![\"ydinvoimala](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/ydinvoimala-Tsekki-012026.jpg\")
Ydinvoimala Tsekiss\u00e4. Kuva: Depositphotos.<\/p>\nYdinvoimala Tsekiss\u00e4. Kuva: Depositphotos.<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisen energiaj\u00e4rjest\u00f6n IEA:n p\u00e4\u00e4johtaja Fatih Birol<\/strong> kuvasi Tukholmassa tammikuussa Euroopan olevan \u201dsuuren ydinvoiman paluun\u201d kynnyksell\u00e4. Ruotsissa k\u00e4ytyjen korkean tason tapaamisten yhteydess\u00e4 h\u00e4n puhui siirtym\u00e4st\u00e4 s\u00e4hk\u00f6n aikakauteen, jossa ydinvoima ja uusiutuva energia kulkevat rinnakkain osana ilmastotavoitteiden toteuttamista.<\/p>\n Birolin viesti oli poikkeuksellisen suorasanainen. H\u00e4nen mukaansa ydinvoima tekee globaalisti vahvan paluun, ja uutta kapasiteettia on rakenteilla yli 70 gigawatin verran yli 15 maassa \u2013 enemm\u00e4n kuin kertaakaan viimeisen 30 vuoden aikana.<\/p>\n Ydinvoiman renessanssia selitt\u00e4\u00e4 ennen kaikkea energiakriisin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 j\u00e4lki.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan ja kaasutoimitusten tyrehtyminen paljastivat, kuinka kallista oli rakentaa energiaj\u00e4rjestelm\u00e4, joka nojasi sek\u00e4 fossiiliseen tuontipolttoaineeseen ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4n perusvoiman alasajoon.<\/p>\n IEA:n arvion mukaan ilman politiikkamuutosta ydinvoiman osuus Euroopan s\u00e4hk\u00f6ntuotannosta olisi painumassa alle 15 prosenttiin seuraavan vuosikymmenen aikana \u2013 1990-luvun lopulla osuus oli noin 30 prosenttia. Nyt suunta k\u00e4\u00e4ntyy, ja moni EU-maa valmistelee jo miljardiluokan ydinvoimaohjelmia.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen n\u00e4kyv\u00e4 signaali muutoksesta tulee Ruotsista, joka on noussut Euroopan uuden ydinvoima-aallon keulamaaksi.<\/p>\n Fukushiman varjo h\u00e4lvenee<\/p>\n Fukushiman onnettomuus vuonna 2011 k\u00e4ynnisti Euroopassa ydinvoiman vastaisen vuosikymmenen. Saksa p\u00e4\u00e4tti nopeutetusta ydinvoimasta luopumisesta ja sulki viimeiset reaktorinsa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023. My\u00f6s Belgia, Sveitsi ja Italia k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t pois ydintekniikasta.<\/p>\n Vuosina 2011\u20132024 EU:ssa, Isossa-Britanniassa ja Sveitsiss\u00e4 poistettiin pysyv\u00e4sti k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 yhteens\u00e4 37 ydinreaktoria. Euroopan parlamentin analyysien mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa 52 reaktoriin vuoteen 2030 menness\u00e4, jolloin suljettua kapasiteettia on yhteens\u00e4 yli 43 000 megawattia.<\/p>\n Samaan aikaan uusia yksik\u00f6it\u00e4 on valmistumassa vain muutama. Nykyennusteiden mukaan vuoteen 2030 menness\u00e4 Euroopassa otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vain kuusi uutta reaktoria, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti j\u00e4\u00e4 noin 7 300 megawattiin.\u200b<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vanhaa ajettiin alas huomattavasti nopeammin kuin uutta rakennettiin. Tilannetta k\u00e4rjisti se, ett\u00e4 vuonna 2024 jo yli puolet Euroopan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevista reaktoreista oli ylitt\u00e4nyt 40 vuoden i\u00e4n, mik\u00e4 pakottaa joko mittaviin elini\u00e4n jatkohankkeisiin tai uusinvestointeihin.