Tammikuun lumisateet ja torstaina aikana l\u00e4hes koko Suomeen lankeava lumipyry voi paikoin tuoda kattorakenteille jo sen verran lumimassaa, ett\u00e4 katon kunto on hyv\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 tarkastamassa. Rakennuksen ik\u00e4 ja ennen kaikkea katon kunto vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti siihen, kuinka se kest\u00e4\u00e4 talven lumikuormat.<\/p>\n
\u201dUudemmissa, 2000-luvulla rakennetuissa taloissa lumipeitteen paksuus aiheuttaa harvemmin kriittisi\u00e4 tilanteita, sill\u00e4 suunnittelussa on huomioitu my\u00f6s ep\u00e4tavalliset lumien pakkautumiset taitoskohtiin, syv\u00e4nteisiin ja jiireihin\u201d, kertoo Keskuskauppakamarin hyv\u00e4ksym\u00e4 tavarantarkastaja (HTT), rakennusmestari Juhani Leijamaa.<\/p>\n
Leijamaan mukaan my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 katolla on rajansa: noin 500 millimetrin tiivistyneen suojalumikerroksen alla olevan kattopinnan kuormitusta on syyt\u00e4 kevent\u00e4\u00e4. Vanhemmissa rakennuksissa riskit ovat viel\u00e4 suuremmat. Erityisesti tasakattoiset ja loivakattoiset rakennukset voivat ylikuormittua jo noin 200 millimetrin tiivistyneest\u00e4 suojalumesta.<\/p>\n
\u201dT\u00e4llaisilta katoilta joudutaan usein pudottamaan lunta pois henkil\u00f6- ja omaisuusturvallisuuden varmistamiseksi lumivaipan paksuudesta riippumatta. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 se on alar\u00e4yst\u00e4\u00e4n alueella, jossa j\u00e4\u00e4- ja lumimassat voivat irrota v\u00e4h\u00e4isimm\u00e4nkin lumisateen tai pakkasjakson aikana\u201d, Leijamaa sanoo.<\/p>\n
Suojakelien aikana lumivaipan kasaan painuminen johtaa helposti harhaan arvioitaessa lumikuorman aiheuttamia ongelmia, koska lumen paino ei v\u00e4hene lumivaipan paksuuden mukaan. Erityisesti tulee huomioida, ett\u00e4 r\u00e4nt\u00e4lumikelin yhteydess\u00e4 kasaan painuneen lumivaipan paksuus ei juurikaan lis\u00e4\u00e4nny, mutta kokonaispaino kyll\u00e4kin.<\/p>\n
\u201dN\u00e4in ollen pelk\u00e4n lumipeitteen paksuutta seuraamalla ei voi turvallisesti arvioida painorajan ylittymist\u00e4\u201d, huomauttaa Leijamaa.<\/p>\n
Lumenpudotukseen tarvitaan ammattilainen <\/strong><\/p>\n Kattolumien ja j\u00e4iden pudotuksiin kannattaa valita yritys, joilla on kokemusta lumenpudotust\u00f6ist\u00e4. Asiansa osaava yritys tekee lumenpudotusty\u00f6t huolellisesti rakenteita rikkomatta ja ottaa huomioon ensisijaisesti henkil\u00f6turvallisuuden, niin ulkopuolisten kuin oman henkil\u00f6kuntansakin osalta. \u202f<\/p>\n \u201cKun tilaaja on valinnut lumenpudottajaksi urakoitsijan, on ennen t\u00f6iden aloittamista syyt\u00e4 laatia viel\u00e4 kirjallinen sopimus, jossa sovitaan pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja korvausvastuut tilaajaa kohtaan sek\u00e4 mahdollisesti kolmannelle osapuolelle syntyneisiin henkil\u00f6- ja omaisuusvahinkoihin\u201d, sanoo Keskuskauppakamarin Raisa Harju.<\/p>\n Ammattitaitoinen lumenpudotusyritys tiet\u00e4\u00e4 my\u00f6s, mink\u00e4laisilla ty\u00f6v\u00e4lineill\u00e4 lunta tulee pudottaa, jotta kattomateriaali ei vaurioidu. Mik\u00e4li lumenpudotus on kuitenkin aiheuttanut vaurioita kattoon, saattaa synty\u00e4 tilanne, jossa tilaaja ja lumenpudotusyritt\u00e4j\u00e4 eiv\u00e4t ole samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, milloin vahinko on sattunut tai kuka sen on aiheuttanut.<\/p>\n \u201cMik\u00e4li asioiden selvitt\u00e4minen keskustelemalla ei tuota tulosta, on syyt\u00e4 kutsua paikalle ulkopuolinen tavarantarkastaja. Tavarantarkastajan erityisosaamisella ja puolueettomalla toiminnalla syntyy tarkastuskertomus, joka omalta osaltaan avustaa osapuolia p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n totuudenmukaiseen ja oikeaan lopputulokseen\u201d, kertoo Harju.<\/p>\n HTT-tavarantarkastajat ovat puolueettomia ja ammattitaitoisia asiantuntijoita, jotka suorittavat palveluiden ja tavaroiden teknisi\u00e4 tarkastuksia eri asiantuntemusalueilla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tammikuun lumisateet ja torstaina aikana l\u00e4hes koko Suomeen lankeava lumipyry voi paikoin tuoda kattorakenteille jo sen verran lumimassaa,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":142824,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-142823","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115898119857113182","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142823","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=142823"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142823\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/142824"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=142823"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=142823"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=142823"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}