{"id":146539,"date":"2026-01-19T15:59:06","date_gmt":"2026-01-19T15:59:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/146539\/"},"modified":"2026-01-19T15:59:06","modified_gmt":"2026-01-19T15:59:06","slug":"amazonin-sademetsan-puut-suurenevat-hs-fi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/146539\/","title":{"rendered":"Amazonin sademets\u00e4n puut suurenevat | HS.fi"},"content":{"rendered":"

Mets\u00e4t|Hiilidioksidipitoisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen on toistaiseksi auttanut sademets\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Amazonin sademets\u00e4n puut ovat kasvaneet kolmen viime vuosikymmenen aikana ilmakeh\u00e4n hiilidioksidipitoisuuden lis\u00e4\u00e4ntymisen seurauksena.<\/p>\n

Nature Plants -lehdess\u00e4 julkaistun tutkimuksen mukaan erityisesti suurimmat puut ovat kasvaneet nopeimmin ja toimivat tehokkaimpina hiilivarastoina.<\/p>\n

Tutkijat varoittavat, ett\u00e4 tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen haitat kuten l\u00e4mp\u00f6, kuivuudet ja mets\u00e4palot voivat alkaa haitata mets\u00e4n kasvua.<\/p>\n

Kun ilmakeh\u00e4n hiilidioksidipitoisuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt, maailman isoin sademets\u00e4 Amazoniassa on alkanut toimia yh\u00e4 tehokkaampana hiilivarastona. Hiilidioksidilis\u00e4n turvin kasvu on nimitt\u00e4in tehostunut niin, ett\u00e4 puiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen koko on kolmen viime vuosikymmenen aikana kasvanut.<\/p>\n

Asiasta kertoi Nature Plants -lehdess\u00e4 julkaistu tutkimus<\/a>.<\/p>\n

Kansainv\u00e4linen tutkijaryhm\u00e4 perehtyi puutilastoihin, joita on ker\u00e4tty varttuneista luonnontilaisista metsist\u00e4 eri puolilta Amazoniaa. Seuranta-aloja oli l\u00e4hes 200, ja ne olivat keskim\u00e4\u00e4rin runsaan hehtaarin kokoisia.<\/p>\n

Puut luokiteltiin alle 20 sentin paksuisiin, 20\u201340-senttisiin ja yli 40-senttisiin, ja kunkin kokoluokan kasvua seurattiin runkojen tilavuuksista.<\/p>\n

Selvisi, ett\u00e4 koko alueella puut ovat kaikissa kokoluokissa tulleet vuosikymmenten mittaan yh\u00e4 suuremmiksi. Suhteessa oman luokkansa aiempaan tilanteeseen rungot ovat paisuneet kaikissa suuruusluokissa suunnilleen yht\u00e4 paljon.<\/p>\n

Kaikkein j\u00e4reimpien yksil\u00f6iden kokonaismassa on kuitenkin lis\u00e4\u00e4ntynyt nopeimmin. Hiilivaraston kasvu on siis painottunut j\u00e4ttil\u00e4isiin, jotka kurottavat mets\u00e4n muiden puiden yl\u00e4puolelle.<\/p>\n

Tuloksia ei tutkijoiden mukaan voi selitt\u00e4\u00e4 mets\u00e4n tavanomaisella varttumisella, vaan ne kieliv\u00e4t nimenomaan kasvuun tarvittavan hiilen paremmasta saatavuudesta.<\/p>\n

Hiilidioksidilis\u00e4 on pirist\u00e4nyt kaikenkokoisia puita. Suuret puut yhteytt\u00e4v\u00e4t aiempaa innokkaammin latvuston auringonpaisteessa, ja pienet puut saavat helpommin hy\u00f6dynnetyksi siimeksen niukkaa valoa. Ilmastonmuutoksen hy\u00f6dyt ovat siis toistaiseksi vaikuttaneet Amazoniassa enemm\u00e4n kuin haitat.<\/p>\n

Nykytilanne ei kuitenkaan takaa, etteiv\u00e4t huonot puolet jyll\u00e4isi tulevaisuudessa. Mets\u00e4n kasvua voivat alkaa h\u00e4irit\u00e4 liika l\u00e4mp\u00f6, kovemmat myrskytuulet, pahemmat kuivuudet ja yleistyv\u00e4t mets\u00e4palot. Erityisen voimakkaasti ne voivat iske\u00e4 suurimpiin puihin.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 ihmiset h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4t Amazonian metsi\u00e4, haittaa pitk\u00e4\u00e4n, tutkijat painottavat brittil\u00e4isen Birminghamin yliopiston tiedotteessa<\/a>. Vaikka pyritt\u00e4isiin ennallistamaan, ei kovin \u00e4kki\u00e4 saada varttunutta kasvustoa satojen vuosien ik\u00e4isine j\u00e4ttil\u00e4isineen, jotka tehokkaimmin hiilt\u00e4 ker\u00e4\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Julkaistu Tiede Luonto -lehdess\u00e4 8\/2025.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Mets\u00e4t|Hiilidioksidipitoisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen on toistaiseksi auttanut sademets\u00e4\u00e4. Lue tiivistelm\u00e4 Amazonin sademets\u00e4n puut ovat kasvaneet kolmen viime vuosikymmenen aikana ilmakeh\u00e4n…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":146540,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,46,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-146539","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-helsingin-sanomat","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115922597489762935","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146539","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=146539"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/146539\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/146540"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=146539"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=146539"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=146539"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}