{"id":15398,"date":"2025-08-25T02:53:08","date_gmt":"2025-08-25T02:53:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/15398\/"},"modified":"2025-08-25T02:53:08","modified_gmt":"2025-08-25T02:53:08","slug":"paluualbumi-jonka-ilmestyminen-tuntuu-pienelta-ihmeelta-arviossa-alice-cooperin-the-revenge-of-alice-cooper","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/15398\/","title":{"rendered":"Paluualbumi, jonka ilmestyminen tuntuu pienelt\u00e4 ihmeelt\u00e4 \u2013 arviossa Alice Cooperin \u201dThe Revenge Of Alice Cooper\u201d"},"content":{"rendered":"

Vuonna 1964 perustettu Alice Cooper<\/strong> -yhtye takoi vuosia intensiivisesti omaper\u00e4ist\u00e4 uraa julkaisemalla tiiviiseen tahtiin albumeja ja keikkailemalla ahkerasti. Vuonna 1973 yhtye julkaisi \u201dMuscle Of Love\u201d -pitk\u00e4soiton, joka j\u00e4i my\u00f6s kokoonpanon viimeiseksi yhtyeen hajottua vuonna 1975 ja vokalisti Vincent Damon Furnierin aloitettua soolouransa Alice Cooperin<\/strong> nimiss\u00e4. T\u00e4n\u00e4 vuonna tapahtui kuitenkin suurta ja odottamatonta, kun yhtye julkaisi hein\u00e4kuussa uuden pitk\u00e4soiton alkuper\u00e4isten j\u00e4senten kera. Ja mik\u00e4 parasta, albumissa on oikeasti yty\u00e4.<\/p>\n

Vincent Furnier on j\u00e4tt\u00e4nyt oman l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n k\u00e4denj\u00e4lkens\u00e4 historiaan shock rockin pioneerina, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 tarvetta julkaista mit\u00e4\u00e4n varmistaakseen asemaansa. Jotain 77-vuotiaan muusikon intohimosta ja rakkaudesta musiikkia kohtaan kertoo kuitenkin se, ett\u00e4 vokalisti keikkailee ja julkaisee edelleen uutta musiikkia. Kauhurockin kantais\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 vuosiin julkaissut musiikillisesti shokeeraavaa musiikkia, joten kun \u201dThe Revenge Of Alice Cooper\u201d -pitk\u00e4soitolta l\u00f6ytyy kauhuelementtej\u00e4, on se sek\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 ett\u00e4 ilahduttavaa.<\/p>\n

Furnierin, kitaristien Glen Buxtonin ja Michael Brucen, basisti Dennis Dunawayn ja rumpali Neal Smithin tiet erosivat enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n riitaisasti vuonna 1975 ja otti selv\u00e4sti aikansa ennen kuin muusikot saatiin saman p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4relle. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa voisi todeta, ett\u00e4 parempi my\u00f6h\u00e4\u00e4n kuin ei milloinkaan, sill\u00e4 kun muusikoiden ik\u00e4 on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 80 vuotta kuin seitsem\u00e4\u00e4kymment\u00e4, ei suunnitelmien kanssa kannata en\u00e4\u00e4 aikailla. Vuonna 1997 kuollutta Buxtonia ei luonnollisestikaan kuulla uusilla kappaleilla, mutta h\u00e4nen soittamansa kitaraosuus on istutettu osaksi \u201dWhat Happened To You\u201d -kappaletta, mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 kitaristi on pitk\u00e4soitolla ik\u00e4\u00e4n kuin hengess\u00e4 mukana.<\/p>\n

Artikkeli jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen
\nMainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n

\u201dThe Revenge Of Alice Cooper\u201d lep\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lti Alice Cooperin<\/strong> alkuper\u00e4isen j\u00e4senist\u00f6n harteilla, mutta albumilla kuullaan my\u00f6s liuta taustamuusikoita. \u201dFamous Face\u201d on kappaleista tuetuin, kun mukana vierailevia muusikoita on per\u00e4ti yhdeks\u00e4n. Tuottaja Bob Ezrinin rooli ei ole rajoittunut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tuotantopuoleen, vaan h\u00e4n on ollut mukana muutamalla kappaleella sek\u00e4 taustalaulajana ett\u00e4 -muusikkona. H\u00e4nen lis\u00e4kseen kitaristit Gyasi Heus ja Rick Tedesco ovat olleet useammalla kappaleella antamassa tukensa Brucelle. Kun ottaa huomioon Alice Cooperin<\/strong> alkuper\u00e4isen j\u00e4senist\u00f6n ik\u00e4haitarin, on se ollut ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ratkaisu. Esimerkiksi \u201dBlood On The Sun\u201d ja \u201dIntergalactic Vagabond Blues\u201d olisivat varmasti j\u00e4\u00e4neet paljon vaisuimmiksi ilman vierailevien kitaristien osuuksia.<\/p>\n

Alice Cooperilla<\/strong> on kyky yhdist\u00e4\u00e4 rock \u2019n\u2019 rollin mukaansatempaavuus monenlaiseen tunnelmaan huumoria unohtamatta. Tuo kyvykkyys loistaa my\u00f6s \u201dThe Revenge Of Alice Cooper\u201d -pitk\u00e4soitolla, jolta l\u00f6ytyy niin j\u00e4nnityst\u00e4, kaksimielisyytt\u00e4, leuhkaa asennetta, kantaaottavuutta kuin surumielisyytt\u00e4kin. Kaikki on onnistuttu k\u00e4\u00e4rim\u00e4\u00e4n yhdeksi sopivan sekalaiseksi kollaasiksi, joka saa kuulijasta kerta toisensa j\u00e4lkeen aina vain tiukemman otteen. Yksitt\u00e4isten kohokohtien valitseminen albumilta on haastavaa, sill\u00e4 l\u00e4hes jokainen teos tuo esille jotain omaper\u00e4ist\u00e4. Niin k\u00e4y jopa pitk\u00e4soiton p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4n \u201dSee You On The Other Side\u201d -kappaleen kohdalla, joka saa pohtimaan, mahtaako kyseess\u00e4 olla oikeasti viimeinen Alice Cooper<\/strong> -yhtyeen albumi? Jos niin on, ei \u201dThe Revenge Of Alice Cooper\u201d ole lainkaan hullumpi tapa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tarinaa, joka sai alkunsa yli 60 vuotta sitten.<\/p>\n

Kappalelista:<\/strong><\/p>\n

Artikkeli jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen<\/a>Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n

Kirjoittanut:<\/strong> Aleksi Parkkonen<\/p>\n

<\/a> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vuonna 1964 perustettu Alice Cooper -yhtye takoi vuosia intensiivisesti omaper\u00e4ist\u00e4 uraa julkaisemalla tiiviiseen tahtiin albumeja ja keikkailemalla ahkerasti.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":15399,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[132],"tags":[137,33,31,30,195,47,32,109],"class_list":{"0":"post-15398","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-musiikki","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-music","13":"tag-musiikki","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15398","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15398"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15398\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/15399"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15398"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15398"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15398"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}