Ajanmittaus|My\u00f6s Kuussa kello k\u00e4yv\u00e4t eri tahdissa kuin Maassa. Sen voi laskea Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian avulla.<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Planeetta Marsin pinnalla aika kulkee noin 477 mikrosekuntia nopeammin kuin Maassa yhden Maan vuorokauden aikana.<\/p>\n
Kuussa kellot k\u00e4yv\u00e4t my\u00f6s eri tahtia kuin maapallolla. Nasa ja Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6 Esa kehitt\u00e4v\u00e4t jo Kuuhun aikastandardia, kuin omaa aikavy\u00f6hykett\u00e4.<\/p>\n
Eri taivaankappeleilla ja eri paikoilla kaikilla on omat aikansa. Erojen syit\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 fyysikko Albert Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria.<\/p>\n
Tarkka tieto aikojen eroista helpottaisi viestint\u00e4\u00e4 avaruuslennoilla, kun ja jos ne suuntautuvat kauas.<\/p>\n
Kello tikitt\u00e4\u00e4 planeetta Marsin pinnalla nopeammin kuin Maassa.<\/p>\n
Ero on noin 477 mikrosekuntia eli sekunnin miljoonasosaa yhden maapallon vuorokauden aikana.<\/p>\n
Marsin ja Maan aikojen ero on suurempi kuin Kuun ja Maan aikojen mitatut erot.<\/p>\n
T\u00e4llaiset erot voivat joskus asettaa ongelmia avaruuslennoille. Kun aikojen eroja tunnetaan yh\u00e4 enemm\u00e4n, tieto voi auttaa tahdistamaan aikaa koko aurinkokunnassa.<\/p>\n
Jo toissa vuonna kaksi fyysikkoa laski, ett\u00e4 Kuussa kello k\u00e4y<\/a> keskim\u00e4\u00e4rin 56 mikrosekuntia eli miljoonasosaa nopeammin kuin Maassa.<\/p>\n Selvityksen tekiv\u00e4t fyysikot Neil Ashby<\/a> ja Bijunath Patla<\/a>, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t Yhdysvaltain mittatekniikan keskuksessa (NIST)<\/a>.<\/p>\n Sittemmin he ovat laskeneet, paljonko Marsin aika eroaa Maan ajasta. Laskelmia <\/a>esittelee tiedelehti The Astronomical Journal<\/a>.<\/p>\n Fyysikot valitsivat ensiksi Marsista tason, jonka aikaa verrataan Maan merenpinnan tasoon.<\/p>\n Tutkijat ottivat laskelmissaan huomioon Marsin painovoiman, sen kiertoradan muodon, Auringon painovoiman sek\u00e4 Maan ja Kuun painovoiman vaikutukset Marsiin. Ne kaikki vaikuttavat my\u00f6s aikaan.<\/p>\n Marsin kiertorata Auringon ymp\u00e4ri on enemm\u00e4n munan muotoinen kuin Maan, koska Maan ja Kuun gravitaatiovoimat ovat v\u00e4\u00e4rist\u00e4neet rataa.<\/p>\n AIKojen eroja eri paikoissa selitti ensi kertaa fyysikko Albert Einstein<\/a>.<\/p>\n H\u00e4n osoitti yleisess\u00e4 suhteellisuusteoriassaan vuonna 1916, ett\u00e4 vahvassa painovoimassa kellot k\u00e4yv\u00e4t hitaammin kuin heikossa painovoimassa.<\/p>\n Siksi vuorilla asuvat ihmiset ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t sekunnin murto-osia nopeammin kuin ne, jotka asuvat merenpinnan tasolla. Aika kuluu nopeammin korkealla, koska siell\u00e4 Maan painovoima on pienempi.<\/p>\n Lis\u00e4ksi kiertolaisten, kuten my\u00f6s Maan ja Kuun, aika riippuu kiertonopeudesta. Mit\u00e4 nopeampi on kiertonopeus, sit\u00e4 hitaammin aika kuluu taivaankappaleella.<\/p>\n Painovoiman ja kiertonopeuksien vaihtelut yhdess\u00e4 aiheuttavat sen, ett\u00e4 aurinkokuntien eri kappaleiden aika tikitt\u00e4\u00e4 eri tahtia.<\/p>\n Ajan tahdistamisella aurinkokunnassa on ennen pitk\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4. Ihmisen l\u00e4sn\u00e4olo ja my\u00f6s laitteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 aurinkokuntamme eri kolkissa lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t.<\/p>\n Tarkat kellot auttaisivat astronauttien liikkeit\u00e4 ja viestimist\u00e4 Maan kanssa, kertoo<\/a> verkkosivu Live Science.<\/p>\n Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan kuuohjelma Artemis esimerkiksi etenee. Ohjelmaan on 2030-luvulta alkaen merkitty kymmenisen lentoa.<\/p>\n Ohjelman SLS-raketin<\/a> ensilento kohti Kuuta eli Artemis II<\/a> voi toteutua jo helmikuussa 2026.<\/p>\n Astronauttien on kyett\u00e4v\u00e4 Kuussa koordinoimaan videopuheluita, tiedonjakoa ja navigointia kollegoidensa ja Maan kanssa.<\/p>\n \u201dT\u00e4ss\u00e4 ei ole kyse vain ajan kertomisesta \u2013 kyse on navigoinnista, viestinn\u00e4st\u00e4 ja turvallisuudesta\u201d, sanoo Missourin yliopiston t\u00e4htitieteilij\u00e4 Sergei Kopeikin<\/a> Live Sciencessa<\/a>.<\/p>\n Ennen pitk\u00e4\u00e4 ihminen ehk\u00e4 k\u00e4y muuallakin aurinkokunnassa.<\/p>\n Aurinkokunnan ajanlaskun avuksi tuli kiinalaisten tutkijoiden ohjelmisto,<\/a> kertoo Live Science. Se ottaa huomioon suhteellisuusteorian vaikutuksen Kuun omaan aikaan.<\/p>\n Nasa kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s omaa tapaa mitata aikaa Kuussa<\/a>. Tavoite on liitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 koordinoitu Kuun aika (LTC) maapallon koordinoituun yleisaikaan (UTC) jo vuoden 2026 lopulla.<\/p>\n