{"id":146315,"date":"2026-01-19T09:13:09","date_gmt":"2026-01-19T09:13:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/146315\/"},"modified":"2026-01-19T09:13:09","modified_gmt":"2026-01-19T09:13:09","slug":"tanssilavoilta-julkisuuteen-noussut-komiat-tahtaa-umk26-voittoon-kappale-nyt-kuunneltavissa-umk","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/146315\/","title":{"rendered":"Tanssilavoilta julkisuuteen noussut Komiat t\u00e4ht\u00e4\u00e4 UMK26-voittoon \u2013 kappale nyt kuunneltavissa | UMK"},"content":{"rendered":"

Komiat-yhtye koostuu laulaja Aleksi Yli-Sissalasta<\/strong>, kitaristi-laulaja Samuel J\u00e4rvisest\u00e4<\/strong>, harmonikansoittaja Antero Lindenist\u00e4<\/strong>, rumpali Eero Nummelasta<\/strong> ja basisti Juho Eskolasta<\/strong>.<\/p>\n

Jokaisen j\u00e4senen tausta on erilainen, mutta yhdess\u00e4 he muodostavat yhtyeen, jonka musiikkia he itse kuvaavat \u201csuoraviivaiseksi haitarihumpaksi hyv\u00e4ll\u00e4 fiiliksell\u00e4\u201d.<\/p>\n

\u2013 Meid\u00e4n musiikki ja keikat ovat oiva tapa irtautua hetkeksi arjen py\u00f6rteest\u00e4. S\u00e4 voit vaan hengitt\u00e4\u00e4, olla l\u00e4sn\u00e4 ja nauttia hetkest\u00e4, Eskola kuvailee.<\/p>\n

Nyt b\u00e4ndi t\u00e4ht\u00e4\u00e4 tanssilavoilta kohti Suomen suurimman musiikkishow\u2019n voittoa.<\/p>\n

\"Komiat-yhtye<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Komiat kilpailee UMK:ssa kappaleellaan \u201dLululai\u201d. Kuva: Miska Voinoff \/ YleTanssilavoilta valtavirtaan<\/p>\n

Komiat syntyi 2010-luvun keskitienoilla ideasta perustaa haitarivetoinen tanssimusiikkiyhtye, joka tekisi perinteist\u00e4 iskelm\u00e4\u00e4 ilman turhaa kikkailua. Vuonna 2016 sovittiin ensimm\u00e4iset soitettavat lainabiisit, ja hein\u00e4kuussa 2017 b\u00e4ndi soitti ensimm\u00e4isen keikkansa.<\/p>\n

Nopea nousu alkoi 2018, kun Komiat voitti tanssiorkestereiden SM-kilpailun Tangomarkkinoilla. Se toi n\u00e4kyvyytt\u00e4, lis\u00e4\u00e4 keikkoja ja yhteisty\u00f6n s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Esa Niemisen<\/strong> kanssa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen albumi, Komiat, julkaistiin vuonna 2020. Koronapandemian aikana b\u00e4ndi keskittyi oman musiikin tekemiseen, pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 faneihin somen avulla ja kun keikkailu taas avautui, tahti kiihtyi.<\/p>\n

Vuosina 2022\u20132024 syntyiv\u00e4t hittikappaleet Pakka sekaisin, Soittajat soittaa ja Min\u00e4h\u00e4n vien. Vuonna 2025 julkaistun Kaihosielu-albumin isoin hitti oli albumin nime\u00e4 kantava kappale Kaihosielu, joka on striimannut platinaa, viihtynyt radioiden soittolistoilla yli puoli vuotta ja ollut parhaimmillaan Suomen nelj\u00e4nneksi eniten soitettu kappale.<\/p>\n

\"Kuvassa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\u201dLavatanssit on kaikkia varten, kaiken ik\u00e4isille, ja sinne on tervetullut kuka vain. Siell\u00e4 on tilaa, ja me halutaan rohkaista ihmisi\u00e4 tulemaan, Aleksi kertoo.\u201d Kuva: Nelli Kentt\u00e4 \/ Yle<\/p>\n

Yhtye on onnistunut valtavirtaistamaan perinteist\u00e4 suomalaista lavatanssikulttuuria. He kertovat tavoitteekseen tuoda lavatanssit nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 ne on b\u00e4ndin mukaan koettu jopa pelottavana paikkana niille, jotka eiv\u00e4t ole tottuneita tanssimaan.<\/p>\n