<\/p>\n Taustalla on kuitenkin k\u00e4\u00e4nne my\u00f6s politiikassa. Useat maat ovat hiljattain joko peruneet ydinvoimasta luopumista koskevia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tai p\u00e4ivitt\u00e4neet strategioitaan tukemaan uutta kapasiteettia, tyypillisesti energiaturvallisuuden ja ilmastotavoitteiden nimiss\u00e4.<\/p>\n Ruotsi avaa uuden ydinvoima-aallon<\/p>\n Ruotsi on ensimm\u00e4inen suuri EU-maa, joka on asettanut selke\u00e4n ydinvoiman kasvutavoitteen. Maan hallitus on linjannut, ett\u00e4 maahan voidaan rakentaa vuoteen 2045 menness\u00e4 jopa kymmenen uutta reaktoria, ja ensimm\u00e4inen aalto k\u00e4ynnistyy 2020-luvun lopulla.<\/p>\n Meneill\u00e4\u00e4n olevassa vaiheessa Ruotsi suunnittelee noin 2,5 gigawatin uutta ydinvoimakapasiteettia. Hallitus on esitt\u00e4nyt eduskunnalle valtuutusta jopa 220 miljardin Ruotsin kruunun eli noin 20 miljardin euron valtiontakauksille ja -lainoille, joilla uusien reaktorien rahoitusta tuetaan.<\/p>\n Valtion omistama Vattenfall omistaa ja operoi jo nyt kuutta reaktoria kolmella laitospaikalla, ja ydinvoiman osuus Ruotsin s\u00e4hk\u00f6ntuotannosta on noin 30 prosenttia. Yhti\u00f6n katse on kuitenkin jo seuraavassa sukupolvessa: se valmistelee pieni\u00e4 modulaarisia reaktoreita (SMR) Ringhalsin alueelle ja suunnittelee noin 1 500 megawatin lis\u00e4kapasiteettia 2030-luvulle.<\/p>\n Vuonna 2025 Vattenfall lyhensi listaa mahdollisista SMR-toimittajista kahteen nimeen. Vaihtoehtoina ovat brittil\u00e4inen Rolls-Royce SMR sek\u00e4 yhdysvaltalais-japanilainen GE Hitachi Nuclear Energyn BWRX-300. Tavoitteena on saada ensimm\u00e4inen yksikk\u00f6 kaupalliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuoden 2035 paikkeilla.<\/p>\n Ruotsalaiset teollisuusj\u00e4tit ovat liittyneet projektiin omistajiksi. Industrikraft-konsortio, jonka takana on muun muassa SSAB, LKAB ja Boliden, sijoittaa 400 miljoonaa kruunua Ringhalsin SMR-hankkeeseen ja omistaa noin viidenneksen projektista.<\/p>\n Ruotsin liike toimii signaalina my\u00f6s muille pohjoismaille, joilla on jo valmista osaamista ydinvoiman k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Ranska rakentaa uutta EPR2-sukupolvea<\/p>\n Ranska on Euroopan perinteinen ydinvoimaj\u00e4tti, joka tuottaa edelleen yli 60 prosenttia s\u00e4hk\u00f6st\u00e4\u00e4n ydinvoimalla. Samalla maalla on edess\u00e4\u00e4n mittava uudistustarve, kun 1980-luvulla rakennettu reaktorikanta ik\u00e4\u00e4ntyy.<\/p>\n Presidentti Emmanuel Macron<\/strong> julkisti vuonna 2022 suunnitelman uuden EPR2-reaktorisukupolven rakentamisesta. Marraskuussa 2025 Ranskan hallinto tarkensi ohjelmaa: maahan rakennetaan kuusi EPR2-reaktoria, ja valtion tuella rahoitettava ohjelma saa arviolta 73 miljardin euron hintalapun vuoden 2020 hinnoissa.<\/p>\n Reaktorit sijoitetaan Penlyn, Gravelinesin ja Bugeyn laitoksille, ja ensimm\u00e4isen yksik\u00f6n on m\u00e4\u00e4r\u00e4 valmistua 2030-luvun lopussa. Hallitus aikoo tukea ohjelmaa valtion lainoilla ja mahdollisilla sopimuksilla, joissa s\u00e4hk\u00f6n myyntihinnalle asetetaan pitk\u00e4n aikav\u00e4lin katto.