{"id":145787,"date":"2026-01-18T15:53:07","date_gmt":"2026-01-18T15:53:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/145787\/"},"modified":"2026-01-18T15:53:07","modified_gmt":"2026-01-18T15:53:07","slug":"yhden-ruudun-valta-muistatko-naita-ilmioita-ysarin-ja-kasarin-televisiosta-elava-arkisto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/145787\/","title":{"rendered":"Yhden ruudun valta \u2013 muistatko n\u00e4it\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 ys\u00e4rin ja kasarin televisiosta? | El\u00e4v\u00e4 arkisto"},"content":{"rendered":"

Televisiossa kerrotut tarinat ovat muokanneet meit\u00e4, halusimme tai emme. Olemme oppineet, ketk\u00e4 saavat olla \u00e4\u00e4ness\u00e4, ketk\u00e4 taustalla ja mille saa nauraa.<\/p>\n

Ylell\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4 uusi sarja Olipa kerran televisio<\/a> k\u00e4y l\u00e4pi kaikki suomalaisen tv-historian vuosikymmenet ja kuvaa, kuinka televisio on vaikuttanut ajank\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme, ajatteluumme ja tunteisiimme.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n juttuun olemme poimineet viisi ilmi\u00f6t\u00e4 suomalaisen television historiasta, jotka moni 80- ja 90-luvulla television \u00e4\u00e4ress\u00e4 varttunut saattaa tunnistaa. Tuolloin suurin osa katseli viel\u00e4 lineaarista eli perinteist\u00e4 televisiota p\u00e4ivitt\u00e4in tai useasti viikossa. Suoratoistopalveluja tai sosiaalista mediaa ei viel\u00e4 ollut.<\/p>\n

Yhteisen ruudun \u00e4\u00e4ress\u00e4<\/p>\n

Ennen kotitietokoneiden yleistymist\u00e4 ja k\u00e4nnykk\u00e4aikaa kotona ei ollut ruutupaljoutta. Olohuoneen kuvaputkitelevisio oli kohinainen ikkuna maailmaan.<\/p>\n

\u2013 Oltiin kaikki yhdess\u00e4, televisio kuului siihen, vaikka sit\u00e4 ei kukaan katsonut varsinaisesti. Se oli v\u00e4h\u00e4n kuin perheenj\u00e4sen ja toi turvallisuutta, muistelee k\u00e4sikirjoittaja ja ohjaaja Petja Peltomaa<\/strong> Olipa kerran televisio -sarjassa.<\/p>\n

Ohjelmien l\u00e4hetysajat m\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t arjen tahdin. Pikku Kakkonen viihdytti lapsia p\u00e4iv\u00e4kodin j\u00e4lkeen ja tv-uutiset kuuluivat monen aikuisen illan rituaaliin. Lauantai-illan viihdeohjelmia, kuten Lauantaitansseja tai Bumtsibumia, saatettiin katsoa koko perheen voimin.<\/p>\n

Lapsena televisiosta sai katsoa \u2013 tai joutui katsomaan \u2013 paljon samoja ohjelmia kuin vanhemmat.<\/p>\n

Olipa kerran televisio -sarjassa n\u00e4yttelij\u00e4 Laura Malmivaara<\/strong> muistelee, kuinka lapsena television katsominen liittyi is\u00e4n kanssa olemiseen.<\/p>\n

\u2013 Is\u00e4n kanssa katottiin Ihmemiest\u00e4 ja Miami Vicea ja sellaisia sarjoja, mitk\u00e4 kiinnosti my\u00f6s is\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Sarjassa muistellaan my\u00f6s, miten kiusallista olikaan katsoa ohjelmien suutelukohtauksia ja l\u00e4heisyytt\u00e4 aikuisten kanssa. My\u00f6s television \u00e4\u00e4ress\u00e4 koetut suuret tunteet ovat j\u00e4\u00e4neet mieleen.<\/p>\n

Kirjailija Tuomas Kyr\u00f6<\/strong> kertoo yh\u00e4 muistavansa hiiht\u00e4j\u00e4 Juha Miedon<\/strong> sadasosatappion<\/a> aiheuttaman murheellisen tunnelman, vaikka olikin vasta viisivuotias sit\u00e4 katsoessaan.<\/p>\n

1990-luku toi tullessaan monet suositut koko kansan draamasarjat kuten Metsolat<\/a>, jonka jaksot h\u00e4tyytteliv\u00e4t parhaimmillaan kahden miljoonan katsojan rajaa.<\/p>\n

Miljoonan katsolukuja hipoi esimerkiksi Blondi tuli taloon, joka oli ensimm\u00e4inen suomalainen draamasarja, jota esitettiin useammin kuin kerran viikossa. Suurta suosiota nauttivat my\u00f6s Kotikatu<\/a>, Ruusun aika, ja Puhtaat valkeat lakanat. Vuonna 1999 alkoi Salatut el\u00e4m\u00e4t, josta tuli toistaiseksi Suomen pitk\u00e4aikaisin p\u00e4ivitt\u00e4isdraama.<\/p>\n

