{"id":14615,"date":"2025-08-24T04:45:18","date_gmt":"2025-08-24T04:45:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/14615\/"},"modified":"2025-08-24T04:45:18","modified_gmt":"2025-08-24T04:45:18","slug":"elamakerta-nayttaa-vihan-ja-mielivallan-ilmapiirin-jossa-presidentti-stahlberg-uhattiin-murhata-jarjettomyys-tiivistyi-muilutukseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/14615\/","title":{"rendered":"El\u00e4m\u00e4kerta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vihan ja mielivallan ilmapiirin, jossa presidentti St\u00e5hlberg uhattiin murhata \u2013 J\u00e4rjett\u00f6myys tiivistyi muilutukseen"},"content":{"rendered":"<p>Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n<p>Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Marjaliisa ja Seppo Hentil\u00e4n teos &#8217;Oikeusvaltion etuvartiossa&#8217; k\u00e4sittelee K.J. ja Ester St\u00e5hlbergin el\u00e4m\u00e4\u00e4 1925\u20131952.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16 sndp-summary-bullet-point-font\">K.J. St\u00e5hlberg oli merkitt\u00e4v\u00e4 oikeusvaltion puolustaja ja vastusti Lapuan liikkeen laittomuuksia.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Lapuan liike kidnappasi St\u00e5hlbergit vuonna 1930, mik\u00e4 kuvastaa aikakauden poliittista j\u00e4nnitett\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Ester St\u00e5hlberg oli aktiivinen kirjailija ja lastensuojelun edist\u00e4j\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Tietokirja<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Marjaliisa Hentil\u00e4 ja Seppo Hentil\u00e4: Oikeusvaltion etuvartiossa. Ester ja Kaarlo Juho St\u00e5hlberg 1925\u20131952. Siltala. 479 s.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1756010718_832_468.jpg\" alt=\"\" class=\"_Img_tdqg8_1\" style=\"aspect-ratio:0.7875\" loading=\"eager\"\/><\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Presidenteist\u00e4mme <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=Kaarlo%20Juho%20St%C3%A5hlberg\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Kaarlo Juho St\u00e5hlberg<\/a> (1865\u20131952) on j\u00e4rjestyksess\u00e4 ensimm\u00e4inen ja heist\u00e4 v\u00e4hiten huomionkipe\u00e4, per\u00e4ti syrj\u00e4\u00e4nvet\u00e4ytyv\u00e4. Mutta aikaansaannoksiltaan h\u00e4n on ter\u00e4vint\u00e4 k\u00e4rke\u00e4: laati perustuslakimme, ei tukenut heimosotia vaan hyv\u00e4ksyi Tarton rauhan, juurrutti maahan kansanvaltaa, parlamentarismia ja lainturvaa.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Vaatimaton valtiomies, joka olisi voinut p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 huuliltaan Me puhumme teoin -lauseen p\u00e4tevin syin.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Kaksi vuotta sitten <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=Marjaliisa%20Hentil%C3%A4\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Marjaliisa Hentil\u00e4<\/a> ja <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=Seppo%20Hentil%C3%A4\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Seppo Hentil\u00e4<\/a> julkaisivat ensiosan <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=K.J.%20St%C3%A5hlbergin\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">K.J. St\u00e5hlbergin<\/a> ja <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=Ester%20St%C3%A5hlbergin\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Ester St\u00e5hlbergin<\/a> yhteisel\u00e4m\u00e4kerrasta. Presidenttikauteen (1919\u20131925) p\u00e4\u00e4ttynyt kirja ja Kansallisteatterin 150-vuotisn\u00e4ytelm\u00e4 Ensimm\u00e4inen tasavalta ry\u00f6ps\u00e4yttiv\u00e4t melkomoisen St\u00e5hlberg-buumin. Esitys jatkoi puolisentoista vuotta t\u00e4ysin salein.<\/p>\n<blockquote class=\"citation\">\n<p>\u201d<\/p>\n<p>Kommunismilla peloteltiin yli todellisen tarpeen, ja hallituskin teki lainvastaisia torjuntatoimia.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Tutkijapari Hentil\u00e4lt\u00e4 ilmestyi nyt St\u00e5hlbergien kaksoisbiografian loppuun viev\u00e4 Oikeusvaltion etuvartiossa -teos. Se on popul\u00e4\u00e4ri\u00e4, kepe\u00e4\u00e4nkin tyyliin heitt\u00e4ytyv\u00e4\u00e4 historiankirjoitusta, mutta l\u00e4hteilt\u00e4\u00e4n kauttaaltaan pit\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Aineisto on \u2013 ja pit\u00e4\u00e4kin olla \u2013 monis\u00e4rm\u00e4ist\u00e4 kirjassa, jossa ruoditaan paitsi valtiollisia yl\u00e4kerroksia my\u00f6s kovinkin yksityist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. K.\u202fJ:n kirjeet ja Esterin p\u00e4iv\u00e4kirjat selvent\u00e4v\u00e4t etenkin j\u00e4lkimm\u00e4isi\u00e4 asioita.