{"id":147090,"date":"2026-01-20T06:17:16","date_gmt":"2026-01-20T06:17:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/147090\/"},"modified":"2026-01-20T06:17:16","modified_gmt":"2026-01-20T06:17:16","slug":"luonnonvarojen-kaytto-yha-kasvu-uralla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/147090\/","title":{"rendered":"Luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6 yh\u00e4 kasvu-uralla"},"content":{"rendered":"<p>\n      Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n poikkeuksellisen paljon luonnonvaroja asukasta kohti. K\u00e4yt\u00f6n kasvu on tasaantunut muttei viel\u00e4 taittunut.\n  <\/p>\n<p>Kuva<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"image\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Kuvia-Suomesta-Roine-Piirainen-puupino.jpg\" alt=\"Puita pinossa odottamassa pilkkomista.\"\/><\/p>\n<p>          \u00a9 Roine Piiroinen.<\/p>\n<p>          Valtaosa Suomen luonnosta otetuista materiaaleista on uusiutumattomia<\/p>\n<p>Suomen luonnosta otetaan vuosittain runsaasti raaka-aineita, joita hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n talouden jatkoprosessoinnissa. Huomattava osa (n. 80 %) luonnonvarojen otosta on uusiutumattomia luonnonvaroja, erityisesti maa- ja kiviaineksia. Suomesta on my\u00f6s tullut merkitt\u00e4v\u00e4 kaivosmaa, joka n\u00e4kyy erityisesti erilaisten metallimalmien louhinnan kasvuna. Uusiutumattomista luonnonvaroista ainoastaan fossiilisten polttoaineiden (turve) otto on v\u00e4hentynyt.<\/p>\n<p>Noin viidennes kotimaisesta otosta on biomassaa, josta valtaosa on teollisuuden raakapuuta. Raakapuu onkin maa- ja kiviainesten j\u00e4lkeen merkitt\u00e4vin yksitt\u00e4inen raaka-ainelaji, jonka otto on my\u00f6s kasvanut tasaisesti viimeisten vuosikymmenten aikana.<\/p>\n<p>Kotimaisesta luonnosta otettuja raaka-aineita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kotimaisessa loppukulutuksessa, mutta my\u00f6s jatkojalostuksessa viennin tarpeisiin. Toisaalta my\u00f6s kotimainen loppukulutus vaatii raaka-ainepanoksia ulkomailta. Raaka-aineiden kulutus (RMC) kuvaa kotimaista raaka-aineiden loppuk\u00e4ytt\u00f6\u00e4, huomioiden kaikki raaka-aineet, jotka on tarvittu tuotujen ja vietyjen tuoteiden valmistukseen.<\/p>\n<p>          Suomen luonnonvarojen kulutus on EU-maiden k\u00e4rjess\u00e4<\/p>\n<p>Suomessa kulutetaan raaka-aineita selv\u00e4sti enemm\u00e4n kuin EU-maissa keskim\u00e4\u00e4rin. Vuosina 2010\u20132021 Suomen kansantalouden raaka-aineiden kulutus (RMC) vaihteli noin 215\u2013280 miljoonan tonnin v\u00e4lill\u00e4. Asukasta kohden kulutus oli 39\u201352 tonnia, mik\u00e4 on selv\u00e4sti korkeampi EU:n keskiarvoon verrattuna (14\u201315 tonnia).<\/p>\n<p>Raaka-aineiden kulutus on ollut p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kasvussa vuodesta 2015 l\u00e4htien. Raaka-aineittain tarkasteltuna Suomi kuluttaa eniten maa- ja kiviaineksia, joka kattaa keskim\u00e4\u00e4rin 60 % kaikesta raaka-aineiden kulutuksesta. Suuren kulutuksen taustalla on rakentamisen suuri volyymi.<\/p>\n<p>Fossiilisten polttoaineiden kulutus on v\u00e4hentynyt suhteellisesti eniten samaan aikaan kun metallimalmien kulutus on kasvanut. N\u00e4m\u00e4 muutokset voivat osaltaan heijastaa energiasektorin siirtymist\u00e4 kohti uusiutuvia energial\u00e4hteit\u00e4 ja n\u00e4in kasvavaa raaka-ainetarvetta uusiutuvien energiaratkaisujen rakentamisessa.