Vuonna 2015 Suomessa j\u00e4rjestettiin romutuspalkkiokokeilu. Se oli v\u00e4lit\u00f6n menestys. L\u00e4hes 7\u00a0000 vanhaa autoa kierr\u00e4tettiin ja ne korvautuivat uusilla pienip\u00e4\u00e4st\u00f6isemmill\u00e4 autoilla. Romutetut autot olivat olleet aktiivisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Niill\u00e4 oli edellisvuonna ajettu keskim\u00e4\u00e4rin 13 380 kilometri\u00e4.<\/p>\n
Romutuspalkkio v\u00e4hensi hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 noin 6 500 tonnilla vuodessa. T\u00e4m\u00e4 vastaa noin 12 000 suomalaisen autolla tekemien ty\u00f6matkojen vuosittaisia hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Seurantatutkimuksen tulokset osoittivat, ett\u00e4 romutuspalkkion hy\u00f6dynt\u00e4neet olivat pienempituloisempia ja nuorempia kuin uuden auton ostajat keskim\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n
Vuoden 2015 kokeilussa noin 60 prosenttia romutuspalkkion hy\u00f6dynt\u00e4neist\u00e4 arvioi, ettei ilman palkkiota olisi hankkinut uutta autoa. Romutuspalkkiolla uuden auton hankkineet olivat siis p\u00e4\u00e4osin uusia uuden auton ostajia \u2013 henkil\u00f6it\u00e4, jotka ilman romutuspalkkiota olisivat jatkaneet suurip\u00e4\u00e4st\u00f6isell\u00e4 ja vanhalla autolla ajamista, tai hankkineet tilalle vain hieman uudemman k\u00e4ytetyn auton.<\/p>\n
Romutuspalkkio toi valtiolle my\u00f6s verotuloja. Esimerkiksi vuoden 2018 romutuspalkkiolla hankituista autoista kertyi valtiolle autoverotuloja noin 16 miljoonaa euroa ja arvonlis\u00e4verotuloja noin 23 miljoonaa euroa. Romutuspalkkioihin valtiolta kului noin seitsem\u00e4n miljoonaa euroa.<\/p>\n
Romutuspalkkion ansioihin voidaan lukea my\u00f6s se, ett\u00e4 joka kerran, kun se on j\u00e4rjestetty, on kierr\u00e4tykseen tulleiden autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 tehty uusi kaikkien aikojen enn\u00e4tys. Se siis todella uudistaa autokantaa tehokkaasti.<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 romutuspalkkio palaa. Liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6 esitt\u00e4\u00e4 2\u00a0000 ja 2\u00a0500 euron (polttomoottori-\/t\u00e4yss\u00e4hk\u00f6auto) palkkiosummia.<\/p>\n
Tuskin oli muste ehtinyt kuivahtaa ministeri\u00f6n lakiluonnoksessa, kun \u201dv\u00e4\u00e4rin sammutettu\u201d -huudot kajahtelivat ja \u201dep\u00e4ilev\u00e4t Tuomaat\u201d paistattelivat lehtien digipalstoilla kriittisine arvioineen. Penseimmin romutuspalkkioon suhtautui Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. My\u00f6s Suomen Ymp\u00e4rist\u00f6keskus, valtiovarainministeri\u00f6 ja Veronmaksajien Keskusliitto esittiv\u00e4t kritiikki\u00e4 romutuspalkkion paluuta ja sen ehtoja kohtaan.<\/p>\n
Kritiikki perustui osittain tahalliselle v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rt\u00e4miselle. Romutuspalkkiosta kuulemma hy\u00f6tyv\u00e4t vain hyv\u00e4tuloiset ja autoala. Lis\u00e4ksi 140 grammaa\/kilometri maksimip\u00e4\u00e4st\u00f6raja uudelle hankittavalle autolle oli muka historiallisen korkea.<\/p>\n
Totta on, ett\u00e4 autoala hy\u00f6tyy romutuspalkkiosta. Mutta eik\u00f6 se ole vain hyv\u00e4 asia? Suomalainen, 50\u00a0000 ihmist\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4, autoala taistelee jo kuudetta vuotta per\u00e4kk\u00e4in historiallisen alhaisen kysynn\u00e4n kanssa. Uusia autoja rekister\u00f6itiin meill\u00e4 viime vuonna 22. v\u00e4hiten EU:ssa.<\/p>\n
Romutuspalkkion autoalalle tarjoama piristysruiske on kuitenkin romutuspalkkion hy\u00f6tyjen pitk\u00e4ss\u00e4 kaanonissa vain yksi luku. Autoalalle toki eritt\u00e4in kaivattu sellainen. \u00a0Kuten aiempien romutuspalkkioiden seurantutkimukset kertovat, ovat hy\u00f6dyt kiistattomat niin liikenneturvallisuudelle, liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteille, valtion verotuloille kuin ennen kaikkea suomalaisille autoilijoille.<\/p>\n
Totta toki, ettei moni pienituloinen, esimerkiksi alle 20\u00a0000 euroa vuodessa tienaava, voi romutuspalkkionkaan turvin hankkia uutta autoa. Siksi VATT:n mukaan romutuspalkkio olisi pit\u00e4nyt kohdistaa pienituloisille. Pys\u00e4hdyt\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n vaatimuksen \u00e4\u00e4relle hetkeksi.<\/p>\n