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">St\u00e5hlberg ei halunnut jatkaa presidenttin\u00e4 1925. Tilalle valittiin <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=Lauri%20Kristian%20Relander\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Lauri Kristian Relander<\/a>, jota K.\u202fJ. ei liiemmin arvostanut, pit\u00e4en toki ajatuksensa pikkupiiriss\u00e4. Relander taas tunsi ahdistunutta kateutta ja alemmuutta edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 kohtaan.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Ex-presidentti vet\u00e4ytyi rakkaaseen lainvalmisteluty\u00f6h\u00f6ns\u00e4, mutta vuonna 1929 kiihtyneist\u00e4 lapualaislaittomuuksista tuli velvoite astua j\u00e4lleen riviin.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Kommunismilla peloteltiin yli todellisen tarpeen, ja hallituskin teki lainvastaisia torjuntatoimia.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">\u201dTodellisuudessa kommunismin raivokkaasta torjunnasta tuli itsest\u00e4\u00e4n oikeusvaltion vaarallisin uhka\u201d, Hentil\u00e4t tiivist\u00e4v\u00e4t paradoksin.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">St\u00e5hlbergin linjana oli taata lainsuoja vannoutuneille kommunisteillekin, ett\u00e4 ket\u00e4\u00e4n ei saa aatteistaan rangaista vaan vasta todistetuista rikoksista. Laillisuuskanta oli myrkky\u00e4 oikeistolle.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Lapuanliikkeen St\u00e5hlberg-viha oli kaivonsyv\u00e4\u00e4. El\u00e4m\u00e4kerta on rankimmillaan jaksoissa, jotka valottavat uhkauksia h\u00e4nen murhaamisekseen, v\u00e4h\u00e4 v\u00e4h\u00e4lt\u00e4 sakenevaa mielivallan ilmapiiri\u00e4. J\u00e4rjett\u00f6myys tiivistyi St\u00e5hlbergien kidnappaukseen ja muilutukseen syksyll\u00e4 1930.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Tapausta on tutkittu. Jos avoimia kohtia yh\u00e4 onkin, lapualaisittain viritettyj\u00e4 motiiveja ei kukaan kiist\u00e4. Aikakautta kuvastaa, ett\u00e4 korkein oikeus pudotti tekij\u00e4miesten rangaistukset l\u00e4helle n\u00e4pistystuomioiden tasoa \u2013 vapauttipa kenraalimajuri <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=K.%20M.%20Walleniuksen\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">K. M. Walleniuksen<\/a> kokonaan.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Murhapropaganda silti jatkui, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n kapinaan 1932 asti. Nykylukijan on terveellist\u00e4 havaita, miten l\u00e4helt\u00e4 piti, ettei Lapuan laista eli laittomuudesta tullut koko maan ylint\u00e4 oikeusnormia.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Kirjasta ilmenee lapualaisten verraton tahto ja voima, samoin kuin kansanvaltaisten p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4t\u00f6n heikkous. Enemmist\u00f6 oli antilapualaisia puolueita \u2013 maalaisliitto, edistyspuolue, suurimpana Sdp \u2013 joiden yhteisty\u00f6kyky 30-luvun alussa oli kehittym\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Siksikin hegemonia uhkasi heilahtaa \u00e4\u00e4rioikealle.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">El\u00e4m\u00e4kerran poliittinen pihvi onkin demokratiassa, sit\u00e4 vastaan nousevassa uhassa, helpotuksessa sen pelastumisesta. St\u00e5hlberg oli itsepuolustuksen kokoava hahmo, kantansa itsen\u00e4isesti ja rohkeasti pit\u00e4v\u00e4. Jotakin esikuvallista h\u00e4ness\u00e4 oli. Sik\u00e4li kirjan nimi on oikeutettu.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1756010718_30_468.jpg\" alt=\"Tasavallan presidentti K. J. St\u00e5hlberg ja vaimo Ester h\u00e4\u00e4matkalta Kultarantaan palanneina 1920.\" class=\"_Img_tdqg8_1\" style=\"aspect-ratio:1.4425244177310292\" loading=\"eager\"\/><\/p>\n<p class=\"article-picture-caption\">Tasavallan presidentti K. J. St\u00e5hlberg ja vaimo Ester h\u00e4\u00e4matkalta Kultarantaan palanneina 1920. Kuva:\u00a0Matti Bj\u00f6rkman \/ Lehtikuva<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Pariskunta K\u202f.J. ja Ester St\u00e5hlberg olivat toisilleen l\u00e4heisi\u00e4, vastakkaisina luonteinakin. Miss\u00e4 vaimo tuppasi reagoimaan kiivaasti, siin\u00e4 mies yleens\u00e4 tyynnytteli. Kulosaaren talossa, Kotirinteell\u00e4, elettiin s\u00e4ntillisess\u00e4 harmoniassa.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Ilonsa K.\u202fJ. p\u00e4\u00e4sti harvoin irti, ja oudolla hetkell\u00e4 silloinkin, kuten h\u00e4vitess\u00e4\u00e4n vuoden 1931 presidentinvaalissa 151\u2013149-\u00e4\u00e4nin <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=P.%E2%80%AFE.%20Svinhufvudille\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">P.\u202fE. Svinhufvudille<\/a>. Kun \u00e4\u00e4net oli laskettu, kodin radion \u00e4\u00e4relt\u00e4 nousi riemunkiljahduksia ja pian K.\u202fJ. julisti kasvot kirkkaina perheelleen: \u201dSvinhufvud on valittu!