{"id":143716,"date":"2026-01-16T05:57:07","date_gmt":"2026-01-16T05:57:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/143716\/"},"modified":"2026-01-16T05:57:07","modified_gmt":"2026-01-16T05:57:07","slug":"kavalalla-vajeella-voi-olla-kohtalokkaita-seurauksia-ensimmaisen-huomaa-usein-wcssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/143716\/","title":{"rendered":"Kavalalla vajeella voi olla kohtalokkaita seurauksia \u2013 Ensimm\u00e4isen huomaa usein wc:ss\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Liian v\u00e4h\u00e4inen kuitujen saanti vaikuttaa hyvinvointiin monin tavoin. Vaikka kehityst\u00e4 parempaan on tapahtunut, merkitt\u00e4v\u00e4 osa suomalaisista ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n saa ravinnostaan riitt\u00e4v\u00e4sti kuitua.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Suomalaisista 70 prosenttia saa liian v\u00e4h\u00e4n kuitua. T\u00e4m\u00e4 <a href=\"https:\/\/thl.fi\/tilastot-ja-data\/tilastot-aiheittain\/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen\/ravitsemus-suomessa-finravinto\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">selvi\u00e4\u00e4<\/a> FinRavinto 2017 -tutkimuksesta ja koskee 18\u201374-vuotiaita suomalaisia. Vaikka enemmist\u00f6 ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n saa riitt\u00e4v\u00e4sti kuitua ravinnosta, positiivista kehityst\u00e4 on tapahtunut ja kuidun saanti on lis\u00e4\u00e4ntynyt, THL kertoo.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Monen pit\u00e4isi silti edelleen lis\u00e4t\u00e4 t\u00e4ysjyv\u00e4viljan sek\u00e4 kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutusta, <a href=\"https:\/\/www.laakarilehti.fi\/tieteessa\/alkuperaistutkimukset\/aikuisvaeston-ruoankayton-ja-ravintoaineiden-saannin-muutokset-vuosina-1997-ndash-2017-kansallinen-finravinto-tutkimus\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti<\/a> analysoi tutkimuksen tuloksia. K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksen mukaan kuidun saantisuositus on naisilla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 25 grammaa ja miehill\u00e4 35 grammaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Liian v\u00e4h\u00e4isell\u00e4 kuidun saannilla voi olla monenlaisia seurauksia.<\/p>\n<p>1. Ummetus<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Ensimm\u00e4isen\u00e4 seuraukset saattavat n\u00e4ky\u00e4 suolen toiminnassa. Kuitu on sulamatonta ainesta, joten se lis\u00e4\u00e4 ulosteen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja pehment\u00e4\u00e4 sen koostumusta, <a href=\"https:\/\/www.iltalehti.fi\/elintavat\/44476f45-bb19-4a1f-9d93-306d5978a6a8\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Iltalehti kirjoitti<\/a> aikaisemmin. Kuitu saa ulosteen kulkemaan joutuisammin ruoansulatuskanavan l\u00e4pi.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Jos kuituja ei saa riitt\u00e4v\u00e4sti, uloste on kuivaa ja kovaa sek\u00e4 liikkuu suolessa hitaammin. Iltalehti muistuttaa toisaalta, ettei kuitujen riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n saanti aina oireile ummetuksena, eik\u00e4 ummetuksen takana ole aina kuidun puute.erkiksi v\u00e4h\u00e4inen liikunta tai riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n nesteen saanti voivat my\u00f6s aiheuttaa ummetusta.<\/p>\n<p>2. Verensokerin heittely<\/p>\n<p class=\"paragraph\"><a href=\"https:\/\/sydan.fi\/fakta\/kuitu-monipuolisen-ruuan-osana\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">Syd\u00e4nliitto<\/a> kertoo, ett\u00e4 koska kuitupitoinen ruoka vaatii pureskelua ja hidastaa ruokailua, ravinnon imeytyminen jakautuu pidemm\u00e4lle aikav\u00e4lille. N\u00e4in verensokerinkin nousu on hitaampaa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Kun aterian j\u00e4lkeen ei tule verensokeripiikkej\u00e4, my\u00f6s ruokailun j\u00e4lkeinen v\u00e4symys v\u00e4henee, Iltalehti kertoi.