{"id":14580,"date":"2025-08-24T03:53:18","date_gmt":"2025-08-24T03:53:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/14580\/"},"modified":"2025-08-24T03:53:18","modified_gmt":"2025-08-24T03:53:18","slug":"kosmos-ja-kuolema-tarjoaa-hulluutta-filosofiaa-ja-huikeita-nakymia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/14580\/","title":{"rendered":"Kosmos ja kuolema tarjoaa hulluutta, filosofiaa ja huikeita n\u00e4kymi\u00e4"},"content":{"rendered":"

Matti<\/strong> Kangaskoski <\/strong>luonnehtii romaanin n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 kirjaansa Kosmos ja kuolema k\u00e4sitteell\u00e4 bektiini. <\/p>\n

Bektiini on kirjailijan mukaan kansien v\u00e4liin aseteltua \u201dfiktion piiriin kuuluvaa kirjallista kuvittelua\u201d. <\/p>\n

Keski\u00f6ss\u00e4 eiv\u00e4t ole yksil\u00f6iden v\u00e4liset suhteet vaan ideat ja ajatukset, suuremmat liikkeet.<\/p>\n

\u201dSe ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pysytt\u00e4ydy koko ajan fiktiivisess\u00e4 maailmassa eik\u00e4 sill\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole yhten\u00e4ist\u00e4 tai sellaiseksi konsolidoitavaa kertojaa.\u201d<\/p>\n

Kaiken ei tarvitse palvella juonta, ja saman kirjan sis\u00e4ll\u00e4 voidaan liikkua fiktiivisest\u00e4 tosimaailmaan tai realismista fantasiaan.<\/p>\n

Bektiini-k\u00e4sitteell\u00e4 leikkiminen on hyv\u00e4 esimerkki Kangaskosken tavasta luodata tulevaisuutta huumorin, kritiikin ja filosofian sekaisella otteella.<\/p>\n

\"\"<\/a>
\n Matti Kangaskoski. \u00a9 Jarkko Mikkonen <\/p>\n

pirstaleisen<\/strong> tarinan kiinnekohta on vuosi 2034.<\/p>\n

Suurin osa ihmisist\u00e4 el\u00e4\u00e4 lappunsa, kuten \u00e4lypuhelimen senaikaista versiota kirjassa kutsutaan, kautta jatkuvasti virtuaalitodellisuudessa, jota tuottaa Syke-keskus. <\/p>\n

Ihmiset yritt\u00e4v\u00e4t pysytell\u00e4 yhteydess\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isiins\u00e4, mutta usein heid\u00e4n tietoisuutensa on ainakin puoliksi tyydytt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 virtuaalitodellisuudessa, joka on luotu automaattisesti datan perusteella. Joidenkin on jopa vaikea erottaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja peli\u00e4 toisistaan.<\/p>\n

Taustalla kaikkea hallitsee voima nimelt\u00e4 Sk\u00e9. Se on jonkinlainen itsest\u00e4\u00e4n syntynyt keino\u00e4ly, jonka olemuksesta ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei tunnu olevan tietoa. Ei edes maailman vaikutusvaltaisimmalla henkil\u00f6ll\u00e4 Sigma Believerill\u00e4, joka Sykkeen verkostoa hallitsee.<\/p>\n

Lihasrappeumatautia sairastava tutkija Martta ja androideja kouluttava Miriam perheineen edustavat henkil\u00f6gallerian ihmism\u00e4isimpi\u00e4 toimijoita. <\/p>\n

Heid\u00e4n seuranaan on androideja, joiden kautta teoksessa pohditaan ihmisen ja koneen v\u00e4list\u00e4 eroa, joka paljastuukin l\u00e4hinn\u00e4 liukuvaksi jatkumoksi.<\/p>\n

