{"id":151807,"date":"2026-01-25T10:41:09","date_gmt":"2026-01-25T10:41:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/151807\/"},"modified":"2026-01-25T10:41:09","modified_gmt":"2026-01-25T10:41:09","slug":"maapallolla-eli-jotakin-jota-ei-ole-enaa-missaan-tutkijat-loysivat-vihjeen-fossiilista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/151807\/","title":{"rendered":"Maapallolla eli jotakin, jota ei ole en\u00e4\u00e4 miss\u00e4\u00e4n \u2013 tutkijat l\u00f6ysiv\u00e4t vihjeen fossiilista"},"content":{"rendered":"

Prototaksiitit (Prototaxites, suku) ovat ihmetytt\u00e4neet tutkijoita jo 170 vuoden ajan ensimm\u00e4isten fossiloituneiden yksil\u00f6iden l\u00f6ytymisest\u00e4 l\u00e4htien.<\/p>\n

Noin 375-420 miljoonaa vuotta sitten<\/a> el\u00e4neet, jopa kahdeksanmetrisiksi kasvaneet oman aikansa kookkaimmat maalla esiintyneet eli\u00f6t olivat pylv\u00e4sm\u00e4isi\u00e4, yhdest\u00e4 pinnalta sile\u00e4st\u00e4 rungosta koostuneita ilmestyksi\u00e4, joilla ei ollut juuria, vaan todenn\u00e4k\u00f6isesti vain sipulimainen tyvi tukenaan maassa.<\/p>\n

Siis vain runko, ei oksia, lehti\u00e4 tai kukkia. Tutkijapiireiss\u00e4 on kiistelty pitk\u00e4\u00e4n siit\u00e4, olivatko fossiileista tunnetut prototaksiitit j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4isi\u00e4 sieni\u00e4, levi\u00e4 vai jonkinlaisia kasveja.<\/p>\n

Edinburghin yliopiston tuore, Science Advances -tiedejulkaisussa julkaistu<\/a> tutkimus esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 prototaksiitit olisivat edustaneet entuudestaan tuntematonta ja jo h\u00e4vinnytt\u00e4 aitotumaisten eli\u00f6iden kehityshaaraa.<\/p>\n

Tutkimuksen mukaan prototaksiitit eiv\u00e4t olleet sieni\u00e4 tai kasveja tai mit\u00e4\u00e4n sellaista el\u00e4m\u00e4\u00e4, jota esiintyisi nykyplaneetalla.<\/p>\n

Tutkijat tarkastelivat Koillis-Skotlannista l\u00f6ytynytt\u00e4 fossiloitunutta Prototaxites taiti -prototaksiittilajia edustanutta yksil\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Tiimi k\u00e4ytti lasereita ja kolmiulotteista kuvantamista tutkiakseen fossiilin sis\u00e4ist\u00e4 rakennetta. He vertasivat my\u00f6s fossiilin kemiallista koostumusta muihin samasta kivest\u00e4 l\u00f6ydettyihin fossiileihin.<\/p>\n

He havaitsivat kaksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 eroa.<\/p>\n

Kun sienill\u00e4 on yksinkertaisia, pitki\u00e4 putkimaisia rakenteita, joita kutsutaan sienirihmoiksi, tutkitussa prototaksiiniyksil\u00f6ss\u00e4 oli huomattavasti monimutkaisempi sis\u00e4inen rakenne. Se koostui kolmesta erilaisesta putkirakennetyypist\u00e4 ja tiheist\u00e4 solmukohdista, joissa putkimaiset rakenteet haarautuvat ja yhdistyv\u00e4t.<\/p>\n

Tutkiakseen ja verratakseen yksil\u00f6n kemiallista sormenj\u00e4lke\u00e4 (eli niit\u00e4 kemiallisia tunnistej\u00e4lki\u00e4, joita eli\u00f6st\u00e4 pit\u00e4isi j\u00e4\u00e4d\u00e4 j\u00e4lkeen solurakenteen perusteella) muiden samaan kiveen ikuistuneiden eli\u00f6iden sormenj\u00e4lkiin, ryhm\u00e4 turvautui teko\u00e4lyn apuun.<\/p>\n

\"\"Taiteilijan n\u00e4kemys prototaksiitista.<\/p>\n

C. Loron et al., Science Advances 2026\/Matt Humpage, Northern Rogue Studios<\/p>\n

Fossiileihin j\u00e4\u00e4 sienist\u00e4 ja hy\u00f6nteisist\u00e4 j\u00e4lkeen usein kitiini\u00e4. Prototaksiittifossiilista kitiini\u00e4 ei kuitenkaan l\u00f6ytynyt. Tutkijat vertasivat prototaksiittifossiilin kemiallista koostumusta teko\u00e4lyn avustuksella nykyisin el\u00e4vien eli\u00f6iden kemiallisin koostumuksiin.<\/p>\n

Vastaavuutta ei l\u00f6ytynyt mist\u00e4\u00e4n suunnasta ja t\u00e4h\u00e4n havaintoon tutkijat perustavat nyt esitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 v\u00e4itteen siit\u00e4, ett\u00e4 prototaksiitit olisivat olleet ihan oma eli\u00f6ryhm\u00e4ns\u00e4 aitotumaisten eli\u00f6iden joukossa.<\/p>\n

Havainnoista uutisoinut<\/a> Phys.org-sivusto kirjoittaa, ett\u00e4 v\u00e4itteen varmistamiseksi tarvittaneen viel\u00e4 lis\u00e4analyyseja ja lis\u00e4\u00e4 fossiilil\u00f6yt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Prototaksiitit (Prototaxites, suku) ovat ihmetytt\u00e4neet tutkijoita jo 170 vuoden ajan ensimm\u00e4isten fossiloituneiden yksil\u00f6iden l\u00f6ytymisest\u00e4 l\u00e4htien. Noin 375-420 miljoonaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":151808,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[79,77,25668,33,31,30,3409,25669,32,78],"class_list":["post-151807","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-business","tag-economy","tag-eliot","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-fossiilit","tag-muinaiselaimet","tag-suomi","tag-talous"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115955321117911018","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/151807","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=151807"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/151807\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/151808"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=151807"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=151807"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=151807"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}