<\/p>\n Ranskan ydinvoimaklusterin ytimess\u00e4 ovat valtion enemmist\u00f6omistama EDF sek\u00e4 sen tyt\u00e4ryhti\u00f6 Framatome. Framatome vastaa reaktoreiden ydinlaitteista ja polttoaineista ja kuuluu my\u00f6s Britannian Hinkley Point C -hankkeen keskeisiin teknologitoimittajiin.<\/p>\n Merkitt\u00e4v\u00e4 askel Ranskassa oli my\u00f6s Flamanville-3:n, maan ensimm\u00e4isen EPR-reaktorin, p\u00e4\u00e4seminen t\u00e4yteen tehoon joulukuussa 2025. Yksikk\u00f6 aloittaa kaupallisen tuotannon vuoden 2026 alussa, ja sen onnistuminen toimii t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 referenssin\u00e4 sek\u00e4 EPR- ett\u00e4 EPR2-projekteille.<\/p>\n Keski-Euroopan hiilimaat k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ydinvoimaan<\/p>\n Keski-Euroopassa ydinvoima kytkeytyy suoraan hiilest\u00e4 irtautumiseen. Puola ja T\u0161ekki suunnittelevat kymmenien miljardien eurojen investointeja korvatakseen hiilivoimaa ydinenergialla.<\/p>\n Puola valitsi vuonna 2022 Westinghouse Electricin AP1000-reaktoriteknologian maan ensimm\u00e4ist\u00e4 kaupallista ydinvoimalaa varten. Kolme reaktoria rakennetaan Lubiatowo\u2013Kopalinon alueelle It\u00e4meren rannikolla, ja rakennusurakoitsijana toimii yhdysvaltalainen Bechtel. Alkuper\u00e4inen aikataulu on venynyt, ja ensimm\u00e4isen reaktorin valmistuminen siirtyi 2030-luvun puoliv\u00e4liin.<\/p>\n Samaan aikaan puolalaiset Orlen ja Synthos Green Energy ovat edenneet kohti Euroopan ensimm\u00e4ist\u00e4 SMR-laitosta W\u0142oc\u0142awekissa k\u00e4ytt\u00e4en GE Hitachin BWRX-300-reaktoria. Yhdysvallat on luvannut hankkeelle useiden miljardien dollarien rahoituspaketin, mik\u00e4 korostaa ydinvoiman geopoliittista ulottuvuutta.<\/p>\n T\u0161ekki valitsi hein\u00e4kuussa 2024 etel\u00e4korealaisen Korea Hydro & Nuclear Powerin (KHNP) rakentamaan kaksi APR1000-reaktoria Dukovanyn laitokselle. Hankkeen arvoksi arvioidaan noin 16,4 miljardia euroa, ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ajoittuu 2030-luvun loppupuolelle. Sopimukseen sis\u00e4ltyy optio kahdesta lis\u00e4reaktorista Temel\u00ednin laitokselle.<\/p>\n T\u0161ekki tavoittelee, ett\u00e4 ydinvoiman osuus maan s\u00e4hk\u00f6ntuotannosta nousee nykyisest\u00e4 noin 40 prosentista 50\u201360 prosenttiin vuoteen 2050 menness\u00e4. Kumppaneina KHNP:ll\u00e4 ovat Doosan Enerbility ja Daewoo E&C, jotka vahvistavat Etel\u00e4-Korean asemaa eurooppalaisilla ydinmarkkinoilla.<\/p>\n Britannia ja Alankomaat vahvistavat pitk\u00e4n aikav\u00e4lin ydins\u00e4hk\u00f6\u00e4<\/p>\n Isossa-Britanniassa ydinvoima on keskeinen osa maan nettonollastrategiaa. Somersetissa rakennettava Hinkley Point C koostuu kahdesta EPR-reaktorista, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 3 200 megawattia. Hanketta vet\u00e4\u00e4 EDF, ja uusin arvio sijoittaa ensimm\u00e4isen yksik\u00f6n valmistumisen vuoteen 2029 ja toisen vuoteen 2031.<\/p>\n Suffolkissa suunniteltu Sizewell C on l\u00e4hes identtinen hanke, jossa on my\u00f6s kaksi EPR-reaktoria ja 3 200 megawatin kapasiteetti. Britannian hallitus teki kes\u00e4ll\u00e4 2025 lopullisen investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja sitoutui 14,2 miljardin punnan p\u00e4\u00e4omasijoitukseen projektiin, jonka kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 38 miljardia puntaa.