<\/p>\n<p>3. Voi lis\u00e4t\u00e4 sy\u00f6pien riski\u00e4<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Kuidun on todettu suojaavan paksu- ja per\u00e4suolisy\u00f6v\u00e4lt\u00e4, Iltalehti kirjoitti aiemmin. Kuidun k\u00e4ymisreaktiossa paksusuolessa syntyy lyhytkestoisia rasvahappoja, jotka ovat yhteydess\u00e4 pienentyneeseen suolistosy\u00f6v\u00e4n riskiin.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Kuitu voi suojata my\u00f6s rintasy\u00f6v\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n<p>4. Kansantautien riski kasvaa<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Runsas kuitu suojaa tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin kaltaisilta kansantaudeilta. <a href=\"https:\/\/thl.fi\/aiheet\/kansantaudit\/yleistietoa-kansantaudeista\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL<\/a> huomauttaa, ett\u00e4 suuri osa ty\u00f6ik\u00e4isten kroonisista sairauksista voitaisiin ehk\u00e4ist\u00e4 muun muassa terveellisell\u00e4 ruokavaliolla ja lihavuuden est\u00e4misell\u00e4.<\/p>\n<p>5. Hankaloittaa painonhallintaa<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Liian v\u00e4h\u00e4inen kuidun saanti voi olla haaste painonhallinnalle.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">V\u00e4h\u00e4kuituinen ruoka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tavallisesti enemm\u00e4n energiaa kuin runsaskuituisempi, eik\u00e4 pid\u00e4 n\u00e4lk\u00e4\u00e4 loitolla yht\u00e4 tehokkaasti. Kuitu auttaa pysym\u00e4\u00e4n kyll\u00e4isen\u00e4, jolloin esimerkiksi napostelun tarve voi v\u00e4henty\u00e4, <a href=\"https:\/\/www.iltalehti.fi\/elintavat\/44476f45-bb19-4a1f-9d93-306d5978a6a8\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Iltalehti kertoi aiemmin<\/a>.<\/p>\n<p>N\u00e4in saat tarpeeksi kuitua:<\/p>\n<p>K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositukset neuvovat, kuinka kuidun riitt\u00e4v\u00e4 saanti voidaan turvata ravinnossa.<\/p>\n<p>Kasviksia, marjoja ja hedelmi\u00e4 tulisi sy\u00f6d\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 500 grammaa vuorokaudessa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi vuorokaudessa tulisi nauttia kaksi ruokalusikallista maustamattomia p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4, manteleita ja siemeni\u00e4.<\/p>\n<p>Kasvisten, marjojen ja hedelmien lis\u00e4ksi tulisi sy\u00f6d\u00e4 my\u00f6s t\u00e4ysjyv\u00e4valmisteita, joissa kuitua on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kuusi grammaa sataa grammaa kohti. Naisilla riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kuusi, miehille yhdeks\u00e4n leip\u00e4viipaletta tai sit\u00e4 vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4 muita t\u00e4ysjyv\u00e4valmisteita. Yksi desilitra t\u00e4ysjyv\u00e4pastaa, -riisi\u00e4 tai muuta lisuketta vastaa yht\u00e4 ja lautasellinen t\u00e4ysjyv\u00e4puuroa kahta leip\u00e4viipaletta.<\/p>\n<p>Kuitua ruoasta<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Ravintokuitua on kahdenlaista, <a href=\"https:\/\/www.martat.fi\/ruoka\/ravitsemus\/ravitsemuksen-abc\/tietoa-ravintoaineista\/ravintokuitu\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">Marttaliitto<\/a> kertoo. Liukenematon kuitu tukee suoliston toimintaa, liukoinen kuitu taas muun muassa tasaa aterian j\u00e4lkeist\u00e4 verensokerin nousua ja pit\u00e4\u00e4 kyll\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Muun muassa n\u00e4m\u00e4 ruoka-aineet ovat kuitupitoisia. Ilmoitetut luvut ovat