{"id":142893,"date":"2026-01-15T09:36:08","date_gmt":"2026-01-15T09:36:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/142893\/"},"modified":"2026-01-15T09:36:08","modified_gmt":"2026-01-15T09:36:08","slug":"madagaskarin-edellinen-vallankaappaus-romautti-luonnonsuojelun-kuinka-nykymellakat-vaikuttavat-saaren-ainutlaatuiseen-lajistoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/142893\/","title":{"rendered":"Madagaskarin edellinen vallankaappaus romautti luonnonsuojelun \u2014 kuinka nykymellakat vaikuttavat saaren ainutlaatuiseen lajistoon?"},"content":{"rendered":"<p>Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdess\u00e4 10\/2025.<\/p>\n<p>Syyskuussa opiskelijat l\u00e4htiv\u00e4t kaduille Madagaskarin p\u00e4\u00e4kaupungissa Antananarivossa. Nuorten aloittamaa syksyist\u00e4 kansanliikett\u00e4 motivoi yliopistokorttelien ankea jama: puutteellinen vesihuolto, toistuvat s\u00e4hk\u00f6katkot ja yleinen n\u00e4k\u00f6alattomuus.<\/p>\n<p>Pian liikkeeseen liittyiv\u00e4t armeijan CAPSAT-eliittijoukot. Mellakoissa kuoli ihmisi\u00e4, ja lokakuussa presidentti <strong>Andry Rajoelina\u00a0<\/strong>pakeni maasta. H\u00e4nen tilalleen nousi eversti <strong>Michael Randrianirina<\/strong>, ja p\u00e4\u00e4ministeriksi nimitettiin liikemies <strong>Herintsalama Rajaonarivelo<\/strong>.<\/p>\n<p>Moni madagaskarilainen kaipaa uudistuksia, sanoo apulaisprofessori <strong>Johanna Eklund\u00a0<\/strong>geotieteiden ja maantieteen osastolta.<\/p>\n<p>\u2014 Tosin uusi p\u00e4\u00e4ministeri ei ole miellytt\u00e4nyt kaduille l\u00e4hteneit\u00e4 nuoria.<\/p>\n<p>Eklundille \u2014 samoin kuin monille muillekin maantieteen ja biologian tutkijoille \u2014 Madagaskar on t\u00e4rke\u00e4 kentt\u00e4ty\u00f6kohde.<\/p>\n<p>Rikas luonto, k\u00f6yh\u00e4 maa<\/p>\n<p>Madagaskar on maailman nelj\u00e4nneksi suurin saari, joka tunnetaan ainutkertaisesta luonnosta. Saarella esiintyy viisi prosenttia koko planeetan biodiversiteetist\u00e4. Yli 90 prosenttia kaikista kasvi- ja el\u00e4inlajeista on endeemisi\u00e4 eli niit\u00e4 ei el\u00e4 miss\u00e4\u00e4n muualla kuin Madagaskarilla.<\/p>\n<p>Haasteita riitt\u00e4\u00e4: maailman viidenneksi k\u00f6yhin maa on sosiaalisesti eriarvoinen. Hallinto on korruptoitunut. Luonnonsuojelu lep\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin kansainv\u00e4lisen avun varassa, eik\u00e4 kansainv\u00e4linen apu ole ollut kasvamaan p\u00e4in.<\/p>\n<p>\u2014 Kiinnostava kysymys on, miten tuelle k\u00e4y nyt.<\/p>\n<p>Eklund on tutkinut, miten luonnonsuojelulle k\u00e4vi edellisen vallankeikauksen aikaan. Nyt lokakuussa maasta paennut presidentti Rajoelina nousi valtaan vuonna 2009 niin ik\u00e4\u00e4n armeijan tukeman kansannousun my\u00f6t\u00e4. Oppositiojohtaja Rajoelina johti edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 <strong>Marc Ravalomanan\u00a0<\/strong>vastaisia protesteja, kunnes t\u00e4m\u00e4 luopui virastaan.<\/p>\n<p>\u2014 Kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 piti kriisi\u00e4 vallankaappauksena, vaikka monen madagaskarilaisen mielest\u00e4 se ei sit\u00e4 ollut, Eklund sanoo.<\/p>\n<p>Vuoden 2009 j\u00e4lkeen monet kansainv\u00e4liset rahoittajat vet\u00e4ytyiv\u00e4t Madagaskarilta, koska Rajoelinan valtaannousua pidettiin laittomana. Rahoitus elpyi vuoden 2013 presidentinvaalien j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Eklundin mukaan se, tulkitaanko nykyinen vallanvaihto laittomaksi vallankaappaukseksi, saattaa nytkin vaikuttaa kansainv\u00e4liseen kehitysapuun, josta ymp\u00e4rist\u00f6hankkeita rahoitetaan.