\u201d<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Ehdolle K.J. l\u00e4hti painostettuna. Sama toistui vuonna 1937, jolloin <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=Ky%C3%B6sti%20Kallio\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Ky\u00f6sti Kallio<\/a> voitti h\u00e4net yht\u00e4 t\u00e4p\u00e4r\u00e4sti. Sotien j\u00e4lkeen St\u00e5hlberg oli <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=J.%E2%80%AFK.%20Paasikiven\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">J.\u202fK. Paasikiven<\/a> merkitt\u00e4v\u00e4 neuvonantaja.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Ester St\u00e5hlbergin kirjailijanty\u00f6t\u00e4 ja lastensuojeluhankkeita tuodaan kirjassa my\u00f6s kattavasti esille. H\u00e4n oli sosiaalisesti aktiivinen ja aikaansaapa \u2013 ja kirjoittipa kaksiosaisen biografisen kirjan <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=Mathilda%20Wredest%C3%A4\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Mathilda Wredest\u00e4<\/a>. Esterin eripura K.\u202fJ:n lasten kanssa, joka varjosti avioliiton alkua, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hiipuneen j\u00e4\u00e4tyneeksi konfliktiksi.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Ester St\u00e5hlberg kuoli 80 vuoden i\u00e4ss\u00e4 1950, ja presidentti St\u00e5hlberg kaksi vuotta my\u00f6hemmin 87-vuotiaana.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Oikeusvaltion etuvartiossa on t\u00e4rkeimmill\u00e4\u00e4n siin\u00e4, miten se osoittaa K.\u202fJ. St\u00e5hlbergin merkityksen valtio- ja oikeusj\u00e4rjestyksen s\u00e4ilymiselle. Samoihin aikoihin monissa Euroopan nuorissa valtioissa ihailtiin ja \u2013 eurooppalaisten mallien mukaan \u2013 seurattiin autorit\u00e4\u00e4risi\u00e4 oppeja ja johtajia, mutta Suomi ei lopulta eksynyt niihin seikkailuihin.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">K.\u202fJ. St\u00e5hlbergin rooli ei ratkaisuissa ollut v\u00e4h\u00e4isimpi\u00e4.<\/p>\n<p>KommenttiSaako sanoa fasisti?<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Nyt ilmestyneen Oikeusvaltion etuvartiossa -kirjan j\u00e4nnite virittyy oikeusvaltiota kunnioittavien ja Lapuan lakia julistavien v\u00e4lille. Pitkin kirjaa, vuodesta 1929 asti, sivuilla esiintyv\u00e4t n\u00e4kyv\u00e4sti lapualaiset. Me teemme mit\u00e4 tahdomme -tunnus olisi voittaessaan murentanut parlamentarismin ja eduskunnan aseman, poliittinen oppositio olisi nitistetty.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Kommunisteja ja sosiaalidemokraatteja pahoinpidellyt, muiluttanut ja murhannut Lapuan liike haki esikuvaa ja ulkoista tyyli\u00e4 <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=Benito%20Mussolinin\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Benito Mussolinin<\/a> fasisteilta, joiden rautasaapas painoi Italiaa.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Mist\u00e4 lapualaisten talonpoikaismarssi poimi innoituksensa ellei fasistien Rooman-marssista? Mit\u00e4 muuta kuin Italiaa ihaillen Lapuan liike julkaisi muun muassa Fascisti-lehte\u00e4? Tai huusi Jumalan valitsemana kansanjohtajana <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=Vihtori%20Kosolan\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Vihtori Kosolan<\/a> nime\u00e4?<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Historioitsijat ovat vuosikymmeni\u00e4 riidelleet, saako Lapuan liikett\u00e4 ja sen seuraajaa Is\u00e4nmaallista kansanliikett\u00e4 kutsua fasistiseksi. St\u00e5hlbergien el\u00e4m\u00e4kerran luettuani pid\u00e4n kysymyst\u00e4 entist\u00e4 turhempana.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Veli-Pekka Lepp\u00e4nen<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja historiantutkija.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Lue tiivistelm\u00e4 Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama. Marjaliisa ja Seppo Hentil\u00e4n teos &#8217;Oikeusvaltion etuvartiossa&#8217; k\u00e4sittelee K.J.&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":14616,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,46,378,32,109],"class_list":{"0":"post-14615","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-helsingin-sanomat","14":"tag-kirjat","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14615","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14615"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14615\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/14616"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14615"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14615"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14615"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}