kokonaiskuidun m\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\"><strong>Kasvikset, hedelm\u00e4t, marjat:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>1 keskikokoinen maa-artisokka, 11,5 g<\/li>\n<li>1 keskikokoinen avokado (kuorittu, kivet\u00f6n), 8,0 g<\/li>\n<li>1 keskikokoinen p\u00e4\u00e4ryn\u00e4 (kuorineen), 7,6 g<\/li>\n<li>1 keskikokoinen passionhedelm\u00e4, 5,3 g<\/li>\n<li>1 keskikokoinen kuorittu appelsiini, 4,5 g<\/li>\n<li>1 dl lehtikaalia, 3,3 g<\/li>\n<li>1 dl mustaherukoita, 2,9 g<\/li>\n<li>1 dl tyrnimarjaa tai mustikoita, 2,0 g<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"paragraph\"><strong>Palkokasvit:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>1 dl keitettyj\u00e4 kidneypapuja, 6,3 g<\/li>\n<li>1 dl pakasteherneit\u00e4, 1,9 g<\/li>\n<li>1 dl keitettyj\u00e4 punaisia linssej\u00e4, 1,5 g<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"paragraph\"><strong>Siemeni\u00e4, p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 ja siemeni\u00e4:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>1 rkl chiansiemeni\u00e4, 3,4 g<\/li>\n<li>1 rkl kokonaisia pellavansiemeni\u00e4, 2,6 g<\/li>\n<li>1 rkl hasselp\u00e4hkin\u00f6it\u00e4, 1,8 g<\/li>\n<li>1 rkl tahinia eli seesamitahnaa, 1,8 g<\/li>\n<li>1 rkl mantelia, 1,2 g<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"paragraph\">L\u00e4hde: <a href=\"https:\/\/fineli.fi\/fineli\/fi\/index\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">Fineli<\/a><\/p>\n<p class=\"paragraph\">L\u00e4hteet: IL-arkisto, THL (<a href=\"https:\/\/thl.fi\/tilastot-ja-data\/tilastot-aiheittain\/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen\/ravitsemus-suomessa-finravinto\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">1<\/a>, <a href=\"https:\/\/thl.fi\/aiheet\/kansantaudit\/yleistietoa-kansantaudeista\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">2<\/a>), <a href=\"https:\/\/www.laakarilehti.fi\/tieteessa\/alkuperaistutkimukset\/aikuisvaeston-ruoankayton-ja-ravintoaineiden-saannin-muutokset-vuosina-1997-ndash-2017-kansallinen-finravinto-tutkimus\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti<\/a>, <a href=\"https:\/\/www.kaypahoito.fi\/nix02535\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">K\u00e4yp\u00e4 hoito<\/a>, <a href=\"https:\/\/sydan.fi\/fakta\/kuitu-monipuolisen-ruuan-osana\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">Syd\u00e4nliitto<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Liian v\u00e4h\u00e4inen kuitujen saanti vaikuttaa hyvinvointiin monin tavoin. Vaikka kehityst\u00e4 parempaan on tapahtunut, merkitt\u00e4v\u00e4 osa suomalaisista ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":143717,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,1390,24,25,28,29,15,18,21,4856,2334,900,2331,32,167,19,20,16],"class_list":{"0":"post-143716","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-kuukausi","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-ravintoaine","25":"tag-ravitsemus","26":"tag-ruoka","27":"tag-ruoka-ja-juoma","28":"tag-suomi","29":"tag-terveys","30":"tag-top-stories","31":"tag-topstories","32":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115903243374284026","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/143716","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=143716"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/143716\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/143717"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=143716"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=143716"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=143716"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}