{"id":142809,"date":"2026-01-15T07:58:11","date_gmt":"2026-01-15T07:58:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/142809\/"},"modified":"2026-01-15T07:58:11","modified_gmt":"2026-01-15T07:58:11","slug":"media-alan-pitaa-rakentaa-uudelleen-ihmisen-ja-koneen-tyonjako-ylen-nakokulmat-yle-fi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/142809\/","title":{"rendered":"Media-alan pit\u00e4\u00e4 rakentaa uudelleen ihmisen ja koneen ty\u00f6njako \u2013 Ylen n\u00e4k\u00f6kulmat \u2013 yle.fi"},"content":{"rendered":"

Vahva yleis\u00f6suhde syntyy journalismista, joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja selitt\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 syvemmin kuin algoritmi koskaan voi. Ilman ihmisen tekem\u00e4\u00e4 harkintaa ja luomaa merkityst\u00e4 teko\u00e4lyn tuottama teksti on vain sujuvuuden viittaan puettua kohinaa.<\/p>\n

Olen rakentanut teko\u00e4lyyn perustuvia palveluita media-alalla vuodesta 2013 l\u00e4htien. Loppuvuodesta 2025 valmistui tutkimukseni strategisesta johtamisesta teko\u00e4lyn aikakaudella. Keskeisin havaintoni on, ett\u00e4 generatiivisen teko\u00e4lyn my\u00f6t\u00e4 suhteemme teknologiaan on muuttunut perustavanlaatuisesti. Se ei ole vain ty\u00f6kalu, jonka otamme k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Me emme en\u00e4\u00e4 vain k\u00e4yt\u00e4 ty\u00f6kalua, vaan olemme vuorovaikutuksessa aktiivisen toimijan kanssa<\/p>\n

Kimmo Koski<\/strong> kirjoittaa Suomen Lehdist\u00f6ss\u00e4<\/a>, ett\u00e4 \u201dsyv\u00e4t vallihaudat\u201d suojaavat journalismia teko\u00e4lylt\u00e4. H\u00e4n listaa journalismin kilpailuedut: inhimillisen vuorovaikutuksen, tiedonhankinnan verkon ulkopuolelta, kontekstin ja paikallistuntemuksen. N\u00e4m\u00e4 ovat kiistatta journalismin vahvuuksia. Mutta ne eiv\u00e4t ole vallihautoja vaan alue, jolla ihminen on korvaamaton. Ja t\u00e4m\u00e4 tontti olisi syyt\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 uudelleen teko\u00e4lyn rinnalla.<\/p>\n

On turhaa kysy\u00e4, mitk\u00e4 ty\u00f6t teko\u00e4ly vie. Oikea kysymys kuuluu: \u201dmit\u00e4 journalismilla halutaan saada aikaan teko\u00e4lyn aikakaudella?\u201d T\u00e4h\u00e4n vastaamalla voimme m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 optimaalisen ty\u00f6njaon.<\/p>\n

\n

Mit\u00e4 journalismilla halutaan saada aikaan teko\u00e4lyn aikakaudella?<\/p>\n<\/blockquote>\n

Tehokkuus on koneen heini\u00e4, luottamus ihmisen<\/p>\n

Tehokuudessa, nopeudessa ja skaalautuvuudessa teko\u00e4ly on ylivoimainen. Mutta kun puhutaan journalismin ytimest\u00e4 kuten merkityksen, luottamuksen ja yhteiskunnallisen vastuun tuottamisesta, tilanne on aivan toinen.<\/p>\n

Konkreettinen esimerkki: teko\u00e4ly voi kirjoittaa tuhat uutista p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Se voi tiivist\u00e4\u00e4 hallituksen tiedotteen sekunnissa ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 jutun kymmenelle kielelle. Mutta se ei voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 uutinen on t\u00e4rke\u00e4. Se ei voi \u201dseist\u00e4 juttunsa takana\u201d, kun joku kyseenalaistaa sis\u00e4ll\u00f6n. Se ei voi rakentaa luottamusta, joka syntyy vuosien ty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Tarkastelenkin seuraavaksi ihmisen ja koneen ty\u00f6njakoa journalismissa muutamasta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta: informaation luonteen, tiedonhankinnan ja yleis\u00f6suhteen kautta.<\/p>\n

Informaation n\u00e4k\u00f6kulma<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen jakolinja kulkee s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuuden ja merkityksellisyyden v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

