{"id":15171,"date":"2025-08-24T19:19:23","date_gmt":"2025-08-24T19:19:23","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/15171\/"},"modified":"2025-08-24T19:19:23","modified_gmt":"2025-08-24T19:19:23","slug":"useat-tutkijaryhmat-varmistuivat-maailmankaikkeus-aaltoilee","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/15171\/","title":{"rendered":"Useat tutkijaryhm\u00e4t varmistuivat: Maailmankaikkeus aaltoilee"},"content":{"rendered":"

Maailmankaikkeudessa n\u00e4kyy aaltoliikett\u00e4 muistuttavaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuutta, kertovat useat tutkijaryhm\u00e4t<\/a>. Universumi siis ik\u00e4\u00e4n kuin aaltoilee isossa mitassa.<\/p>\n

Radioteleskoopit Australiassa, Yhdysvalloissa, Euroopassa, Kiinassa ja Intiassa ovat kaikki huomanneet py\u00f6rivien neutronit\u00e4htien eli pulsarien py\u00f6rimisiss\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuuksia, joita ei voi selitt\u00e4\u00e4 sattumalla. <\/p>\n

Pulsarit aiheuttavat avaruuden kudelmaan pieni\u00e4 ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyyksi\u00e4, jotka etenev\u00e4t ik\u00e4\u00e4n kuin aaltoina maailmankaikkeuden halki. <\/p>\n

Todenn\u00e4k\u00f6isimmin kyse on matalataajuisista gravitaatioaalloista, jotka taivuttavat aika-avaruutta pienell\u00e4, mutta mitattavalla tavalla edetess\u00e4\u00e4n. <\/p>\n

HS n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa uutistoimisto Reutersin v\u00e4litt\u00e4m\u00e4n tutkijoiden tiedotustilaisuuden noin kello 20.<\/p>\n

Merkkej\u00e4 matalataajuisista gravitaatioaalloista on etsitty maailmankaikkeudesta noin viidentoista vuoden ajan. <\/p>\n

Ensimm\u00e4iset gravitaatioaallot havaittiin suoraan vuonna 2015. Silloin havaittiin kahden mustan aukon t\u00f6rm\u00e4ys, joka sai aika-avaruuden v\u00e4reilem\u00e4\u00e4n t\u00f6rm\u00e4yksen l\u00e4hell\u00e4.<\/p>\n

Sittemmin erilaisia gravitaatioaaltojen havaintoja on kertynyt yli sata. Tyypillisesti ne liittyv\u00e4t juuri massiivisten kohteiden, kuten mustien aukkojen tai neutronit\u00e4htien, t\u00f6rm\u00e4yksiin.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 gravitaatioaaltoja eli painovoima-aaltoja voi verrata veden pintaan heitetyst\u00e4 kappaleesta syntyv\u00e4\u00e4n aaltoliikkeeseen. Ne saavat alkunsa massiivisista t\u00f6rm\u00e4yksist\u00e4 ja ne levi\u00e4v\u00e4t valon nopeudella kaikkiin suuntiin taivuttaen aikaa ja avaruutta.<\/p>\n

Koska t\u00e4llaisia t\u00f6rm\u00e4yksi\u00e4 on maailmankaikkeudessa jatkuvasti, p\u00e4\u00e4tteliv\u00e4t tutkijat t\u00f6rm\u00e4ysten synnytt\u00e4mien aaltojen saavan aika-avaruuden ik\u00e4\u00e4n kuin aaltoilemaan taustalla.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 aaltoja on pyritty havaitsemaan pitk\u00e4\u00e4n siin\u00e4 onnistumatta. Nyt julkistetut havainnot ovat ep\u00e4suora todiste siit\u00e4, ett\u00e4 jotakin tosiaan etenee maailmankaikkeuden l\u00e4pi valonnopeudella taivuttaen aikaa ja avaruutta tiell\u00e4\u00e4n \u2013 kuten painovoima-aallot.<\/p>\n

