Rinovirus, joka on yleisin nuhakuumeen aiheuttaja, kohtaa heti nen\u00e4n limakalvoille p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n voimakkaan puolustusreaktion. Solut nen\u00e4n limakalvolla aktivoivat laajan valikoiman virukseen purevia puolustusmekanismeja, jotka rajoittavat sen levi\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 viikolla Cell Press Blue -tiedejulkaisussa julkaistussa<\/a> Yalen yliopiston tutkimuksessa tutkijat osoittavat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 varhainen soluper\u00e4inen reaktio on avainasemassa siin\u00e4, sairastuuko henkil\u00f6 nuhakuumeeseen ja kuinka vakavia oireet ovat.<\/p>\n Tutkimuksen mukaan kehon reaktio rinovirukseen painaa t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 useimmiten jopa enemm\u00e4n kuin taudinaiheuttaja itse.<\/p>\n Tutkijat loivat laboratoriossa ihmisen nen\u00e4kudoksen mallin, jossa nen\u00e4n kantasoluja kasvatettiin nelj\u00e4n viikon ajan altistaen mallin yl\u00e4pinta ilmalle.<\/p>\n Ilma-altistus mahdollisti solujen kypsymisen rakenteeksi, joka muistuttaa nen\u00e4k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n ja hengitysteiden limakalvoa. <\/p>\n Tutkijoiden kasvattama kudos sis\u00e4lsi useita ihmisen hengitysteiss\u00e4 esiintyvi\u00e4 solutyyppej\u00e4, kuten limaa tuottavia soluja ja v\u00e4rekarvasoluja. V\u00e4rekarvat ovat pieni\u00e4 hiusmaisia rakenteita, jotka auttavat siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n limaa ja limakalvolle tarttuneita hiukkasia pois keuhkoista.<\/p>\n K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kudosmallia tutkijat pystyiv\u00e4t seuraamaan, miten tuhannet yksitt\u00e4iset solut reagoivat yhdess\u00e4 taudinaiheuttajaa vastaan infektion iskiess\u00e4. He tutkivat my\u00f6s, mit\u00e4 tapahtuu, kun rinoviruksen tunnistamisesta vastaavien solureseptorien toiminta estet\u00e4\u00e4n. <\/p>\n Kokeet paljastivat voimakkaan puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4n, jota ohjaavat interferonit, eli proteiinit, jotka pyrkiv\u00e4t est\u00e4m\u00e4\u00e4n viruksen p\u00e4\u00e4syn soluihin ja t\u00e4t\u00e4 kautta my\u00f6s sen lis\u00e4\u00e4ntymisen soluissa.<\/p>\n Kun nen\u00e4n solut havaitsevat rinoviruksen, ne vapauttavat interferoneja, jotka aktivoivat viruksenvastaisia puolustusmekanismeja paitsi tartunnan saaneissa soluissa, mutta my\u00f6s l\u00e4hell\u00e4 olevissa terveiss\u00e4 soluissa.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 koordinoitu reaktio vaikeuttaa viruksen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ja levi\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n Jos interferonivaste alkaa nopeasti, keho voi saada tartunnan haltuun jo varhaisessa vaiheessa.<\/p>\n Kun tutkijat estiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n vasteen, virus levisi nopeasti, tartuttaen monia soluja ja aiheuttaen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vahinkoa. Joissain tapauksissa infektoituneet kudosmallit eiv\u00e4t selviytyneet.<\/p>\n \u201dKokeemme osoittavat, kuinka kriittinen ja tehokas nopea interferonivaste voi olla rinovirusinfektion hallinnassa, jopa ilman kehon immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n solujen l\u00e4sn\u00e4oloa\u201d, kertoo<\/a> tutkimusta johtanut Yalen yliopiston tutkija<\/a> Bao Wang<\/strong> tiedotteessa.<\/p>\n Tutkimus paljasti my\u00f6s lis\u00e4reaktioita, jotka tapahtuvat rinoviruksen lis\u00e4\u00e4ntymisen tehostuessa.<\/p>\n N\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa kehoon tunkeutunut rinovirus voi aktivoida erillisen tunnistusj\u00e4rjestelm\u00e4n, joka saa sek\u00e4 infektoituneet ett\u00e4 terveet solut tuottamaan suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 limaa ja v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulehduksesta viestivi\u00e4 molekyylipohjaisia signaaleja ymp\u00e4ri kehoa.<\/p>\n T\u00e4llainen reaktio voi tutkijoiden havaintojen mukaan pahentaa hengitysteiden tulehdusta ja hengitysvaikeuksia.<\/p>\n Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Rinovirus, joka on yleisin nuhakuumeen aiheuttaja, kohtaa heti nen\u00e4n limakalvoille p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n voimakkaan puolustusreaktion. Solut nen\u00e4n limakalvolla aktivoivat laajan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":150341,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[165],"tags":[33,31,30,6732,166,764,644,32,167,15558,15559],"class_list":["post-150340","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-terveys","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-flunssa","tag-health","tag-sairaudet","tag-solut","tag-suomi","tag-terveys","tag-virologia","tag-virukset"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115945663669382313","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/150340","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=150340"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/150340\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/150341"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=150340"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=150340"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=150340"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}