Journalismissa on paljon kaavamaista ty\u00f6t\u00e4: urheilutulokset, p\u00f6rssikurssit, s\u00e4\u00e4tiedotteet. Teko\u00e4ly hallitsee l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisen ymp\u00e4rist\u00f6n erinomaisesti \u2013 ei siksi ett\u00e4 se \u201dymm\u00e4rt\u00e4isi\u201d sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, vaan siksi ett\u00e4 t\u00e4llaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ei juuri ole ep\u00e4varmuutta.<\/p>\n

Nature-lehdess\u00e4 julkaistussa tutkimuksessa<\/a> osoitettiin, ett\u00e4 kun kaikki vastaukset tarkoittavat samaa, teko\u00e4ly on parhaimmillaan. Jos kysyt \u201dMik\u00e4 on Ranskan p\u00e4\u00e4kaupunki?\u201d, teko\u00e4ly voi vastata kymmenell\u00e4 tavalla: \u201dPariisi\u201d, \u201dSe on Pariisi\u201d, \u201dRanskan p\u00e4\u00e4kaupunki on Pariisi\u201d. Koska kaikki vaihtoehdot tarkoittavat lopulta samaa, informaation ep\u00e4varmuus on pieni.<\/p>\n

Leikitell\u00e4\u00e4n ajatuksella: kaikki uutiset on jo kirjoitettu \u2013 kaikki asiat vain eiv\u00e4t viel\u00e4 ole tapahtuneet.<\/p>\n

Teko\u00e4ly hallitsee <\/strong>kaavamaiset uutiset. Kun poliitikko eroaa, kone tiet\u00e4\u00e4 jo draaman kaaren: \u201dX ilmoitti erostaan teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 Y syyst\u00e4 Z.\u201d Se on valmis \u201dlomake\u201d, johon teko\u00e4ly t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain puuttuvat muuttujat: nimet, p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja annetut syyt. Teko\u00e4lylle t\u00e4llainen uutinen on vain variaatio aiemmasta datasta.<\/p>\n

Kun yht\u00e4l\u00f6\u00f6n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmuutta, tarvitaan ihmist\u00e4:<\/p>\n

\n

Kone voi ennustaa todenn\u00e4k\u00f6isimm\u00e4n sanan, mutta journalistin teht\u00e4v\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 totuudenmukaisin sana.<\/p>\n<\/blockquote>\n

N\u00e4m\u00e4 kysymykset vaativat merkityksen rakentamista ep\u00e4varmasta informaatiosta. Kone voi ennustaa todenn\u00e4k\u00f6isimm\u00e4n sanan, mutta journalistin teht\u00e4v\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 totuudenmukaisin sana, ja se on usein sellainen, jota tilasto ei osannut ennustaa.<\/p>\n

Keskiarvokone ja sen vaara<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n valtaosa internetin uudesta sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 on kielimallien tuottamaa, ja seuraavan sukupolven mallit oppivat aineistosta, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n edellisten mallien tuotoksia.<\/p>\n

Teko\u00e4ly on todenn\u00e4k\u00f6isyyslaskentaa. Se optimoi keskiarvoa, koska tuttuus ja ennustettavuus on sille turvallisin paikka. Ja t\u00e4ss\u00e4 piilee ongelma: kun kielimalli koulutetaan omalla tuotoksellaan, se alkaa toistaa itse\u00e4\u00e4n yh\u00e4 kapeammalla tavalla. Ensimm\u00e4isell\u00e4 kierroksella malli tuottaa teksti\u00e4, jossa tietyt sanat ovat hieman yleisempi\u00e4. Kun t\u00e4m\u00e4 teksti sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n takaisin koulutusaineistoksi, n\u00e4m\u00e4 sanat yleistyv\u00e4t entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi konkreettisesti akateemisessa kirjallisuudessa, jossa yht\u00e4kki\u00e4 sana \u201ddelve\u201d (syventy\u00e4) yleistyi r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti. Ei siksi, ett\u00e4 tutkijat olisivat yht\u00e4kki\u00e4 l\u00f6yt\u00e4neet t\u00e4m\u00e4n sanan syvemm\u00e4n merkityksen, vaan siksi, ett\u00e4 sana on yleisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Nigeriassa, josta tuli moni ensimm\u00e4isen sukupolven kielimallien kouluttajista.<\/p>\n

Journalismissa t\u00e4m\u00e4 voi johtaa uutisvirtoihin, jotka ovat kielellisesti moitteettomia mutta kesken\u00e4\u00e4n h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n samanlaisia. Sis\u00e4lt\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laadukkaalta, mutta tulkinnat kapenevat. Kun koneelle sy\u00f6tetty sis\u00e4lt\u00f6 ylitt\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n kyvyn tuottaa uutta, monimuotoisuus romahtaa.<\/p>\n

