{"id":142961,"date":"2026-01-15T10:50:09","date_gmt":"2026-01-15T10:50:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/142961\/"},"modified":"2026-01-15T10:50:09","modified_gmt":"2026-01-15T10:50:09","slug":"veence-tutkimushanke-tuottaa-konkreettisia-korjaussuosituksia-vanhemman-rakennuskannan-ilmanvaihto-ja-energiatehokkuushaasteisiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/142961\/","title":{"rendered":"VEENCE-tutkimushanke tuottaa konkreettisia korjaussuosituksia vanhemman rakennuskannan ilmanvaihto- ja energiatehokkuushaasteisiin"},"content":{"rendered":"<p>Suomen rakennuskanta on suurelta osin ik\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4, ja monissa vanhemmissa rakennuksissa esiintyy merkitt\u00e4vi\u00e4 ilmanvaihto-ongelmia. Ongelman taustalla olevista korjaustoimenpiteist\u00e4 ei aina olla tietoisia, mink\u00e4 vuoksi korvausilmaventtiilien puuttumisesta johtuvia ongelmia pyrit\u00e4\u00e4n usein paikkaamaan tehostamalla poistoilmanvaihtoa. Liiallinen poisto tekee rakennuksesta kuitenkin alipaineisen. Voimakas alipaine on yksi yleisimmist\u00e4 ja aliarvioiduimmista sis\u00e4ilmaongelmien aiheuttajista, sill\u00e4 se imee pienhiukkasia, radonia, homeita ja muita terveydelle haitallisia yhdisteit\u00e4 sis\u00e4ilmaan. Samalla asumismukavuus heikkenee vedon tunteen, l\u00e4mp\u00f6tilaerojen ja hajuhaittojen lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>My\u00f6s Suomessa ulkoilman hiukkaset muodostavat terveysriskin, jos niit\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy sis\u00e4lle asuinrakennuksiin suodattamattoman korvausilman takia. Ultrapienet hiukkaset voivat tunkeutua syv\u00e4lle hengityselimiin ja niiden ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n aiheuttavan erilaisia terveysongelmia, kuten hengityselin-, syd\u00e4n- ja verisuonitauteja. Toimiva ja hallittu ilmanvaihto v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s radonpitoisuuksia. Suomessa mitatut asuinrakennusten radonarvot kuuluvat maailman korkeimpiin. Onneksi ratkaisu on yksinkertainen: panostamalla laadukkaaseen ilmanvaihtoon, laadukkaisiin suodattimiin sek\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseen huoltoon on sis\u00e4ilman laatua mahdollista parantaa huomattavasti my\u00f6s vanhemmissa rakennuksissa.\u202f\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>Ratkaisua ongelmaan etsit\u00e4\u00e4n kolmen suomalaisen yrityksen\u00a0<a href=\"https:\/\/www.velco.fi\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Velco\u00a0Oy:n<\/a>,\u00a0<a href=\"https:\/\/entos.fi\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Entos\u00a0Oy<\/a>:n ja\u00a0<a href=\"https:\/\/www.cervi.fi\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Cervi\u00a0Oy<\/a>:n yhteisess\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.giant-iaq.fi\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">GIANT (Global Trends in IAQ: Novel technologies, Competence and Business)co-innovation<\/a>projektiin kuuluvassa\u00a0VEENCE- tutkimushankkeessa, joka yhdist\u00e4\u00e4 yritysten asiantuntemuksen korvaus- ja poistoilmanvaihdosta sek\u00e4 kiinteist\u00f6jen huolto- ja korjaustarpeista. Hankkeessa tuotetaan tietoa ja ratkaisuja, joiden avulla ilmanvaihdon parantaminen voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Vuoden 2025 loppupuolella valmistuneissa tutkimuksissa tarkasteltiin korkeatehoisilla suodattimilla varustettujen korvausilmaventtiilien ja kiinteist\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6asteeseen mukautuvan poistoilmanvaihdon yhteisvaikutuksia sis\u00e4ilman laatuun. Hankkeen kentt\u00e4mittaukset toteutettiin rivitalokiinteist\u00f6ss\u00e4 Vantaalla.