<\/p>\n Britannia rakentaa samalla my\u00f6s uutta teollista perustaa pienille modulaarisille reaktoreille. Kes\u00e4kuussa 2025 maa valitsi Rolls-Royce SMR:n johtamaan kansallista SMR-ohjelmaa, jota tukee yli 2,5 miljardin punnan julkinen rahoitus. Tavoitteena on saada ensimm\u00e4iset SMR-yksik\u00f6t verkkoon 2030-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n Alankomaissa hallitus on linjannut, ett\u00e4 Borsselen nykyinen 482 megawatin reaktori jatkaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vuoden 2033 j\u00e4lkeen, ja samaan paikkaan suunnitellaan kahta uutta suurta reaktoria. Kokonaisohjelman arvoksi arvioidaan noin 14 miljardia euroa, ja tavoitteena on, ett\u00e4 uudet reaktorit ovat toiminnassa 2030-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n Toimittajakilpailussa ovat j\u00e4ljell\u00e4 Westinghouse ja EDF, kun etel\u00e4korealainen KHNP vet\u00e4ytyi kes\u00e4ll\u00e4 2024. Alankomaat selvitt\u00e4\u00e4 samalla my\u00f6s SMR-ratkaisuja ja on varannut 20 miljoonaa euroa pienreaktorien kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n Suomi jatkaa, mutta ei viel\u00e4 laajenna<\/p>\n Suomessa ydinvoiman rooli on jo nyt poikkeuksellisen suuri. Maa operoi viitt\u00e4 reaktoria: kolmea Olkiluodossa ja kahta Loviisassa, ja ydinvoiman osuus s\u00e4hk\u00f6ntuotannosta on noin kolmannes.<\/p>\n Olkiluoto-3, 1 600 megawatin EPR-reaktori, aloitti kaupallisen tuotannon toukokuussa 2023 vuosien viiv\u00e4stysten j\u00e4lkeen. Laitos nosti merkitt\u00e4v\u00e4sti Suomen omavaraisuutta ja painoi s\u00e4hk\u00f6hintoja etenkin Pohjoismaiden sis\u00e4markkinassa.<\/p>\n Teollisuuden Voima (TVO) on k\u00e4ynnist\u00e4nyt investointiohjelman Olkiluodon 1- ja 2-yksik\u00f6iden elini\u00e4n pident\u00e4miseksi, ja tammikuussa 2025 yhti\u00f6 allekirjoitti 75 miljoonan euron lainasopimuksen laitosten modernisointeja varten. Tavoitteena on pit\u00e4\u00e4 yksik\u00f6t k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 2040-luvulle.<\/p>\n Fortumin Loviisan reaktoreille my\u00f6nnettiin vuonna 2023 jatkoluvat vuoteen 2050 asti, mutta yhti\u00f6 on todennut, ett\u00e4 uuden ydinvoiman rakentaminen ei nykyisill\u00e4 pohjoismaisilla s\u00e4hk\u00f6nhinnoilla ole taloudellisesti perusteltua. Se keskittyy toistaiseksi olemassa olevan kapasiteetin hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja uusiutuvan energian kasvuun.<\/p>\n Suomalainen Fennovoiman Hanhikivi-hanke kaatui vuonna 2022, kun yhteisty\u00f6 ven\u00e4l\u00e4isen Rosatomin kanssa p\u00e4\u00e4ttyi Ukrainan sodan seurauksena. Tapauksen seurauksena Suomi linjasi, ett\u00e4 tulevat ydinvoimainvestoinnit nojautuvat l\u00e4nsimaiseen teknologiaan ja laajempaan toimittajapohjaan.<\/p>\n Kriittiset mineraalit ja energiaturvallisuus<\/p>\n Ydinvoiman paluu ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tekninen ja poliittinen, vaan my\u00f6s raaka-aineisiin liittyv\u00e4 kysymys. Birol on useaan otteeseen varoittanut, ett\u00e4 kriittisten mineraalien toimitusketjut eiv\u00e4t saa muodostua uudeksi haavoittuvuudeksi, joka korvaisi ven\u00e4l\u00e4isen kaasun riskit uudella riippuvuudella.