Siksi kielimallit tarvitsevat jatkuvasti ihmisten tuottamaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Ne tarvitsevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuuden ulkopuolelta tulevia yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 k\u00e4\u00e4nteit\u00e4, odottamattomia n\u00e4k\u00f6kulmia, harvinaisia ilmaisuja. Siis kaikkea sit\u00e4, mit\u00e4 ne eiv\u00e4t itse kykene luomaan.<\/p>\n

Ty\u00f6njaon n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4<\/strong> jos uutinen noudattaa tuttua kaavaa, anna se koneelle. Jos uutinen vaatii tulkintaa, merkityksellisten asioiden tunnistamista ja vastuun kantamista, se on ihmisen ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Tiedonhankinta<\/p>\n

Journalismin ty\u00f6njako ihmisen ja koneen v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4kyy erityisen selv\u00e4sti kahdessa kohdassa: siin\u00e4, miten tietoa hankitaan, ja siin\u00e4, miten valmiit sis\u00e4ll\u00f6t tavoittavat yleis\u00f6ns\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4kentt\u00e4 on kasvanut niin suureksi, ettei ihminen en\u00e4\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4 yksin.<\/p>\n

Yhteiskunnat tuottavat dataa kiihtyv\u00e4ll\u00e4 tahdilla. Yritykset, kunnat, hyvinvointialueet ja viranomaiset julkaisevat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, asiakirjoja ja tiedotteita jatkuvana virtana. Yksitt\u00e4inen toimittaja voi seurata t\u00e4st\u00e4 kokonaisuudesta vain pient\u00e4 osaa, usein sattuman tai yksitt\u00e4isten vihjeiden varassa. Ilman koneellista apua t\u00e4st\u00e4 massasta tulee journalistisesti n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kohinaa.<\/p>\n

My\u00f6s uutisten jakelun logiikka on muuttunut. Yleis\u00f6 ei en\u00e4\u00e4 saavu sis\u00e4lt\u00f6jen \u00e4\u00e4relle vain mediapalveluiden etusivujen kautta, vaan algoritmien ja yh\u00e4 useammin AI-agenttien ohjaamana. Ne p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t, mik\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6 n\u00e4kyy, kenelle ja miss\u00e4 tilanteessa.<\/p>\n

Tiedonhankinnassa teko\u00e4lyn keskeinen rooli <\/strong>on seurantakyvyn skaalaaminen. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa on mahdollista rakentaa j\u00e4rjestelmi\u00e4, jotka seuraavat systemaattisesti ja jatkuvasti valtavia tietomassoja. Teko\u00e4ly ei ymm\u00e4rr\u00e4 politiikkaa tai yhteiskuntaa, mutta se n\u00e4kee, milloin s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukainen rakenne rikkoutuu. Se tunnistaa poikkeaman, jossa on uutisen potentiaali.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa ratkaiseva on ihmisen rooli<\/strong>. Vain ihminen voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, onko tuo signaali uutinen. Vain ihminen voi rakentaa todellisen merkityksen, kontekstin ja vastuun. H\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, milloin uhkasakko on uutinen ja milloin kyse on rutiinip\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4.<\/p>\n

Teko\u00e4ly tuo aineiston n\u00e4kyviin. Journalismi syntyy, kun ihminen p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 siit\u00e4 on merkityksellist\u00e4.<\/p>\n

Jakelu ja yleis\u00f6suhde<\/p>\n

Sama ty\u00f6njako jatkuu sis\u00e4ll\u00f6n jakelussa. Kun juttu on valmis, se kohtaa ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa AI-agentit ja suositteluj\u00e4rjestelm\u00e4t arvioivat sit\u00e4. Ne eiv\u00e4t lue teksti\u00e4 kuten ihminen, vaan tekev\u00e4t arvionsa rakenteen perusteella: kuka kirjoitti, miss\u00e4 palveluissa, mihin l\u00e4hteisiin tukeudutaan, onko sis\u00e4lt\u00f6 vahvistettu, onko tekij\u00e4ll\u00e4 asiantuntemusta. Teko\u00e4lyn teht\u00e4v\u00e4 on varmistaa, ett\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6 on teknisesti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 ja l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4\u00e4. Ilman rakenteita, metatietoja ja selkeit\u00e4 suhteita, paras journalismikin j\u00e4\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n

Ihmisen teht\u00e4v\u00e4 on rakentaa auktoriteetti ja luottamus. AI-agentit priorisoivat tekij\u00f6it\u00e4 ja br\u00e4ndej\u00e4, joilla on todistettua kokemusta, asiantuntemusta ja uskottavuutta. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t synny optimoinnilla, vaan pitk\u00e4j\u00e4nteisell\u00e4 journalistisella ty\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n