\u00a0<\/p>\n<p>Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 kun korvausilman reitti\u00e4 parannettiin ohjaamalla ulkoilma sis\u00e4tiloihin tehokkailla suodattimilla varustettujen korvausilmaventtiilien kautta, sis\u00e4tiloihin kulkeutuvien hiukkasten m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni merkitt\u00e4v\u00e4sti ja pienhiukkaspitoisuudet laskivat 65 prosenttia. Lis\u00e4ksi havaittiin, ett\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 korvausilmaventtiileit\u00e4 saatiin huoneiston vaipan \u2013 eli rakennuksen osien, jotka erottavat l\u00e4mmitetyn tai j\u00e4\u00e4hdytetyn tilan ulkoilmasta, maaper\u00e4st\u00e4 tai l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 tilasta \u2013 yli olevaa paine-eroa alennettua oleellisesti, eik\u00e4 korvausilma en\u00e4\u00e4 kulkeutunut vaipan vuotojen kautta.\u202f Samalla kun rakennuksen alipaine pieneni, my\u00f6s radonpitoisuudet laskivat sis\u00e4ilmassa terveydelle haitalliselta 730 Bq\/m\u00b3 tasolta 11\u201319 Bq\/m\u00b3 tasolle. Kentt\u00e4mittauksissa arvioitiin my\u00f6s itseoppivan poistoilmanvaihdon ohjausj\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaa osana kokonaisratkaisua. J\u00e4rjestelm\u00e4 mittaa poistoilmasta sis\u00e4ilman kuormitusta ja s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 ilmanvaihdon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tarpeen mukaan. Mittaustulokset osoittivat, ett\u00e4 ilmanvaihto tehostui kuormituksen kasvaessa, hiilidioksidipitoisuus pysyi alhaisempana kuin perinteisess\u00e4 vakiopoistossa. Se my\u00f6s saavutettiin pienemm\u00e4ll\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 poistoilmavirralla eli energiaa s\u00e4\u00e4st\u00e4en.\u00a0<\/p>\n<blockquote>\n<p>\u202f\u201dTilan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varmistaa, ett\u00e4 korvausilma kulkee asianmukaisesti suunniteltua reitti\u00e4 pitkin. Tutkimusten perusteella poistoilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 pysyy vakiona riippumatta siit\u00e4, onko korvausilmalle varattu tarkoituksenmukaista sis\u00e4\u00e4ntuloreitti\u00e4. Mik\u00e4li korvausilman reitti estet\u00e4\u00e4n, ilma siirtyy ulkoa sis\u00e4lle rakennuksen vaipan l\u00e4pi ja saattaa samalla kuljettaa haitallisia ep\u00e4puhtauksia, kuten radonia\u201d, kertoo tutkimusta koordinoiva erikoistutkija <strong>Inga Ehder-Gahm<\/strong> VTT:lt\u00e4.\u202f<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Nelj\u00e4 erilaista mittausasetelmaa antoi paljon tietoa sis\u00e4ilmasta<\/p>\n<p>Tutkimus toteutettiin Vantaalla vuonna 1991 rakennetussa rivitalossa, joka sijaitsi l\u00e4hell\u00e4 vilkasta Porvoonv\u00e4yl\u00e4\u00e4. Asunnon ilmavaihto perustui koneelliseen poistoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, jossa poistoilma johdettiin ulos asunnosta huippuimurilla liesikuvun sek\u00e4 kylpyhuoneen ja saunan poistoilmaventtiilien kautta. Korvausilman oli tarkoitus tulla asuntoon ikkunassa olevien karmiventtiilien, eli ikkunakarmeissa sijaitsevien ilmanvaihtoventtiilien kautta, mutta edellinen asukas oli teipannut kyseiset venttiilit kiinni. T\u00e4m\u00e4n takia huoneistossa oli voimakas alipaine, ja korvausilma tuli asuntoon rakenteiden raoista.\u202f\u00a0<\/p>\n<p>Tutkimuksessa oli yhteens\u00e4 nelj\u00e4 eri mittausasetelmaa. Ensimm\u00e4iset mittaukset tehtiin l\u00e4ht\u00f6tilanteessa, jossa asukas oli teipannut karmiventtiilit umpeen. Toiset sis\u00e4ilmamittaukset tehtiin, kun ikkunoiden omat karmiventtiilit olivat auki, eli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kolmannessa mittausasetelmassa asuntoon oli asennettu korvausilmaventtiilit, joissa ei ollut viel\u00e4 suodattimia. Viimeisess\u00e4 mittausasetelmassa korvausilmaventtiilit taas varustettiin s\u00e4hk\u00f6isesti varatuilla hiukkassuodattimilla.\u202f\u00a0<\/p>\n<blockquote>\n<p>\u201dMittaukset osoittivat, ett\u00e4 selke\u00e4 korvausilmareitti, tehokas hiukkassuodatin ja riitt\u00e4v\u00e4 korvausilmam\u00e4\u00e4r\u00e4 paine-eron hallintaan parantavat ratkaisevasti sis\u00e4ilman laatua v\u00e4hent\u00e4en haitallisten hiukkasten ja radonin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4\u201d,\u202f\u00a0Ehder-Gahm\u00a0kertoo.