Visailuista suuria yleis\u00f6j\u00e4 ker\u00e4siv\u00e4t muun muassa parinvalintaohjelma Napakymppi, Spede Pasasen<\/strong> luoma kilpailuohjelma Speden spelit ja sanojen arvuutteluun perustuva visailu Kymppitonni. Komediasarjoista l\u00f6ytyi moneen makuun. Kummeli hurmasi monet, Studio Julmahuvi toiset.<\/p>\n

Nuortenohjelmissa katsottiin musiikkivideoita<\/p>\n

Vuonna 1977 aloittanut Pikku Kakkonen ker\u00e4si parhaimmillaan 800 000 lasta television \u00e4\u00e4reen. Televisio tarjosi lapsille monta ikimuistoista ohjelmaa, mutta nuorisolle ja nuorille aikuisille suunnattuja kotimaisia ohjelmia oli viel\u00e4 80-luvulla v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Monet suositut viikottaiset nuortenohjelmat keskittyiv\u00e4t musiikkiin, kuten vuonna 1994 aloittanut Lista Top 40 -ohjelma<\/a>, jossa esitettiin musiikkivideoita ja n\u00e4htiin artistihaastatteluja ja live-esityksi\u00e4. Vuotta my\u00f6hemmin aloitti populaarikulttuuria ruotiva Jyrki.<\/p>\n

Kun videopelien suosio kasvoi, televisiossa alkoi n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s niist\u00e4 kertovia ohjelmia, kuten Game over ja Tilt.<\/p>\n

Tekniikan kehitys vei kohti n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja dynaamisempaa<\/p>\n

Se mik\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hellytt\u00e4v\u00e4n kotikutoiselta, on ollut joskus aikansa uusinta tekniikkaa.<\/p>\n

Televisio-ohjelmien tekoon liittyv\u00e4 tekniikka studioista, lavasteista ja kameroista l\u00e4htien on kokenut suuria muutoksia. Kehitys 1980-luvulta 2000-luvulle on ollut huimaa. Kun ennen ilmakuvaamiseen tarvittiin helikopteri, voi nyky\u00e4\u00e4n kuka tahansa lenn\u00e4tt\u00e4\u00e4 kameraa dronella. N\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lavastukset voidaan toteuttaa virtuaalilavasteilla eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4sity\u00f6n\u00e4. My\u00f6s ohjelmien tempo on muuttunut nopeammaksi.<\/p>\n

Suomen euroviisukarsinnoissa ja nykyisin Uuden Musiikin Kilpailussa on vuosien varrella n\u00e4hty monenlaisia aloituksia. Katso videolta, milt\u00e4 n\u00e4yttiv\u00e4t Suomen euroviisukarsinat vuonna 1985 ja UMK-finaali vuonna 2025.<\/p>\n

Koosteessa on vuoden 1985 Suomen euroviisukarsintojen aloitus, jota juontaa Seppo Hovi, sek\u00e4 UMK:n vuoden 2025 aloitus, jossa Windows95man eli Teemu Keisteri laskeutuu katosta. Niiden j\u00e4lkeen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n viel\u00e4 molempien ohjelmien tunnusgrafiikat.<\/p>\n

Ennen digitaalisten tulostaulujen ja s\u00e4\u00e4karttojen aikaa asiat havainnollistettiin usein pahvitauluilla ja paperilappusilla.<\/p>\n

Aiheesta on revitty my\u00f6s huumoria, kuten Hymyhuulissa n\u00e4hty Pirkka-Pekka Peteliuksen<\/strong> t\u00e4hditt\u00e4m\u00e4 sketsi<\/a>, jossa meteorologin riesana ovat putoilevat pilvet.<\/p>\n

Ote s\u00e4\u00e4ennustus-sketsist\u00e4 (1988).<\/p>\n

Televisio-ohjelmiin on kuulunut my\u00f6s yleis\u00f6n osallistaminen. Perinteinen tapa oli pyyt\u00e4\u00e4 katsojia l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n postia tai soittamaan suoraan l\u00e4hetykseen.<\/p>\n

Pikku Kakkosen posti on jo klassikko, ja postilaulu on monelle tuttu korvamato. Ohjelmaan on voinut l\u00e4hett\u00e4\u00e4 piirustuksia ja tarinoita jo sen alkuajoista l\u00e4htien<\/a>.<\/p>\n

Monet katsoja\u00e4\u00e4nestykset hoidettiin postikorteilla. Suomen euroviisukarsinnoissa<\/a> katsojat saivat \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 ehdokkaita 1980-luvulta alkaen postikorteilla.<\/p>\n

Naiset nousivat vitsin kohteesta viihteen tekij\u00f6iksi<\/p>\n

K\u00e4sikirjoittaja ja ohjaaja Kaisa Pylkk\u00e4nen<\/strong> muistelee Olipa kerran televisio -sarjassa, millaisen naiskuvan suositut tv-viihdeohjelmat, kuten Spede show ja siin\u00e4 esitetyt Naisen logiikka -sketsit antoivat.<\/p>\n