\n

Jos uutisvirta optimoidaan vain ennustettavuuden ja helppouden ehdoilla, seurauksena on monimuotoisuuden kaventuminen.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Yleis\u00f6suhde syntyy vasta, kun vaivattomuus kohtaa merkityksen. Teko\u00e4ly on erinomainen poistamaan kitkaa: se personoi sy\u00f6tteit\u00e4, muokkaa formaatteja ja tarjoaa oikean sis\u00e4ll\u00f6n oikeaan hetkeen. Mutta jos uutisvirta optimoidaan vain ennustettavuuden ja helppouden ehdoilla, seurauksena on monimuotoisuuden kaventuminen. Uudet ilmi\u00f6t eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se l\u00e4pi, poikkeamat suodattuvat pois ja media alkaa toistaa itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Olennaista on, ett\u00e4 ihminen ei viihdy ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa kaikki on tuttua ja turvallista. Tarvitsemme vaihtelua, yll\u00e4tyksi\u00e4, uutta. Vahva yleis\u00f6suhde syntyy sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4, jotka eiv\u00e4t vain virtaa ohi, vaan pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t. Podcasteista, joita ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kesken. Tutkivasta journalismista, joka avaa uusia kerroksia. Tekij\u00f6ist\u00e4, joihin kiinnyt\u00e4\u00e4n, koska he ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ilmi\u00f6t\u00e4 syvemmin kuin algoritmi koskaan voi.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on merkityksellist\u00e4 kitkaa: sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4, haastaa ajattelua ja pakottaa pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n. Ja juuri t\u00e4ss\u00e4 ihmisen rooli on korvaamaton.<\/p>\n

Journalismin pulssin voi antaa vain ihminen<\/p>\n

Ilman ihmisen tekem\u00e4\u00e4 harkintaa ja luomaa merkityst\u00e4 teko\u00e4lyn tuottama teksti on vain sujuvuuden viittaan puettua kohinaa. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uutiselta, mutta silt\u00e4 puuttuu pulssi. Ja pulssin antaminen on ihmisten ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Todellinen kauhuskenaario ei ole se, ett\u00e4 teko\u00e4ly vie ty\u00f6t. Kauhuskenaario on se, ett\u00e4 teet\u00e4mme ihmisill\u00e4 teko\u00e4lyn t\u00f6it\u00e4 ja teko\u00e4lyll\u00e4 ihmisten t\u00f6it\u00e4, kuten merkityksen rakentamista.<\/p>\n

Tulevaisuuden toimitukset eiv\u00e4t tarvitse vallihautaa. Ne tarvitsevat kyky\u00e4 toimia oskillaattorina eli tasapainottajana kahden maailman v\u00e4lill\u00e4:<\/p>\n

    \n
  1. \n

    Skaalaa teko\u00e4lyll\u00e4 siell\u00e4, miss\u00e4 merkitysten ep\u00e4varmuus on matala:<\/strong> faktat, rakenne, l\u00f6ydett\u00e4vyys, tehokkuus.<\/p>\n<\/li>\n

  2. \n

    Panosta ihmiseen siell\u00e4, miss\u00e4 merkitysten ep\u00e4varmuus on korkea:<\/strong> tulkinta, konteksti, vastuu, merkitys.<\/p>\n<\/li>\n

  3. \n

    Est\u00e4 entropian romahdus:<\/strong> varmista, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 tuottaa jatkuvasti aitoa uutta (sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, n\u00e4k\u00f6kulmaa, tulkintaa), ei vain variaatioita samasta.<\/p>\n<\/li>\n<\/ol>\n

    Lopulta journalismin tulevaisuus ei ratkea sill\u00e4, mit\u00e4 teko\u00e4ly osaa tai ei osaa tehd\u00e4, vaan sill\u00e4, miss\u00e4 kohdassa ihminen p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 olla korvaamaton.<\/p>\n

    Jaakko Lempinen<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vahva yleis\u00f6suhde syntyy journalismista, joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja selitt\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 syvemmin kuin algoritmi koskaan voi. Ilman ihmisen tekem\u00e4\u00e4 harkintaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":142810,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[432,6889,431,33,31,30,3128,1077,32,91,92,433,16,1149],"class_list":{"0":"post-142809","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tekoaly","8":"tag-ai","9":"tag-algoritmit","10":"tag-artificial-intelligence","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-journalismi","15":"tag-media","16":"tag-suomi","17":"tag-technology","18":"tag-teknologia","19":"tag-tekoaly","20":"tag-uutiset","21":"tag-yle"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115898056842429585","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142809","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=142809"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142809\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/142810"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=142809"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=142809"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=142809"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}