\u202f\u00a0<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Kun asunnon karmiventtiilit olivat kokonaan suljettuina, ulkoilman hiukkaset eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet sis\u00e4tiloihin \u2013 ainakaan helposti. Karmiventtiilien sulkeminen aiheutti kuitenkin suuren alipaineen, jonka takia ilmaa virtasi sis\u00e4\u00e4n talon rakenteiden kautta. T\u00e4ll\u00f6in sis\u00e4ilmaan voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 muita ep\u00e4puhtauksia kuten t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa radonia. Kun karmiventtiilit avattiin, radonpitoisuudet laskivat, mutta ultrapienten hiukkasten m\u00e4\u00e4r\u00e4 sis\u00e4ilmassa kasvoi, koska ulkoilmaa p\u00e4\u00e4si sis\u00e4lle sellaisenaan.\u202f\u202f\u202f\u00a0<\/p>\n<p>Ilmanlaatu oli parhaimmillaan, kun mittauksissa k\u00e4ytettiin asuntoon asennettuja suodattimellisia korvausilmaventtiilej\u00e4. Niiden k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4hensi altistumista haitallisille hiukkasille sek\u00e4 radonille.\u202f\u202f\u202f\u00a0<\/p>\n<blockquote>\n<p>\u201dSuosittelemme, ett\u00e4 asuinrakennuksissa k\u00e4ytett\u00e4isiin suodattimellisia korvausilmaventtiilej\u00e4 ja varmistettaisiin, ett\u00e4 niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n oikein. Suodatus huolehtii siit\u00e4, ett\u00e4 ulkoilman ep\u00e4puhtaudet eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se sis\u00e4lle. Koska suodattimien suodatustehokkuuksissa on vaihteluita, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 testattuja ja laadukkaita suodattimia, joilla on riitt\u00e4v\u00e4 hiukkaserotusaste\u201d, kertoo Ehder-Gahm.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Tutkimushanke selvitt\u00e4\u00e4 ilmanvaihdon merkityst\u00e4 suhteessa talotekniikan tasoon ja terveyteen<\/p>\n<p>VEENCE-tutkimushankkeen tavoitteena on selvitt\u00e4\u00e4, kuinka ilmanvaihdon kokonaisvaltaisella parantamisella voidaan nostaa vanhempien rakennusten talotekniikan tasoa ja asumisterveytt\u00e4. VEENCE on kolmen suomalaisyrityksen, Velco Oy:n, Entos Oy:n ja Cervi Oy:n, yhteinen tutkimushanke, joka yhdist\u00e4\u00e4 yritysten osaamisen korvaus- ja poistoilmanvaihdosta sek\u00e4 kiinteist\u00f6jen huolto- ja korjaustarpeista.\u202f\u202fT\u00e4ss\u00e4 yhteisess\u00e4 interventiossa Cervi vastasi tutkimuskohteen asennust\u00f6ist\u00e4 ja tutkimuksessa k\u00e4ytetyt venttiilit ja suodattimet olivat Velcon. Lis\u00e4ksi tutkimuksessa tarkasteltiin Entoksen Senser ilmanvaihdon ohjausj\u00e4rjestelm\u00e4n mahdollisuuksia sis\u00e4ilman laadun ja energiatehokkuuden parantamisessa.\u00a0<\/p>\n<p>Tutkimusta on tarkoitus seuraavaksi jatkaa selvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, kuinka interventiokohteeseen asennetun ilmanvaihdon s\u00e4\u00e4t\u00f6yksik\u00f6n avulla toteutettu tarpeenmukainen ilmanvaihto v\u00e4hent\u00e4\u00e4 energiankulutusta.\u202f\u00a0<\/p>\n<p>VEENCE-hanke on osa kolmivuotista GIANT (Global Trends in IAQ: Novel technologies, Competence and Business) co-innovation-projektia, jossa tutkitaan ilman ep\u00e4puhtauksia. Monitieteinen ja korkeatasoinen tutkimus auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin erilaisten sis\u00e4ll\u00e4 ja ulkona olevien ilmansaastel\u00e4hteiden merkityst\u00e4 sis\u00e4ilman laadulle ja vaikutusta ihmisten terveyteen. \u202f\u00a0<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi GIANT-projekti pyrkii mukauttamaan WHO:n uusimpia ilmanlaatusuosituksia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin ja edist\u00e4m\u00e4\u00e4n kotimaisen korkeatasoisen sis\u00e4ilmateknologian vientimarkkinoita.