv\u00e4sti 1,5 asteen huonommalla puolella\u201d, sanoo Ilmatieteen laitoksen p\u00e4\u00e4johtaja Petteri Taalas<\/a>.<\/p>\n

Viime vuosi j\u00e4i edellisvuotta hieman viile\u00e4mm\u00e4ksi siksi, ett\u00e4 trooppisilla merialueilla valtameret olivat normaalia kylmemm\u00e4ss\u00e4 tilassa La Ni\u00f1a -ilmi\u00f6n vuoksi. Etel\u00e4mantereella vuosi oli kaikkien aikojen l\u00e4mpimin.<\/p>\n

Suomi taas l\u00e4mpenee maailmaa roimasti nopeammin.<\/p>\n

\u201dOlemme n\u00e4hneet tuplal\u00e4mpenemisen Suomessa verrattuna maailman keskiarvoon\u201d, Taalas sanoo.<\/p>\n

Suomeen vaikuttaa Taalaksen mukaan l\u00e4mpenev\u00e4n arktisen alueen l\u00e4heisyys. Esimerkiksi Huippuvuorilla on mitattu jopa nelinkertainen l\u00e4mpeneminen maailman keskiarvoon n\u00e4hden.<\/p>\n

\u201dArktisen alueen lumi- ja j\u00e4\u00e4peitteen kutistuminen tehostaa meill\u00e4 l\u00e4mpenemist\u00e4 t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ja tehostaa my\u00f6s tulevaisuudessa. Erityisesti talvikaudet l\u00e4mpi\u00e4v\u00e4t viel\u00e4 enemm\u00e4n kuin keskiarvot.\u201d<\/p>\n

Viime vuonna Suomen keskil\u00e4mp\u00f6tila oli mittaushistorian toiseksi korkein, 4,4 astetta. Kaikkialla Suomessa viime vuosi oli 1\u20132 astetta tavanomaista l\u00e4mpim\u00e4mpi. Viisi l\u00e4mpimint\u00e4 vuotta ovat olleet 2020, 2025, 2015, 1938 ja 2024.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 Suomen sadem\u00e4\u00e4rien odotetaan yleisesti pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n, erityisesti talviaikaan. Viime vuosi oli kuitenkin suhteellisen kuiva, varsinkin It\u00e4-Suomessa. Pohjois-Lapissa satoi hieman tavallista enemm\u00e4n.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kaikkia voimakkaita s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4 ei voi panna ilmastonmuutoksen piikkiin. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusta Hannes-myrskyn kaltaisiin ilmi\u00f6ihin Suomessa ei voida varmasti todeta.<\/p>\n

Sen sijaan hellejaksojen pitenemisen taustalta ilmastonmuutos Rantasen mukaan l\u00f6ytyy my\u00f6s Suomesta.<\/p>\n

Viile\u00e4st\u00e4 alkukes\u00e4st\u00e4 huolimatta viime vuonna Suomessa mitattiin 22 per\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, jolloin koko maan ylin l\u00e4mp\u00f6tila ylitti 30 astetta.<\/p>\n

Esimerkiksi Sodankyl\u00e4ss\u00e4 syyskuu oli enn\u00e4tysl\u00e4mmin jo kolmatta kertaa putkeen, kun keskil\u00e4mp\u00f6tila oli 11 astetta.<\/p>\n

Vaikka l\u00e4mpeneminen kiihtyy, maailmanpolitiikassa ilmasto on saanut joiltain osin v\u00e4isty\u00e4. Taalas toteaa, ett\u00e4 Yhdysvalloissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tieteenvastaisuuden nousua ja ilmastotutkimuksen toimintoja ajetaan alas.<\/p>\n

\u201dFaktat eiv\u00e4t ole kovin suosiossa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4.\u201d<\/p>\n

Samaan aikaan monilla osavaltioilla on kuitenkin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet.<\/p>\n

Ilmastotavoitteisiin p\u00e4\u00e4syss\u00e4 iso rooli on Taalaksen mukaan Aasian mailla ja Brics-mailla, jotka ovat Brasilia, Ven\u00e4j\u00e4, Intia, Kiina ja Etel\u00e4-Afrikka. Kiina on esimerkiksi saavuttanut p\u00e4\u00e4st\u00f6jens\u00e4 huipun ja saattaa saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2050 menness\u00e4.<\/p>\n

\u201dKahden asteen tavoite ei ole viel\u00e4 meilt\u00e4 kadonnut.\u201d<\/p>\n

Taalaksen mukaan peli j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisen ja meriveden pinnan nousun est\u00e4miseksi on n\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin menetetty.<\/p>\n

\u201dNe jatkuvat jopa tuhansia vuosia, ellemme keksi keinoa, jolla poistaa iso m\u00e4\u00e4r\u00e4 hiilidioksidia ilmakeh\u00e4st\u00e4.\u201d<\/p>\n

Taalas n\u00e4kee viime vuosien lukemat merkkin\u00e4 pitk\u00e4aikaisesta kehityksest\u00e4.<\/p>\n

\u201dOlemme jo sen verran muuttaneet ilmastoa, ilmakeh\u00e4n hiilidioksidi- ja metaanipitoisuutta erityisesti, ett\u00e4 muutos tulee jatkumaan ainakin 2060-luvulle. Sen j\u00e4lkeen voimme stabiloida tilanteen.\u201d<\/p>\n

Helleaaltojen, tulvien, kuivuuden ja voimakkaampien trooppisten myrskyjen yleistyminen jatkuu Taalaksen mukaan siis 2060-luvulle saakka. Negatiivinen trendi voi pys\u00e4hty\u00e4, jos l\u00e4mpeneminen saadaan pidetty\u00e4 Pariisin sopimuksen mukaisessa kahdessa asteessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ilmasto|Ilmastonmuutos on tehnyt aiemmin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdottomista l\u00e4mp\u00f6tiloista mahdollisia Suomessa. Maailma on rikkomassa virallisesti 1,5 asteen l\u00e4mpenemisen rajan vuosikymmen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":142808,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,46,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-142807","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-helsingin-sanomat","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115898049026037904","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142807","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=142807"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142807\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/142808"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=142807"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=142807"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=142807"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}