Halpoja k\u00e4ytettyj\u00e4 autoja ei valmisteta. Jonkun on auto uutena ostettava, jotta se on my\u00f6hemmin, Suomessa keskim\u00e4\u00e4rin 23 vuoden ajan, hankittavissa edullisemmin k\u00e4ytettyn\u00e4. Uusien autojen kysynn\u00e4n oltua viime vuodet nihke\u00e4\u00e4, onkin k\u00e4ynyt niin, ett\u00e4 yh\u00e4 useammin suomalaisen pienituloisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jossain vaiheessa ajautuvan auton on uutena ostanut ruotsalainen tai saksalainen. Verotuotot ja ty\u00f6llisyysvaikutukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t suurelta osin l\u00e4ht\u00f6maahan, vaikka toki k\u00e4ytettyjen tuonti hieman my\u00f6s verotuottoja ja ty\u00f6llisyytt\u00e4 kotimaahankin kerrytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Romutuspalkkion tavoite ei ole tehd\u00e4 sosiaalipolitiikkaa. Leikit\u00e4\u00e4n kuitenkin hetki ajatuksella, ett\u00e4 romutuspalkkio todella olisi suunnattu alle 20\u00a0000 euroa vuodessa tienaaville. Harvalla heist\u00e4 on autoa, jonka he voisivat romuttaa. Ja vaikka olisikin, tulisi romutuspalkkiosumman olla 10\u00a0000 euroa, jotta pienituloisella olisi mahdollisuus se hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. T\u00e4ll\u00f6inkin rahoitettava tai s\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4 maksettava osuus j\u00e4isi helposti 15\u00a0000 euroon. Monelle vuodessa 20\u00a0000 euroa tienaavalle t\u00e4llainen omarahoitusosuus voisi olla ylivoimainen.<\/p>\n
Hallituksen esitysluonnoksessa romutuspalkkion arvioidaan v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vuositasolla noin 9\u00a0000 CO2-tonnilla. Autoalan laskelmat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hieman suurempaa p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4henem\u00e4\u00e4. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 20 miljoonan euron budjetilla sek\u00e4 ilmasto-, ett\u00e4 liikenneturvallisuusvaikutukset j\u00e4isiv\u00e4t vain murto-osaan t\u00e4st\u00e4, mik\u00e4li uuden v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isen auton ostopotentiaalin houkuttelemiseksi palkkiota jouduttaisiin maksamaan nykyisen 2\u00a0000-2\u00a0500 euron sijaan esimerkiksi 10\u00a0000 euroa.<\/p>\n
Mit\u00e4\u00e4n periaatteellista pienituloisille osoitettua romutuspalkkiota vastaan autoalalla ei ole. Tietenk\u00e4\u00e4n. Jos t\u00e4lle kohderyhm\u00e4lle halutaan kohdistaa oma romutuspalkkionsa, voidaan se harkita toteutettavan Euroopan sosiaalisen ilmastorahaston (SCF) kautta. Suomi saa sielt\u00e4 nimenomaan pienituloisten energiatehokkuus- ja ilmastov\u00e4hennystoimiin suunnattavaa rahaa.<\/p>\n
Moni romutuspalkkiota koskevaan lakiluonnokseen lausunnon j\u00e4tt\u00e4nyt kritisoi 140 grammaa\/kilometri -p\u00e4\u00e4st\u00f6rajaa liian korkeaksi. Kritiikki perustuu joko tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen tai \u00e4lylliseen ep\u00e4rehellisyyteen. Vuosina 2015 ja 2018 romutuspalkkiolla hankitun uuden auton maksimip\u00e4\u00e4st\u00f6 sai olla korkeintaan 120 grammaa\/kilometri ja 110 grammaa\/kilometri. Tuolloin kuitenkin autojen p\u00e4\u00e4st\u00f6mittaus perustui NEDC-metodiin. Vuodesta 2019 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on ollut WLTP-mittaustapa. NEDC:n 120 grammaa\/kilometri p\u00e4\u00e4st\u00f6 tarkoittaa 153 grammaa\/kilometri nykyisell\u00e4 WLTP-mittaustavalla.<\/p>\n
Nyt suunniteltu romutuspalkkiokampanja olisi j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n nelj\u00e4s. Vain kerran aiemmin p\u00e4\u00e4st\u00f6raja on alempi kuin nyt suunniteltu 140 grammaa\/kilometri. Romutusik\u00e4isten (keskiarvo 23 vuotta) autojemme keskip\u00e4\u00e4st\u00f6 on 210 grammaa\/kilometri. Nyt romutuspalkkiolla hankittavien uusien autojen keskip\u00e4\u00e4st\u00f6 asettunee noin 80 grammaa\/kilometri paikkeille. Romutuspalkkion liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4 vaikutus on kiistaton.<\/p>\n
Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vuonna 2015 Suomessa j\u00e4rjestettiin romutuspalkkiokokeilu. Se oli v\u00e4lit\u00f6n menestys. L\u00e4hes 7\u00a0000 vanhaa autoa kierr\u00e4tettiin ja ne korvautuivat uusilla…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":14719,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[5866,79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-14718","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-blogi","9":"tag-business","10":"tag-economy","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-suomi","15":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14718","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14718"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14718\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/14719"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14718"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14718"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14718"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}