\u2013 Moni ajattelee, ett\u00e4 lavatansseihin ei voi menn\u00e4, jos ei osaa tanssia, Aleksi kuvailee.<\/p>\n

Heid\u00e4n tavoitteenaan on ollut murtaa t\u00e4t\u00e4 mielikuvaa.<\/p>\n

\u2013 Lavatanssit on kaikkia varten, kaiken ik\u00e4isille, ja sinne on tervetullut kuka vain. Siell\u00e4 on tilaa, ja me halutaan rohkaista ihmisi\u00e4 tulemaan, Aleksi kertoo.<\/p>\n

Nostamalla lavatanssit sometrendiksi Komiat nousi valtavirtaan, keikkoja myytiin loppuun ja b\u00e4ndi\u00e4 pyydettiin yh\u00e4 isommille lavoille.<\/p>\n

Viime vuosien suurin merkkipaalu oli esiintyminen Katri Helena<\/strong>n stadionkonsertissa kes\u00e4ll\u00e4 2025.<\/p>\n

\u2013 Vaikka siihen ladattiin tosi isot odotukset me mentiin sinne varmoina omasta jutusta. Siit\u00e4 j\u00e4i iso kunnioitus Katri Helenaa ja suomalaista iskelm\u00e4perinnett\u00e4 kohtaan, Aleksi sanoo.<\/p>\n

Vuonna 2025 Komiat noteerattiin my\u00f6s nelj\u00e4ll\u00e4 Emma-ehdokkuudella ja palkittiin Kullervo Linna -palkinnolla.<\/p>\n

\"Kuvassa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Komiat korostaa, ett\u00e4 heid\u00e4n vahvuutensa on yhteis\u00f6llisyys niin b\u00e4ndin sis\u00e4ll\u00e4 kuin yleis\u00f6n kanssa. Kuva: Nelli Kentt\u00e4 \/ YleYhteis\u00f6llisyys on Komioiden ydint\u00e4<\/p>\n

Antero Linden<\/strong><\/p>\n

Haitaristi Antero on kotoisin Hankasalmelta ja aloitti musisoinnin jo viisivuotiaana. Nykyisin Liedossa asuva Antero on b\u00e4ndin \u201ckansanmies\u201d: hyv\u00e4ntuulinen, helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 ja tyylitaitoinen soittaja.<\/p>\n

Juho Eskola<\/strong><\/p>\n

Yl\u00e4neelt\u00e4 kotoisin, tarttui yl\u00e4asteella bassoon ja p\u00e4\u00e4tyi soittamaan iskelm\u00e4\u00e4 useissa eri kokoonpanoissa. Vuonna 2016 h\u00e4n oli mukana Komioiden ensimm\u00e4isiss\u00e4 treeneiss\u00e4. Juhon vastuulla on paljon n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 b\u00e4ndity\u00f6t\u00e4: j\u00e4rjestelyt, someideat ja taustaduunit, jotka pit\u00e4v\u00e4t kokonaisuuden kasassa.<\/p>\n

Samuel J\u00e4rvinen<\/strong><\/p>\n

Eurajoelta kotoisin oleva kitaristi Samuel asui nuoruusvuodet Yl\u00e4neell\u00e4 ja k\u00e4vi samaa koulua Juhon kanssa. H\u00e4n aloitti tanssimusiikin soittamisen jo ala-asteella. Klassisen kitaransoiton opiskelun my\u00f6t\u00e4 h\u00e4n tasapainottelee klassisen ja tanssimusiikin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Aleksi Yli-Sissala<\/strong><\/p>\n

Laulaja Aleksi varttui Alaj\u00e4rvell\u00e4 ja aloitti esiintymisen jo pienen\u00e4. H\u00e4n opiskeli luokanopettajaksi, mutta musiikki pysyi koko ajan rinnalla. Aleksin tie Komioihin kulki musalinjan, useiden b\u00e4ndiprojektien ja lopulta Eeron puhelun kautta.<\/p>\n

Eero Nummela<\/strong><\/p>\n

Myn\u00e4m\u00e4elt\u00e4 kotoisin oleva Rumpali Eero aloitti soittamisen viisivuotiaana, kun pappa p\u00e4\u00e4tti hankkia h\u00e4nelle rumpusetin. My\u00f6hemmin Eero opiskeli sek\u00e4 konservatoriossa ett\u00e4 yliopistossa, mutta musiikki vei lopulta voiton. H\u00e4n on b\u00e4ndin moottori: kekseli\u00e4s, m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen ja idearikas soittaja, jonka aloitteesta Komiat alun perin perustettiin.<\/p>\n