\u2013 Minulle ne aiheuttivat sen, etten vuosikymmeniin halunnut olla nainen, koska ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 naiset on tyhmi\u00e4, takakireit\u00e4 ja huumorintajuttomia nipottajia.<\/p>\n

Naisen rooli oli usein kaunis neito tai nalkuttava akka.<\/p>\n

Viihteen tekij\u00f6in\u00e4 miehet hallitsivat alaa pitk\u00e4\u00e4n. Naisten kyky\u00e4 olla hauskoja pohdittiin jopa Ylen keskusteluohjelmassa vuonna 1992<\/a>, josta voit katsoa otteen alta.<\/p>\n

1990-luvulla pohdittiin televisiossa, voiko nainen olla hauska. <\/p>\n

K\u00e4sikirjoittaja ja n\u00e4yttelij\u00e4 Niina Lahtinen<\/strong> muistelee, ett\u00e4 kaikki lapsuudessa katsotut komediasarjat Kummelista Monty Pythoniin olivat miesten tekemi\u00e4 ja t\u00e4hditt\u00e4mi\u00e4. Ja miten virkist\u00e4v\u00e4\u00e4 oli, kun viimein ilmestyi uudenlaisia sarjoja naishahmoineen, kuten brittil\u00e4inen Absolutely Fabulous.<\/p>\n

Vuonna 1991 aloittanut Eija Vilpaksen<\/strong> k\u00e4sikirjoittama ja h\u00e4nen sek\u00e4 Hannele Laurin<\/strong> t\u00e4hditt\u00e4m\u00e4 Hynttyyt yhteen oli yksi naisten tekemien suomalaisten komediasarjojen tienraavaajista. Seuraavalla vuosituhannella n\u00e4htiin muun muassa Kumman kaa ja Siskonpeti.<\/p>\n

Itkeminen muuttui nolosta normiksi<\/p>\n

Olipa kerran televisio -sarjassa muistellaan, kuinka suhtautuminen tunteiden julkiseen n\u00e4ytt\u00e4miseen on kulkenut kasvojen menetyksen pelosta tunteiden hehkuttamiseen. Vapautuminen alkoi 1990-luvulla.<\/p>\n

Itkeminen televisiossa oli pitk\u00e4\u00e4n vain draamaohjelmiin rajoittunutta. Jos asiaohjelmien tai urheilul\u00e4hetysten haastateltava sattui purskahtamaan itkuun, siit\u00e4 seurasi usein anteeksipyytely\u00e4.<\/p>\n

Tosi-televisiosarjojen ly\u00f6ty\u00e4 l\u00e4pi on tunteiden n\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 tullut entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja niill\u00e4 mehustellaan.<\/p>\n

Poskella vieriv\u00e4 kyynel on todiste tunteen aitoudesta. Ainakin itkemist\u00e4 on vaikeampi teeskennell\u00e4 kuin naurua. Mediakulttuurin tutkija Mikko Hautakangas<\/strong> vertasi kyyneleiden merkityst\u00e4 tositelevisiossa pornoelokuvien siemensy\u00f6ksyyn Helsingin Sanomien jutussa<\/a>.<\/p>\n

Ennen 2000-luvun yleis\u00f6menestyksi\u00e4, kuten Idolsia ja Big Brotheria, n\u00e4htiin jo kasarilla ja ys\u00e4rill\u00e4 kotimaisia tosi-tv:t\u00e4 muistuttavia ohjelmia.<\/p>\n

Vuonna 1996 televisiossa floppasi esimerkiksi Heartmix<\/a>, joka oli sekoitus tosi-tv:t\u00e4 ja k\u00e4sikirjoitettua draamaa. El\u00e4v\u00e4n arkiston artikkeleista voit katsoa my\u00f6s, milt\u00e4 n\u00e4yttiv\u00e4t sellaiset aikaansa edell\u00e4 olevat ohjelmat kuin Aikapommi<\/a> ja Seitsem\u00e4n suomalaista<\/a>.<\/p>\n

Katso Joonas Nordmanin<\/strong> juontama sarja television vuosikymmenist\u00e4 ja siit\u00e4, miten se v\u00e4lineen\u00e4 muutti melkein kaiken.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Televisiossa kerrotut tarinat ovat muokanneet meit\u00e4, halusimme tai emme. Olemme oppineet, ketk\u00e4 saavat olla \u00e4\u00e4ness\u00e4, ketk\u00e4 taustalla ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":145788,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[133],"tags":[5133,11130,137,33,31,30,4298,108,941,32,13310,2166,206,156,109,2462],"class_list":{"0":"post-145787","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-televisiot","8":"tag-1980-luku","9":"tag-1990-luku","10":"tag-entertainment","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-huumori","15":"tag-kulttuuri","16":"tag-nostalgia","17":"tag-suomi","18":"tag-televisio-joukkoviestimet","19":"tag-televisio-ohjelmat","20":"tag-televisiot","21":"tag-tv","22":"tag-viihde","23":"tag-yle-elava-arkisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115916911559089453","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/145787","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=145787"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/145787\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/145788"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=145787"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=145787"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=145787"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}