Havainto perustuu useiden pulsarien pitk\u00e4aikaiseen tarkkailuun. <\/p>\n

Neutronit\u00e4hti on luhistuneen t\u00e4hden j\u00e4\u00e4nn\u00f6s, j<\/a>oka koostuu pelkist\u00e4 neutroneista. Pulsarit ovat neutronit\u00e4hti\u00e4, jotka py\u00f6riv\u00e4t valtavilla nopeuksilla. Se n\u00e4ytt\u00e4ytyy s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vilkkuvana valonl\u00e4hteen\u00e4.<\/p>\n

Pulsarien liike on hyvin tasaista, mutta ajoittain niiss\u00e4 havaintaan pieni\u00e4 ep\u00e4t\u00e4sm\u00e4llisyyksi\u00e4.<\/p>\n

Nyt tehdyiss\u00e4 tutkimuksissa tutkijat tarkkailivat 115 pulsarista ker\u00e4tty\u00e4 dataa jopa 18 vuoden ajalta. Kun pulsarien ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyyksi\u00e4 tarkasteltiin joukkona, alettiin huomata niiss\u00e4 paikallista s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuutta, ik\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4iri\u00f6t olisivat edenneet kosmisia et\u00e4isyyksi\u00e4 pulsarilta toiselle.<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 ei viel\u00e4 ole todiste varma todiste gravitaatioaalloista,\u201d totesi tutkimuksessa mukana ollut astrofyysikko Daniel Reardon<\/a> australialaiselta Swinburnen yliopistolta uutispalvelu Science Alertille<\/a>.<\/p>\n

\u201dTarvitsemme viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 havaintoja varmistuaksemme asiasta. Mutta t\u00e4m\u00e4 on hyvin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 havainto.\u201d<\/p>\n

Jos havaitut gravitaatioaallot osoittautuvat todellisiksi, j\u00e4\u00e4 niiden alkuper\u00e4 viel\u00e4 tutkijoiden pohdittavaksi.<\/p>\n

Suosituin teoria perustuu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 supermassiivisten mustien aukkojen t\u00f6rm\u00e4yksiin, Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi jonkinlaiset avaruuden siirtym\u00e4t, alkur\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4 mahdollisesti syntyneet kosmiset s\u00e4ikeet tai alkur\u00e4j\u00e4hdyksen j\u00e4lkimainingit.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: Tutkijat onnistuivat ensi kertaa kuvailemaan kilonovaksi kutsutun ilmi\u00f6n: \u201dT\u00e4ydellinen r\u00e4j\u00e4hdys\u201d<\/a><\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: Pulsarien l\u00f6yt\u00e4j\u00e4 sai viimein miljoonapalkinnon \u2013 v\u00e4it\u00f6sty\u00f6t\u00e4 ohjannut mies vei aikoinaan nobelin nuoren naistutkijan sijasta<\/a><\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: Suomalainen tutkijaryhm\u00e4 vahvisti oudon kvarkkiaineen piileksiv\u00e4n neutronit\u00e4htien sisuksissa<\/a><\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: Fysiikan Nobelin voittivat gravitaatioaaltojen l\u00f6yt\u00e4j\u00e4t \u2013 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen heikot aallot l\u00f6ytyiv\u00e4t laitteella, joka havaitsi 1,3 miljardia vuotta vanhan, atomia pienemm\u00e4n liikkeen<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Maailmankaikkeudessa n\u00e4kyy aaltoliikett\u00e4 muistuttavaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuutta, kertovat useat tutkijaryhm\u00e4t. Universumi siis ik\u00e4\u00e4n kuin aaltoilee isossa mitassa. Radioteleskoopit Australiassa, Yhdysvalloissa,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":15172,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,46,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-15171","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-helsingin-sanomat","13":"tag-science","14":"tag-space","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15171","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15171"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15171\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/15172"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15171"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15171"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15171"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}