Huhtikuussa Ven\u00e4j\u00e4 sai tarpeekseen viestipalvelu Telegramista. Ven\u00e4l\u00e4isten keskuudessa suosituksi sovellukseksi noussut Telegram oli toistuvasti kielt\u00e4ytynyt p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4st\u00e4 turvallisuusviranomaisia tutkimaan palvelussa l\u00e4hetettyj\u00e4 yksityisviestej\u00e4.<\/p>\n
Moskovalaiselta oikeusistuimelta<\/a> kesti huhtikuisena perjantaina alle 20 minuuttia nuijia p\u00f6yt\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6s, joka antoi viranomaisille oikeuden est\u00e4\u00e4 viestipalvelun k\u00e4ytt\u00f6 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Presidentti Vladimir Putinin avustaja German Klimenko kommentoi pian oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen, ettei Telegramin blokkaaminen vaikuta ven\u00e4l\u00e4isten el\u00e4m\u00e4\u00e4n lainkaan.<\/p>\n Seuraavana maanantaina joukkotiedotusv\u00e4lineit\u00e4 valvova Roskomnadzor alkoi sulkea Telegramin internet-palvelimia ja miljoonia muita IP-osoitteita, joiden kautta Telegram-sovellus reititti viestiliikennett\u00e4\u00e4n. Pahimmillaan ven\u00e4l\u00e4isen viestint\u00e4viraston blokkilistalla oli 20 miljoonaa IP-osoitetta. Mist\u00e4\u00e4n hienovaraisesta toimenpiteest\u00e4 ei siis ollut kyse.<\/p>\n Pian Ven\u00e4j\u00e4n viranomaiset huomasivat verkkoliikenteen alkaneen takkuilla. Useat verkkopalvelut hidastuivat tai lakkasivat toimimasta kokonaan ja monille nettisivuille ei en\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ssyt, mukaan lukien viestint\u00e4virasto Roskomnadzorin. Sen sijaan Telegram-viestit kulkivat yh\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4jien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Verkkovalvontapaljastuksistaan tunnettu Edward Snowden kutsui twiitiss\u00e4\u00e4n hanketta hulluksi.<\/p>\n Muutaman blokkip\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen Putinin avustaja Klimenko vaati maan viestint\u00e4virastolta anteeksipyynt\u00f6\u00e4 sotkusta. Yritys est\u00e4\u00e4 Telegramin toiminta olikin vaikuttanut ven\u00e4l\u00e4isten el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n yritys hallita interneti\u00e4 ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa onnistunut. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 nykyisen kaltainen avoin ja globaali internet olisi ikuinen. Useat valtiot ovat ilmaisseet haluja rajoittaa internetin toimintaa tai ainakin luoda tiukempia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 verkossa toimimiseen. Asiantuntijat puhuvat splinternetist\u00e4 tai internetin balkanisaatiosta. Onko internet pirstaloitumassa?<\/p>\n Snowden her\u00e4tti keskustelun datan lokalisoinnista<\/p>\n Internet on nimens\u00e4 mukaisesti useiden tietoverkkojen yhdistelm\u00e4. Eri kokoiset yksityiset ja julkiset tietoverkot muodostavat yhteisen protokollan avulla internetin, jota k\u00e4yt\u00e4mme p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n Interneti\u00e4 kokonaisuudessaan ei hallitse kukaan. Internet-osoitteiden hallinnointia ja jakamista varten on perustettu kansainv\u00e4lisi\u00e4 organisaatioita, mutta kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 punaista nappia, josta koko internetin saisi pois p\u00e4\u00e4lt\u00e4. Sen sijaan yksitt\u00e4isi\u00e4 verkkoja hallitaan. Suomen tietoverkko on Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n alainen, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 olevaan verkkoon sovelletaan Ven\u00e4j\u00e4n lakeja.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 tuntui tulevan monelle poliitikolle yll\u00e4tyksen\u00e4 viisi vuotta sitten, kun Yhdysvaltain tiedustelupalvelu NSA:n ty\u00f6ntekij\u00e4 Edward Snowden paljasti yhdysvaltalaisviranomaisten harjoittaman laaja-alaisen verkkovalvonnan. Yhdysvaltalaiset turvallisuusviranomaiset olivat vuosien ajan l\u00e4pik\u00e4yneet yhdysvaltalaisilla servereill\u00e4 olevia tietoja, omia lakeja noudattaen.<\/p>\n Snowdenin paljastuksen j\u00e4lkeen monet maat alkoivat puhua arkaluontoisen datan s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 omien rajojen sis\u00e4puolella, oman lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n piiriss\u00e4. Amerikkalaisten vakoilun kohteeksi joutunut Saksan liittokansleri Angela Merkel jopa ehdotti Eurooppaan omaa interneti\u00e4<\/a>, jossa k\u00e4ytt\u00e4jien tiedot pysyisiv\u00e4t Atlantin t\u00e4ll\u00e4 puolen.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 on datan lokalisointi, yksi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 voimakkaimmin interneti\u00e4 pirstaloivista suuntauksista. Kymmenet valtiot ovat s\u00e4\u00e4t\u00e4neet lakeja, jotka koskevat datan s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 kotimaisilla servereill\u00e4. Esimerkiksi Australia vaatii kansalaistensa terveystietojen s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 australialaisilla palvelimilla.<\/p>\n Tiukimman linjan tietojen lokalisoinnissa on ottanut Ven\u00e4j\u00e4, joka vaatii kaiken ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 ker\u00e4tyn datan s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isill\u00e4 servereill\u00e4. Kaikille yrityksille t\u00e4m\u00e4 ei ole taloudellisesti kannattavaa, mink\u00e4 seurauksena useat ulkomaalaiset verkkopalvelut eiv\u00e4t toimi Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Datan lokalisointi intoa perustellaan usein kansallisella turvallisuudella, mutta monesti kansalaisten tarkkailu on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 iso syy datan haalimiseen. Datan lokalisointi ei automaattisesti tarkoita, ett\u00e4 ihmisten tiedot olisivat paremmassa turvassa.<\/p>\n Datan lokalisointi sotii avoimen internetin perusajatusta vastaan. Se murentaa sananvapautta, vaikeuttaa yritysten toimintaa ja haittaa kansainv\u00e4list\u00e4 kauppaa. Lopulta paperisilppuuriin p\u00e4\u00e4tynyt TPP-vapaakauppasopimus olisi asettanut rajoituksia datan lokalisoinnille.<\/p>\n Internetin balkanisaatio huolestuttaa talousmaailmaa<\/p>\n Kaksi vuotta sitten maailman talousjohtajat kokoontuivat Sveitsin Davosiin keskustelemaan nelj\u00e4nnest\u00e4 teollisesta vallankumouksesta eli tuotantoj\u00e4rjestelmien digitalisaatiosta. Muun muassa robotiikkaan ja teko\u00e4lyyn perustuvalle vallankumoukselle tiedon vapaa liikkuminen on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n Talousjohtajien tapaamisessa nousi esille huoli siit\u00e4, ett\u00e4 vuosien ajan talouskasvua luonut internet saattaa pirstaloitua valtioiden ja yritysten toimesta pienemmiksi saarekkeiksi.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maailmanlaajuiseen tietoverkkoon on kytkettyn\u00e4 noin kymmenen miljardia laitetta. Villeimpien arvioiden mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4 saattaa kasvaa seuraavan kahden vuoden aikana jopa 50 miljardiin laitteeseen.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n kehitykseen perustuva talouskasvu on vaarassa, jos kaiken perustana oleva internet alkaa murentua pienempiin osiin.<\/p>\n