{"id":143677,"date":"2026-01-16T05:03:10","date_gmt":"2026-01-16T05:03:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/143677\/"},"modified":"2026-01-16T05:03:10","modified_gmt":"2026-01-16T05:03:10","slug":"ekonomistit-suomi-voittajien-leirissa-cap-myllerryksessa-meidan-kannattaisi-olla-myotamielisempia-muutoksille-maatalous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/143677\/","title":{"rendered":"Ekonomistit: Suomi voittajien leiriss\u00e4 cap-myllerryksess\u00e4 \u2013 ”Meid\u00e4n kannattaisi olla my\u00f6t\u00e4mielisempi\u00e4 muutoksille” – Maatalous"},"content":{"rendered":"

Maatalousekonomistit eiv\u00e4t ole huolissaan tulevalle cap-kaudelle suunnitteilla olevista muutoksista maatalouden EU-tukiin.<\/p>\n

\"Suomi<\/a><\/p>\n

Suomi hy\u00f6tyisi EU:n maataloustukien uusjaosta esimerkiksi silloin, jos tukien jakokriteereiss\u00e4 korostuisi peltopinta-ala. \u00a0Kuva: Jaana Kankaanp\u00e4\u00e4, Jarkko Sirki\u00e4<\/p>\n

Helsinki<\/a><\/p>\n

Komission budjettiesityksess\u00e4 2028\u20132034 maatalouden rahoituksen rakenne muuttuu nykyisest\u00e4. Esimerkiksi tuttu pilarirakenne on poistumassa. Jatkossa riskienhallintaa korostetaan entist\u00e4 enemm\u00e4n ja kansallinen liikkumavara maaseuturahoituksen osalta lis\u00e4\u00e4ntyy.<\/p>\n

\u201dEmme viel\u00e4 voi tiet\u00e4\u00e4, millaiseksi uusi cap muodostuu. Viime kes\u00e4n\u00e4 komissio antoi siit\u00e4 esityksen, joka on jo nyt jonkin verran muuttunut ja siit\u00e4 tehdyt tulkinnat t\u00e4smentyneet. My\u00f6s rahoituksen osalta esitykseen tehtiin syksyll\u00e4 t\u00e4smennyksi\u00e4\u201d, totesi maatalousekonomisti Ky\u00f6sti Arovuori<\/strong> maataloustieteen p\u00e4ivill\u00e4.<\/p>\n

Mik\u00e4 cap?<\/p>\n

Cap tarkoittaa Euroopan unionin yhteist\u00e4 maatalouspolitiikkaa (englanniksi Common Agricultural Policy). Cap on koko EU:n laajuinen j\u00e4rjestelm\u00e4, jolla ohjataan ja tuetaan j\u00e4senmaiden maataloustuotantoa, maanviljelij\u00f6iden tuloturvaa ja maaseudun kehitt\u00e4mist\u00e4. <\/p>\n

Viel\u00e4 syksyll\u00e4 maataloustukiin ennakoitiin tulevan 15\u201320 prosentin leikkaus komission julkistettua suunnitelmiaan.<\/p>\n

\u201dNyt cap-budjettiin on yht\u00e4kki\u00e4 l\u00f6ytym\u00e4ss\u00e4 45 miljardia euroa lis\u00e4\u00e4 rahaa Mercosur-sopimuksen hyv\u00e4ksymisen varmistamiseksi. Voi siis olla, ettei leikkauksia lopulta n\u00e4hd\u00e4k\u00e4\u00e4n\u201d, h\u00e4n jatkoi.<\/p>\n

\"Euroopan<\/a><\/p>\n

Euroopan unionin ja Etel\u00e4-Amerikan Mercosur-talousliiton (Mercado Com\u00fan del Sur) v\u00e4lisen vapaakauppasopimuksen varmistamiseksi EU:n maatalousbudjettiin luvattiin lis\u00e4\u00e4 rahaa 45 miljardia euroa.\u00a0Kuva: Timo Filpus<\/p>\n

Maatalousekonomistit Juho Valtiala<\/strong> ja Jyrki Niemi<\/strong> ovat tarkastelleet laskelmissaan sit\u00e4, miten komission ehdottamat ja tutkijoiden kehitt\u00e4m\u00e4t erilaiset tukien jakomallit vaikuttaisivat j\u00e4senmaiden asemaan. Useimpien tutkijoiden tarkastelemien mallien perusteella Suomi sijoittuisi niin sanottujen voittajien leiriin. <\/p>\n

Malleissa tarkastellaan j\u00e4senmaiden suhteellisia rahoitusosuuksia. Useimmat niist\u00e4 viittaisivat siihen, ett\u00e4 Suomi saisi jatkossa suuremman osan koko EU:n maatalousbudjetista. Euroista ei voida puhua, sill\u00e4 budjetin kokoa ei viel\u00e4 tiedet\u00e4.<\/p>\n

\u201dSuomi hy\u00f6tyisi uusjaosta esimerkiksi silloin, jos tukien jakokriteereiss\u00e4 korostuvat peltopinta-ala sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t tekij\u00e4t, kuten luomun, Natura-alueiden tai mets\u00e4n osuus\u201d, totesi Juho Valtiala.<\/p>\n

\"Maatalousekonomisti<\/a><\/p>\n

Maatalousekonomisti Juha Valtiala avasi tutkijoiden laatimia skenaarioita maataloustieteen p\u00e4ivill\u00e4.\u00a0Kuva: Heli Lehtel\u00e4<\/p>\n

Suomen asema vahvistuisi kaikissa muissa tarkastelluissa malleissa paitsi yhdess\u00e4, joka pohjautuu EU:n Joint Research Centerin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n resilienssi-indikaattoriin. Siin\u00e4 arvioidaan lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, luomualaa sek\u00e4 useiden kriteerien yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 resilienssi\u00e4. Tutkijoiden mukaan kyseinen malli ei ole kuitenkaan todenn\u00e4k\u00f6inen.<\/p>\n

\u201dMeid\u00e4n kannattaisi olla my\u00f6t\u00e4mielisempi\u00e4 muutoksille\u201d<\/p>\n

Ky\u00f6sti Arovuori<\/p>\n

\u201dSe ei n\u00e4yt\u00e4 olevan poliittisesti toteuttamiskelpoinen, sill\u00e4 se ei hy\u00f6dytt\u00e4isi Ranskaa ja Saksaa, joilla on voimaa kaataa heille ep\u00e4edulliset ratkaisut. Meid\u00e4n kannattaisi olla my\u00f6t\u00e4mielisempi\u00e4 muutoksille\u201d, Arovuori summasi.<\/p>\n

Suurina h\u00e4vi\u00e4jin\u00e4 muutoksissa n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t sen sijaan olevan l\u00e4hes aina Kreikka ja Malta.<\/p>\n

Uudistukset vaativat toteutuakseen kahden ehdon toteutumisen. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n 55 prosentin j\u00e4senmaista on kannatettava esityst\u00e4 ja n\u00e4iden maiden v\u00e4kiluvun pit\u00e4\u00e4 olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 65 prosenttia EU:n kokonaisv\u00e4est\u00f6st\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Maatalousekonomistit eiv\u00e4t ole huolissaan tulevalle cap-kaudelle suunnitteilla olevista muutoksista maatalouden EU-tukiin. Suomi hy\u00f6tyisi EU:n maataloustukien uusjaosta esimerkiksi silloin,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":143678,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-143677","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-ulkomaat","27":"tag-uutiset","28":"tag-world","29":"tag-world-news","30":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115903031186725466","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/143677","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=143677"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/143677\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/143678"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=143677"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=143677"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=143677"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}