B\u00e4ndin sis\u00e4inen dynamiikka on muovautunut vuosien ja satojen keikkojen aikana.<\/p>\n

\u2013 Me viet\u00e4mme vuoden aikana yli 200 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4. Siin\u00e4 syntyy roolit ihan luonnostaan: yksi py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 somea, yksi vastaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioista, yksi hoitaa kirjanpitoa. Jokainen vastaa omasta tontistaan, ja se tekee t\u00e4st\u00e4 toimivan, Juho kuvailee.<\/p>\n

Komiat korostaa, ett\u00e4 heid\u00e4n vahvuutensa on nimenomaan yhteis\u00f6llisyys niin b\u00e4ndin sis\u00e4ll\u00e4 kuin yleis\u00f6n kanssa.<\/p>\n

Yleis\u00f6n ik\u00e4haitari ulottuu vauvasta vaariin, eik\u00e4 \u201ctyypillist\u00e4 fania\u201d ole olemassa.<\/p>\n

\u2013 Meid\u00e4n musiikki on kokonaisvaltaista ja samaistuttavaa. Moni l\u00f6yt\u00e4\u00e4 niist\u00e4 oman tarttumapintansa, Aleksi kuvailee.<\/p>\n

Katso Komiat-yhtyeen haastattelu artistijulkistustilaisuudestaLululai tuo lavatanssit maailmalle<\/p>\n

Komioiden UMK-kappale Lululai syntyi tuottaja Sampo Haapaniemen<\/strong> ja Joni Rahkolan<\/strong> ideariihest\u00e4, jossa mietittiin, milt\u00e4 b\u00e4ndin musiikki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja tuntuu lavalla.<\/p>\n

\u2013 Me puhutaan Sampon kanssa paljon visuaalisista mielikuvista. Kun kuulen uuden idean, m\u00e4 n\u00e4en heti, milt\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yleis\u00f6n edess\u00e4. T\u00e4\u00e4 biisi on sit\u00e4 jatkumoa, Eero kertoo.<\/p>\n

Lululai-kappaleen nimi on tarkoituksella avoin.<\/p>\n

\u2013 Se voi olla henkil\u00f6n nimi, tunne tai abstrakti koukku. Jokainen saa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 se j\u00e4\u00e4 mieleen ja tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4 laulaa. Se on viisuperinnett\u00e4 parhaimmillaan, Aleksi painottaa.<\/p>\n

Musiikkivideossa ja lavashow\u2019ssa korostuvat soittamisen ilo, yhteis\u00f6llisyys ja suomalaisen lavatanssin estetiikka.<\/p>\n

\u2013 Halutaan tuoda lavatanssi-illan idylli sellaiseen muotoon, ett\u00e4 se aukeaa my\u00f6s ulkomailla. Moni klisee, joita Suomessa on v\u00e4ltelty, voikin olla kansainv\u00e4liselle yleis\u00f6lle juuri se kiinnostavin juttu, Aleksi sanoo.<\/p>\n

Ent\u00e4p\u00e4 jos UMK-voitto napsahtaisi?<\/p>\n

\u2013 No sitten vied\u00e4\u00e4n humppaa Eurooppaan! Me vied\u00e4\u00e4n sinne just se sama, mik\u00e4 toimii Suomessa: energia, yhteis\u00f6llisyys ja hyv\u00e4 meininki, Aleksi virnist\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Komiat-yhtye koostuu laulaja Aleksi Yli-Sissalasta, kitaristi-laulaja Samuel J\u00e4rvisest\u00e4, harmonikansoittaja Antero Lindenist\u00e4, rumpali Eero Nummelasta ja basisti Juho Eskolasta.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":146316,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[133],"tags":[137,33,31,30,16809,32,206,156,906,12646,109],"class_list":{"0":"post-146315","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-televisiot","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-komiat","13":"tag-suomi","14":"tag-televisiot","15":"tag-tv","16":"tag-umk","17":"tag-umk26","18":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115921001063865332","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146315","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=146315"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146315\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/146316"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=146315"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=146315"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=146315"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}