\t\t\t\t\t\t\t\t\tLukijalta<\/p>\n
Viime viikkoina USA:n presidentti Donald Trump<\/strong> on tullut hallintonsa kanssa ulos voimakkailla kannanotoilla Gr\u00f6nlantia koskien. Venezuelan tapahtumien valossa mik\u00e4 vain on mahdollista.\u00a0<\/p>\n Trump on osoittanut toimillaan\u00a0olevansa t\u00e4ysin v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n aikaisemmille sopimuksille. T\u00e4m\u00e4 tuli selv\u00e4ksi\u00a0viime vuoden kauppapolitiikassa\u00a0ja\u00a0nyt lausunnoilla Gr\u00f6nlannista ja\u00a0toimilla Venezuelassa.\u00a0<\/p>\n On t\u00e4ysin mahdollista, ett\u00e4\u00a0suurvaltojen politiikka muuttuu voimank\u00e4yt\u00f6n logiikaksi, ja\u00a0l\u00e4nsi tarjoaa\u00a0todisteen siit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin perustuva\u00a0j\u00e4rjestys on valikoivaa.\u00a0Jos asioita aletaan ratkoa\u00a0tulivoimalla neuvottelup\u00f6ytien sijasta\u00a0kansainv\u00e4lisen oikeuden murentuessa, niin mitk\u00e4 ovat EU:n vaihtoehdot?<\/p>\n Tilannetta eiv\u00e4t helpota\u00a0j\u00e4senmaiden eri\u00e4v\u00e4t mielipiteet\u00a0pinnalla olevista asioista. Venezuelasta annettiin erillisi\u00e4 kommentteja useammalla eri suulla, ja Unkari j\u00e4tti allekirjoittamatta Kaja Kallasin<\/strong> kansainv\u00e4list\u00e4 oikeutta korostaneen lausunnon.\u00a0<\/p>\n EU-Mercosur-sopimus\u00a0jakaa j\u00e4senmaiden mielipiteit\u00e4, eik\u00e4 parlamentilla ole\u00a0selv\u00e4\u00e4 kantaa Euroopan keskuspankin digitaalisesta eurosta.\u00a0My\u00f6s parlamentin\u00a0kahden suurimman poliittisen ryhm\u00e4n johtohenkil\u00f6iden v\u00e4liset\u00a0erimielisyydet vaikeuttavat parlamentin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokyky\u00e4.\u00a0<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n kun lis\u00e4t\u00e4\u00e4n\u00a0Kyproksen\u00a0ylimm\u00e4n johdon\u00a0korruptioep\u00e4ilyt ja Unkarin parlamenttivaalien kuumentuminen, niin\u00a0EU:n yhten\u00e4isyys\u00a0on koetuksella.\u00a0Huonoimmassa\u00a0tapauksessa EU:n pahin vihollinen on EU itse.<\/p>\n Elokuussa\u00a0mielipidekirjoituksessa esille tuomani\u00a0huoli Gr\u00f6nlannista ja EU:n puutteellisesta arktisesta turvallisuuspolitiikasta\u00a0on osoittautunut aiheelliseksi.\u00a0Kysymys ei ole en\u00e4\u00e4 siit\u00e4, tarvitseeko EU koordinoidun arktisen strategian, vaan siit\u00e4, kykeneek\u00f6 se luomaan sellaisen riitt\u00e4v\u00e4n nopeasti maailmassa, jossa kansainv\u00e4linen oikeus on antamassa tilaa voimapolitiikalle.\u00a0<\/p>\n Gr\u00f6nlanti\u00a0on\u00a0eurooppalaisen turvallisuuden solmukohta arktisella alueella,\u00a0jolla on t\u00e4rke\u00e4 rooli Euroopan turvallisuudessa.\u00a0Jos EU haluaa s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 merkityksens\u00e4 toimijana eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tapahtumien kohteena, sen on ratkaistava sis\u00e4iset erimielisyytens\u00e4 ja l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 yhten\u00e4inen \u00e4\u00e4ni. <\/p>\n Vaihtoehto on ajautua tilanteeseen, jossa muut p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t puolestamme arktisesta alueesta\u00a0Euroopan j\u00e4\u00e4dess\u00e4 suurvaltojen jalkoihin.\u00a0<\/p>\n Mari Viirel\u00e4
palvelusektorin johtaja, Oulun kauppakamari\u00a0<\/strong><\/p>\n