<\/p>\n<p>          Raaka-aineiden tuonnin merkitys suuri<\/p>\n<p>Kulutetuista luonnonvaroista iso osa on ulkomaisia, joko tuontitavaroiden sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 raaka-aineita tai tuontitavaroiden tuottamiseen k\u00e4ytettyj\u00e4 polttoaineita ja muita luonnonvaroja. Suomi on p\u00e4\u00e4asiallisesti raaka-aineiden nettotuoja, eli maahan tuodaan yhteens\u00e4 enemm\u00e4n raaka-aineita kuin maasta vied\u00e4\u00e4n. Erityisesti fossiilisten polttoaineiden ja metallimalmien kulutuksessa tuonnin merkitys on Suomelle suuri.<\/p>\n<p>Tavoitteena hillit\u00e4 luonnonvarojen kulutusta<\/p>\n<p>Luonnonvarojen ylikulutus on tunnistettu yhdeksi Suomen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen haasteeksi. Kiertotalouden strateginen ohjelma vuodelta 2021 t\u00e4ht\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6 saadaan kest\u00e4v\u00e4ksi. Tavoitteena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta sek\u00e4 pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uusiutuvien luonnonvarojen kotimainen kulutus vuoden 2015 tasolle vuoteen 2035 menness\u00e4.<\/p>\n<p>          Keinoina luonnonvarojen s\u00e4\u00e4steli\u00e4s k\u00e4ytt\u00f6 ja kiertotalous<\/p>\n<p>Tavoitteeseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, kun luonnonvaroja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tarkasti ja v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n raaka-ainehukkaa. Lis\u00e4ksi pit\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 materiaalikiertoa ja parantaa tuotteiden kest\u00e4vyytt\u00e4. Sek\u00e4 resurssien tuottavuus ett\u00e4 materiaalien kiertotalousaste on tarkoitus kaksinkertaistaa vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 menness\u00e4. Laaja analyysi osoittaa, ett\u00e4 tavoitteisiin on mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>          Luonnonvaratilastotietoa<\/p>\n<p>          Julkaistu 30.5.2022<br \/>\n                       \/ P\u00e4ivitetty 16.12.2025<\/p>\n<p>  Julkaisija<\/p>\n<p>Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (Syke)<\/p>\n<p>          Tulosta sivu<\/p>\n<p><a class=\"feedback-button feedback-button--with-icon\" href=\"https:\/\/www.ymparisto.fi\/fi\/form\/feedback-form?referrer=\/fi\/ympariston-tila\/kiertotalous\/luonnonvarojen-kaytto\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><\/p>\n<p>          Anna palautetta    <\/p>\n<p>  <\/a><\/p>\n<p>  Tutustu my\u00f6s<\/p>\n<p>\n          Luonnonvaratietopalvelu\n        <\/p>\n<p>  Palvelusta l\u00f6ytyy Luken tuottamia tuloksia ja ty\u00f6kaluja maatalous-, kala- ja riistasektoreilta.<\/p>\n<p><a class=\"link\" href=\"https:\/\/luonnonvaratieto.luke.fi\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><\/p>\n<p>          Siirry (luke.fi)    <\/p>\n<p>  <\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n poikkeuksellisen paljon luonnonvaroja asukasta kohti. K\u00e4yt\u00f6n kasvu on tasaantunut muttei viel\u00e4 taittunut. Kuva \u00a9 Roine Piiroinen.&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":147091,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-147090","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede","15":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115925971301326743","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/147090","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=147090"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/147090\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/147091"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=147090"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=147090"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=147090"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}