<\/p>\n Uraanissa markkina on jo pitk\u00e4\u00e4n ollut keskittynyt. Kazakstanin valtionyhti\u00f6 Kazatomprom on ollut maailman suurin uraanintuottaja vuodesta 2009, ja se vastaa merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 osasta Euroopan reaktoreihin toimitettavasta polttoaineesta. Yhti\u00f6 toimii useissa yhteisyrityksiss\u00e4 l\u00e4nsiyhti\u00f6iden, kuten Camecon ja Oranon, kanssa.<\/p>\n IEA:n mukaan globaalit ydinvoimainvestoinnit ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 70 miljardia dollaria vuodessa, mutta kapasiteetin kolminkertaistaminen vuoteen 2050 menness\u00e4 vaatisi investointien nousua noin 210 miljardiin dollariin 2030-luvun puoliv\u00e4liin menness\u00e4.<\/p>\n Yksin lis\u00e4tavoitteiden saavuttaminen edellytt\u00e4isi viel\u00e4 noin 900 miljardin dollarin lis\u00e4investointeja vuosisadan puoliv\u00e4liin menness\u00e4.<\/p>\n Euroopan parlamentin arvioiden mukaan nykyisen ydinvoimakapasiteetin yll\u00e4pit\u00e4minen ja uusiminen EU-alueella vaatii yli 240 miljardin euron investoinnit vuoteen 2050 menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 luo merkitt\u00e4v\u00e4n kysynn\u00e4n sek\u00e4 reaktoritoimittajille, polttoaineketjun yhti\u00f6ille ett\u00e4 laitevalmistajille.<\/p>\n Mitk\u00e4 yhti\u00f6t voivat hy\u00f6ty\u00e4 ydinvoimabuumista?<\/p>\n Ydinvoiman paluu avaa useita kerroksia sijoitusmahdollisuuksia. Hy\u00f6tyj\u00e4t ovat eri ketjun kohdissa \u2013 reaktoreiden suunnittelijoista uraanin tuottajiin ja laitevalmistajiin.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen ryhm\u00e4 ovat reaktoriteknologian ja suurten laitosten toimittajat.<\/p>\n EDF on Euroopan keskeinen ydinvoimatoimija, jonka kautta Ranskan EPR2-ohjelma, Britannian Hinkley Point C ja Sizewell C sek\u00e4 mahdolliset uudet projektit muualla Euroopassa kanavoituvat. Yhti\u00f6n tyt\u00e4ryhti\u00f6 Framatome on suoraan sidoksissa uuden sukupolven reaktorien ja polttoainej\u00e4rjestelmien kysynt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Westinghouse Electric nousee todenn\u00e4k\u00f6isesti t\u00e4rke\u00e4ksi voittajaksi Keski- ja It\u00e4-Euroopassa. Puolan ohjelma perustuu sen AP1000-teknologiaan, ja yhti\u00f6 on mukana my\u00f6s Bulgarian ja Alankomaiden kilpailuissa. Vuonna 2023 Cameco ja Brookfield Renewable Partners saivat p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen Westinghousen 7,9 miljardin dollarin yritysoston, mik\u00e4 liitt\u00e4\u00e4 reaktoriliiketoiminnan tiiviisti uraanintuotantoon ja uusiutuvan energian infrastruktuuriin.<\/p>\n Etel\u00e4korealainen Korea Hydro & Nuclear Power (KHNP) vahvistaa asemaansa Dukovanyn ja mahdollisesti Temel\u00ednin hankkeiden kautta, ja konsortio Doosan Enerbilityn ja Daewoon kanssa rakentaa my\u00f6s laajempaa jalansijaa eurooppalaisissa projekteissa.<\/p>\n Toinen selke\u00e4 voittajaryhm\u00e4 ovat pienreaktoritoimijat. Rolls-Royce SMR hy\u00f6tyy sek\u00e4 Britannian valtion SMR-ohjelmasta ett\u00e4 Ruotsin Ringhals-hankkeen etenemisest\u00e4. GE Vernovan BWRX-300-reaktori puolestaan on jo valittu sek\u00e4 Puolan W\u0142oc\u0142awekin SMR-hankkeeseen ett\u00e4 Vattenfallin shortlistille Ruotsissa.