<\/p>\n<p>Lupaukset eiv\u00e4t toteudu<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4 Madagaskarin maaseudulla on toisenlaista kuin kaupungeissa.<\/p>\n<p>\u2014 Esimerkiksi kapinointiin yllytt\u00e4neet s\u00e4hk\u00f6katkot eiv\u00e4t syrj\u00e4seuduilla vaivaa. Varakkaimmilla saattaa olla aurinkopaneeli omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, sanoo tutkijatohtori, kulttuuriantropologi <strong>Jenni M\u00f6lk\u00e4nen<\/strong>, joka on tehnyt kentt\u00e4t\u00f6it\u00e4 erityisesti Koillis-Madagaskarin maanviljelij\u00f6iden kanssa.<\/p>\n<p>Syrj\u00e4seuduilla ymp\u00e4rist\u00f6suojelua on kaupattu paikallisille taloudellisilla hy\u00f6dyill\u00e4, aiemmin ekoturismilla ja my\u00f6hemmin hiilikauppaan liittyvill\u00e4 REDD-mets\u00e4hankkeilla. Yleinen n\u00e4kemys saarelaisilla kuitenkin on, ett\u00e4 lupaukset harvoin toteutuvat.<\/p>\n<p>\u2014 Ne, jotka saavat suojelusta ty\u00f6t\u00e4 ja hy\u00f6ty\u00e4 kannattavat hankkeita, mutta valtioon suhtaudutaan ep\u00e4ilev\u00e4sti, harkiten ja ristiriitaisesti, M\u00f6lk\u00e4nen sanoo.<\/p>\n<p>Suuri osa ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelurahasta tulee ulkomailta, mutta valtio on l\u00e4sn\u00e4 suojelualueiden hallinnossa ja t\u00e4rke\u00e4n vaniljanviljelyn s\u00e4\u00e4ntelyss\u00e4.<\/p>\n<p>Mets\u00e4kato johtuu k\u00f6yhyydest\u00e4<\/p>\n<p>M\u00f6lk\u00e4sen tietojen mukaan tunnelma kaupungeissa alkaa rauhoittua ja esimerkiksi tutkijat yliopistoissa jatkavat t\u00f6it\u00e4\u00e4n. Avoinna on, mihin suuntaan valtio ja kansainv\u00e4liset toimijat ohjaavat luonnonsuojelua jatkossa.<\/p>\n<p>Jenni M\u00f6lk\u00e4nen ja Johanna Eklund kertovat, ett\u00e4 levottomina aikoina suojelualueiden kaskeaminen ja puiden kaataminen voivat lis\u00e4\u00e4nty\u00e4. Vuoden 2009 tienoilla esimerkiksi ruusupuuta kaadettiin kansallispuistoista valtion osittaisella hyv\u00e4ksynn\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Satelliittikuvat osoittavat, ett\u00e4 presidentinvaalien aikaan suojelualueiden kaskeaminen viljelyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyi.<\/p>\n<p>\u2014 Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mets\u00e4kato kiihtyi viime vuosikymmenell\u00e4, Eklund sanoo.<\/p>\n<p>Mets\u00e4katopainetta luovat sek\u00e4 valtion taloudelliset intressit ett\u00e4 maaseudun v\u00e4est\u00f6n tarpeet. K\u00f6yh\u00e4 kansa ei kaada ja kaskea metsi\u00e4 ahneuttaan.<\/p>\n<p>\u2014 Ongelma on k\u00f6yhyys eik\u00e4 se, ett\u00e4 k\u00f6yh\u00e4t tuhoavat luontoa. K\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4minen vahvistaisi luonnonsuojelua, Eklund sanoo.<\/p>\n<p>Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdess\u00e4 10\/2025. Syyskuussa opiskelijat l\u00e4htiv\u00e4t kaduille Madagaskarin p\u00e4\u00e4kaupungissa Antananarivossa. Nuorten aloittamaa syksyist\u00e4 kansanliikett\u00e4 motivoi yliopistokorttelien&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":142894,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-142893","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115898442222264684","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142893","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=142893"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142893\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/142894"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=142893"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=142893"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=142893"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}