Jokamiehenoikeutena aikaisemmin tunnetun jokaisenoikeuden oikeudellisen historian voi katsoa ulottuvan Suomessa vuoteen 1920, jolloin korkein oikeus p\u00e4\u00e4tti oikeudellisesti sekavan aikakauden ja linjasi, ett\u00e4 imatralaisella torikauppias ja leski\u00e4iti Irma Lindgrenill\u00e4 oli oikeus Ruokolahden \u00c4itsaaresta ker\u00e4\u00e4miins\u00e4 puolukoihin, eik\u00e4 maanomistajalla.<\/p>\n
Oikeustaistelu kesti kaikkiaan kuusi vuotta. Lindgren oli h\u00e4vinnyt kihlakunnanoikeudessa ja hovioikeudessa, mutta ei ollut antanut periksi, vaan oli valittanut viel\u00e4 senaattiin eli korkeimpaan oikeuteen, miss\u00e4 h\u00e4nen valituksensa lopulta menestyi (Seura 23.9.2023<\/a>).<\/p>\n Jokaisenoikeus tuntuu itsest\u00e4\u00e4nselvyydelt\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n Jokaisenoikeuden voi katsoa ulottuvan tuota reilun sadan vuoden takaista oikeudellista tarkastelua kauemmaksi, satojen vuosien taakse, aikaan, jolloin Suomea ryhdyttiin asuttamaan. Silloin luonto kuului kaikille.<\/p>\n Nyt jokaisenoikeus tuntuu itsest\u00e4\u00e4nselvyydelt\u00e4. Kuka tahansa Suomessa oleskeleva saa poimia luonnonmarjoja, sieni\u00e4 ja kukkia vapaasti, onkia ja pilkki\u00e4 ilmaiseksi, kulkea vesist\u00f6iss\u00e4 ja j\u00e4\u00e4ll\u00e4. Samat oikeudet takaavat my\u00f6s oikeuden liikkua luonnossa jalan, hiiht\u00e4en tai py\u00f6r\u00e4illen. Telttailukin on mahdollista.<\/p>\n Jokaisenoikeus on ilman muuta kansallisomaisuutta ja kansallinen perusoikeus. Siit\u00e4 on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kiinni. Samalla on kuitenkin aiheellista tarkastella, mill\u00e4 tavalla jokaisenoikeuden rajoja voisi tarkentaa. Esimerkiksi Ahvenanmaalla maakunta ohjeistaa oman lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6oikeutensa nojalla, ett\u00e4 marjoja, sieni\u00e4 ja kukkia saa poimia omiin tarpeisiin, mutta ei kaupalliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n