<\/p>\n NuScale Power on viiv\u00e4styksist\u00e4 huolimatta edelleen ainoa SMR-yhti\u00f6, jonka suunnittelu on saanut Yhdysvaltain ydinviranomaisen hyv\u00e4ksynn\u00e4n. Sen suurin omistaja ja projektikumppani Fluor saa n\u00e4kyvyytt\u00e4 sek\u00e4 ydinteknologiassa ett\u00e4 EPC-palveluissa.<\/p>\n Polttoaineketjussa k\u00e4rkihy\u00f6tyji\u00e4 ovat Cameco, Kazatomprom ja Orano. Cameco on yhdist\u00e4nyt vahvan uraanituotannon omistukseen Westinghousessa, mik\u00e4 luo vertikaalisen ketjun kaivoksesta reaktorille. Orano puolestaan hallitsee merkitt\u00e4vi\u00e4 uraanikaivoksia Kazakstanissa ja Kanadassa ja tarjoaa rikastus- ja polttoainepalveluja eurooppalaisille asiakkaille.<\/p>\n Rikastuspuolella Urenco s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 keskeisen roolinsa, sill\u00e4 eurooppalaiset yhti\u00f6t pyrkiv\u00e4t v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n riippuvuuttaan ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 rikastuskapasiteetista. T\u00e4m\u00e4 voi vahvistaa yhti\u00f6n hinnoitteluvoimaa pitkiss\u00e4 toimitussopimuksissa.<\/p>\n Laitetoimittajien joukossa Siemens Energy ja Doosan Enerbility erottuvat. Siemens Energyn ydinvoimaloille toimittamat h\u00f6yryturbiinit, generaattorit ja automaatioj\u00e4rjestelm\u00e4t ovat kriittinen osa l\u00e4hes jokaista uutta projektia, ja yhti\u00f6 on mukana esimerkiksi Rolls-Royce SMR:n teknologiapartnerina. Doosan Enerbility investoi uuteen SMR-komponenttitehtaaseen Changwonissa, jonka kapasiteetti on 20 reaktorisarjaa vuodessa vuoteen 2028 menness\u00e4.<\/p>\n My\u00f6s s\u00e4hk\u00f6yhti\u00f6t itse voivat hy\u00f6ty\u00e4, jos ne onnistuvat pit\u00e4m\u00e4\u00e4n investoinnit kurissa. Pohjoismaissa Vattenfall, TVO ja Fortum parantavat pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tuotantoprofiiliaan, kun elini\u00e4n pident\u00e4miset ja mahdolliset uudet hankkeet v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t altistusta volatiliteetille s\u00e4hk\u00f6markkinoilla. Keski-Euroopassa \u010cEZ saa hiilest\u00e4 irtautumisen rinnalle p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6nt\u00e4 perusvoimaa, joka tukee yhti\u00f6n asemaa T\u0161ekin markkinajohtajana.<\/p>\n Yhdysvalloissa toimiva Constellation Energy ei suoraan hy\u00f6dy Euroopan investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4, mutta sen vahva ydinportfoliosta koostuva tuotantorakenne ja datakeskus- sek\u00e4 teknologiaj\u00e4ttien kanssa solmitut pitk\u00e4aikaiset s\u00e4hk\u00f6sopimukset osoittavat, millaista hinnoitteluvoimaa puhtaan perusvoiman tuottaja voi saavuttaa my\u00f6s Euroopassa.<\/p>\n Riskit: aikataulut, kustannukset ja politiikka<\/p>\n Ydinvoimaan sijoittamisessa historiallisesti suurin kompastuskivi Euroopassa ovat olleet aikataulu- ja kustannusylitykset. IEA:n mukaan l\u00e4nsimaissa ydinvoimaprojektit ovat keskim\u00e4\u00e4rin kahdeksan vuotta my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 alkuper\u00e4isest\u00e4 aikataulusta ja 2\u20132,5 kertaa kalliimpia kuin oli suunniteltu.