Androidit ovat ihmisen n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ja ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 j\u00e4ljittelevi\u00e4 robotteja. Tuoreessa kotimaisessa kirjallisuudessa androidit ovat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa my\u00f6s Johanna Laitisen<\/strong> helmikuussa ilmestyneess\u00e4 romaanissa Kanin hetkell\u00e4 (Otava, 2024). Laitinen kuvaa niiden olemusta ihmisten, el\u00e4inten ja robottien erilaisten suhteiden kautta.<\/p>\n

Kerrontatavan ja todellisuuden ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isten aukkojen ja rinnakkaistodellisuuksienkin kuvauksen puolesta Matti Kangaskosken teoksen l\u00e4hisukulaisia ovat Marisha Rasi-Koskisen<\/strong> romaanit. <\/p>\n

Molempien kirjailijoiden teoksissa tavallisten ihmisten todellisuus muuntuu, kuljetaan kuvitelmien, pelkojen ja reaalimaailmasta tuttujen elementtien seassa. <\/p>\n

Fantasioinnilla on kuitenkin el\u00e4m\u00e4n, aistihavaintojen ja mielen olemusta tutkiva \u00adfilosofinen pohjavirta.<\/p>\n

Kosmos<\/strong> ja kuolema ei ole helppotajuinen eik\u00e4 suoraviivainen, mutta kummallisten kohtausten ja erikoisten henkil\u00f6iden kautta vy\u00f6ryv\u00e4t arvoitukset tekev\u00e4t kirjasta koukuttavan. <\/p>\n

Teoksen filosofisesti kiinnostavimpiin lukuihin kuuluu \u201dMielikk\u00e4\u201d, jossa hyp\u00e4t\u00e4\u00e4n tuntemattoman kaksikon k\u00e4ym\u00e4\u00e4n keskusteluun maailman ja mielik\u00e4n olemuksesta sek\u00e4 ihmisen erityispiirteist\u00e4. <\/p>\n

Uusien k\u00e4sitteiden luominen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan Kangaskosken fiktion ter\u00e4vimpi\u00e4 piirteit\u00e4. Bektiinin tapaan mielikk\u00e4kin on samaan aikaan leikkimielinen ja tavattoman syv\u00e4llinen keksint\u00f6. <\/p>\n

\u201dMaailma on mielikk\u00e4\u00e4 ja siin\u00e4 on mieli\u00e4. Mielet ovat ik\u00e4\u00e4n kuin mielik\u00e4n perspektiivej\u00e4 omaan itseens\u00e4, rajauksia. Niiden erillisyys mielik\u00e4st\u00e4 on n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4.\u201d<\/p>\n

Varsinkin<\/strong> alkupuolella Kosmos ja kuolema on pelottava visio koneeseen kadonneista, yhteyden itseens\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 menett\u00e4neist\u00e4 ihmisist\u00e4. <\/p>\n

V\u00e4hitellen teoksen synkempiin varjoihin sekoittuu leikkisyytt\u00e4 ja hulluutta, ja aivan lopussa l\u00f6ytyy jotain, mik\u00e4 on oikeasti t\u00e4rke\u00e4\u00e4. <\/p>\n

Kosmoksen ja kuoleman lukeminen vaatii ep\u00e4varmuuden sietoa, mutta kokonaisuus palkitsee huikaisevalla n\u00e4kym\u00e4ll\u00e4 kosmokseen.\u2009<\/p>\n

Matti Kangaskoski: Kosmos ja kuolema. 454 sivua. Teos, 2024.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Matti Kangaskoski luonnehtii romaanin n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 kirjaansa Kosmos ja kuolema k\u00e4sitteell\u00e4 bektiini. Bektiini on kirjailijan mukaan kansien v\u00e4liin aseteltua…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":14581,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,383,379,378,386,32,109],"class_list":{"0":"post-14580","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirja-arvostelut","14":"tag-kirjallisuus","15":"tag-kirjat","16":"tag-romaani","17":"tag-suomi","18":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14580","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14580"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14580\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/14581"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14580"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14580"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14580"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}