\u202f\u00a0<\/p>\n<p>GIANT-projektissa tutkimuksen toteuttavat Tampereen yliopisto, Ilmatieteen laitos, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Helsingin yliopisto ja It\u00e4-Suomen yliopisto. Projektikonsortioon kuuluu lis\u00e4ksi kaupunkeja sek\u00e4 teknologiseen kehitt\u00e4miseen, aerosolimittauksiin, ilmanpuhdistukseen, ilmanvaihtoon ja datan visualisointiin erikoistuneita yrityksi\u00e4. Hankkeen koordinaattorina toimii Tamlink. GIANT-hankkeen kokonaisbudjetti on 5,7 miljoonaa euroa. Hanke on osittain Business Finlandin rahoittama ja jatkuu vuoden 2026 loppuun.\u202f<\/p>\n<p>Yrityksist\u00e4<\/p>\n<p><strong>Velco<\/strong><\/p>\n<p>Velco\u00a0Oy on korvausilmaratkaisuihin erikoistunut suomalainen perheyritys. Tarjoamme ratkaisuja ilmanvaihdon parantamiseen kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tuotteita, joissa yhdistyv\u00e4t hallittu korvausilma, tehokas suodatus ja \u00e4\u00e4nenvaimennus. Tavoitteenamme on tarjota ratkaisuja, jotka tukevat terveellisi\u00e4 ja energiatehokkaita sis\u00e4olosuhteita kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ja vastuullisella tavalla. Yli 40 vuoden kokemuksella palvelemme rakennus- ja kiinteist\u00f6alan ammattilaisia sek\u00e4 loppuk\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p><strong>Cervi<\/strong><\/p>\n<p>Cervi\u00a0on kiinteist\u00f6jen olosuhteiden erikoisasiantuntija. Edist\u00e4mme energiatehokkuutta ja asumismukavuutta kest\u00e4v\u00e4sti.\u00a0<\/p>\n<p>Cervi\u00a0Oy ja sen tyt\u00e4ryhti\u00f6t muodostavat\u00a0Cervi-konsernin, joka toimii 13 maakunnassa Uudeltamaalta Pohjois-Pohjanmaalle. L\u00e4hes 450 ammattilaisen voimin autamme kiinteist\u00f6j\u00e4 pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n energiankulutusta, v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja parantamaan sis\u00e4olosuhteita.\u00a0<\/p>\n<p>Palvelumme keskittyv\u00e4t\u00a0ilmanvaihtoon,\u00a0energiaratkaisuihin\u00a0ja\u00a0kylm\u00e4tekniikkaan. N\u00e4iden avulla varmistamme toimivat olosuhteet kaikissa kiinteist\u00f6iss\u00e4 \u2013 vastuullisesti ja asiakasl\u00e4ht\u00f6isesti.\u00a0<\/p>\n<p>Vuonna 2025 konsernin liikevaihto oli noin 80 miljoonaa euroa.\u00a0<\/p>\n<p><strong>Entos<\/strong><\/p>\n<p>Entos\u00a0luo sis\u00e4ilman laadun l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4ksi mittaamalla, analysoimalla ja ohjaamalla ilmanvaihtoa todellisen tarpeen mukaan.\u00a0<\/p>\n<p>Entos Oy on suomalainen sis\u00e4ilman ja ilmanvaihdon mittaus- ja ohjausratkaisuihin erikoistunut teknologiayritys. Yrityksen ratkaisut perustuvat antureihin, dataan ja itseoppivaan ohjaukseen, joiden avulla sis\u00e4olosuhteita ja rakennuksen painesuhteita voidaan hallita energiatehokkaasti. Entos keskittyy erityisesti asuin- ja palvelurakennuksiin, joissa terveellinen sis\u00e4ilma, energiatehokkuus ja olosuhteiden jatkuva seuranta ovat keskeisi\u00e4 tavoitteita. Entosin ratkaisut ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yli tuhannessa asuinkerrostalossa, kattaen kymmeni\u00e4 tuhansia asuntoja eri puolilla Suomea.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomen rakennuskanta on suurelta osin ik\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4, ja monissa vanhemmissa rakennuksissa esiintyy merkitt\u00e4vi\u00e4 ilmanvaihto-ongelmia. Ongelman taustalla olevista korjaustoimenpiteist\u00e4 ei&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":142962,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-142961","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115898733385519893","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142961","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=142961"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142961\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/142962"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=142961"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=142961"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=142961"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}