<\/p>\n Hinkley Point C:n ja Olkiluoto-3:n tarinat muistuttavat, ett\u00e4 teknisesti monimutkainen, poliittisesti n\u00e4kyv\u00e4 ja regulaatioltaan tiukka investointiluokka reagoi herk\u00e4sti sek\u00e4 korkojen nousuun ett\u00e4 hankesuunnittelun virheisiin. Sijoittajan kannalta ratkaisevaa on, ketk\u00e4 pystyv\u00e4t k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppirahat tehokkaammaksi projektinhallinnaksi.<\/p>\n Toinen keskeinen riski liittyy politiikkaan.<\/p>\n Ydinvoimaan liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n usein yli vaalikausien ulottuvilla aikaj\u00e4nteill\u00e4, mutta hallitukset voivat vaihtua useaan kertaan projektin elinkaaren aikana. Saksassa n\u00e4htiin, kuinka aiempi ydinvoimalinja k\u00e4\u00e4ntyi nopeasti, kun poliittinen ilmapiiri muuttui.<\/p>\n Kolmas ep\u00e4varmuus liittyy kysynt\u00e4\u00e4n. Jos Eurooppa onnistuisi odotettua nopeammin rakentamaan s\u00e4hk\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n, jossa joustavat kulutusratkaisut, varastointi ja laajamittainen tuuli- ja aurinkokapasiteetti toimivat saumattomasti, painetta ydinvoiman nopeaan kasvuun voisi lieventy\u00e4.<\/p>\n Toisaalta datakeskusten, vetytalouden ja teollisuuden s\u00e4hk\u00f6istymisen my\u00f6t\u00e4 perusvoiman tarve voi kasvaa enemm\u00e4n kuin nykyarvioissa oletetaan.<\/p>\n Sijoittajalle ydinvoima on ennen kaikkea pitk\u00e4 peli. Ne yhti\u00f6t, joilla on jo nyt vahva tilauskanta, poliittinen hyv\u00e4ksynt\u00e4 ja todistettu kyky toteuttaa projekteja, ovat paremmassa asemassa kuin puhtaat \u201dtarinalaput\u201d.<\/p>\n Samalla on muistettava, ett\u00e4 vaikka ydinvoima tekee Euroopassa paluuta, se ei tapahdu yhdess\u00e4 sykliss\u00e4, vaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahden\u2013kolmen vuosikymmenen mittaisena rakennusohjelmana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ydinvoimala Tsekiss\u00e4. Kuva: Depositphotos. Kansainv\u00e4lisen energiaj\u00e4rjest\u00f6n IEA:n p\u00e4\u00e4johtaja Fatih Birol kuvasi Tukholmassa tammikuussa Euroopan olevan \u201dsuuren ydinvoiman paluun\u201d…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":145619,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[14],"tags":[22,23,24845,26,27,33,31,30,2543,24846,17,24,25,28,29,15,18,21,15882,32,19,20,56,16,5271,59,60,61,604],"class_list":["post-145618","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-ulkomaat","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-edf","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-fortum","tag-framatome","tag-headlines","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-rolls-royce","tag-suomi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-ulkomaat","tag-uutiset","tag-vattenfall","tag-world","tag-world-news","tag-worldnews","tag-ydinvoima"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115915822484862773","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/145618","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=145618"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/145618\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/145619"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=145618"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=145618"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=145618"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/generaattori-ydinvoimala-012026.jpg\")
<\/p>\n