{"id":154510,"date":"2026-01-28T11:34:08","date_gmt":"2026-01-28T11:34:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/154510\/"},"modified":"2026-01-28T11:34:08","modified_gmt":"2026-01-28T11:34:08","slug":"arktinen-kiihdytyskaista-vauhdittaa-koko-maapallon-lampenemista-nelja-tutkijaa-kertoo-mista-on-kyse-lappi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/154510\/","title":{"rendered":"Arktinen kiihdytyskaista vauhdittaa koko maapallon l\u00e4mpenemist\u00e4 \u2013 nelj\u00e4 tutkijaa kertoo, mist\u00e4 on kyse | Lappi"},"content":{"rendered":"<ul class=\"aw-1jjocuh iJTSwP yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Ilmasto l\u00e4mpenee pohjoisella napa-alueella jopa nelj\u00e4 kertaa nopeammin kuin maapallolla keskim\u00e4\u00e4rin.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Ilmi\u00f6t\u00e4 kiihdytt\u00e4v\u00e4t ketjureaktiot, kuten j\u00e4\u00e4n ja ikiroudan sulaminen, jotka vapauttavat kasvihuonekaasuja.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Lapissa keskil\u00e4mp\u00f6tila on noussut jo 2,5 astetta, ja kes\u00e4helteist\u00e4 on tullut uusi terveysriski poronhoidolle.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Asiantuntijoiden mukaan maapallon 1,5 asteen l\u00e4mpenemisraja ylittyy v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00e4hivuosina.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Viime vuonna saatiin paljon uusia todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 ilmasto muuttuu ja l\u00e4mpenee entist\u00e4 nopeammin. Maapallon l\u00e4mpeneminen kolkuttelee jo Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeksi asetettua 1,5 asteen rajaa, ja raja tulee ylittym\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00e4hivuosina.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kaikkein voimakkainta ilmaston l\u00e4mpeneminen on pohjoisella napa-alueella. Alueen l\u00e4mpeneminen synnytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kerrannaisvaikutuksia, jotka kiihdytt\u00e4v\u00e4t l\u00e4mpenemisprosessia entisest\u00e4\u00e4n. Se, mit\u00e4 tapahtuu arktisella alueella, levi\u00e4\u00e4 muuallekin maapallolla.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Ilmi\u00f6ll\u00e4 on englanninkielinen nimi Arctic amplification.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 arktisen alueen l\u00e4mpenemist\u00e4 kiihdytt\u00e4v\u00e4t muun muassa j\u00e4\u00e4n v\u00e4heneminen, ilmankosteuden lis\u00e4\u00e4ntyminen ja merivirtojen tuoman l\u00e4mp\u00f6energian m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">J\u00e4\u00e4n v\u00e4heneminen lis\u00e4\u00e4 auringonvalon l\u00e4mp\u00f6energian imeytymist\u00e4 ilmaan ja veteen. Se puolestaan sulattaa lis\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4t\u00e4, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 energian imeytymist\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">L\u00e4mp\u00f6 synnytt\u00e4\u00e4 merij\u00e4\u00e4h\u00e4n isoja aukkoja ja erikokoisia railoja. Niist\u00e4 p\u00e4\u00e4see nousemaan lis\u00e4\u00e4 kosteutta ilmaan, mik\u00e4 toimii eristeen\u00e4 ja nostaa siten ilman l\u00e4mp\u00f6tilaa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">L\u00e4mpeneminen my\u00f6s sulattaa ikiroutaa. Sulaneesta ikiroudasta p\u00e4\u00e4see vapautumaan metaania ilmakeh\u00e4\u00e4n, ja voimakkaana kasvihuonekaasuna se kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmakeh\u00e4n l\u00e4mpenemist\u00e4.<\/p>\n<p>Arctic amplification (Arctic acceleration)<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Ilmasto l\u00e4mpenee napa-alueilla 2\u20134 nopeammin kuin koko maailmassa keskim\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Ilmi\u00f6n taustalla on mm. j\u00e4\u00e4n v\u00e4heneminen, ilmankosteuden lis\u00e4\u00e4ntyminen ja merivirtojen tuoman l\u00e4mp\u00f6energian m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu.<\/p>\n<ul class=\"aw-1jjocuh iJTSwP yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">J\u00e4\u00e4n v\u00e4heneminen lis\u00e4\u00e4 auringonvalon l\u00e4mp\u00f6energian imeytymist\u00e4 ilmaan ja veteen, mik\u00e4 kiihdytt\u00e4\u00e4 l\u00e4mpenemist\u00e4.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Merij\u00e4\u00e4h\u00e4n syntyv\u00e4t aukot ja railot lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ilmankosteutta l\u00e4hell\u00e4 merenpintaa, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6hukkaa ja nostaa siten ilman l\u00e4mp\u00f6tilaa, mik\u00e4 kiihdytt\u00e4\u00e4 l\u00e4mpenemist\u00e4.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Merivirrat tuovat pohjoiseen aiempaa enemm\u00e4n l\u00e4mp\u00f6energiaa, koska etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 l\u00e4mmin ilmakeh\u00e4 ei poista merest\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4 entiseen tahtiin.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">L\u00e4mpeneminen sulattaa ikiroutaa, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasuja ilmakeh\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 kiihdytt\u00e4\u00e4 l\u00e4mpenemist\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">L\u00e4hde: Copernicus, European Geosciences Union, NOAA, Penn State University<\/p>\n<p>Vuonna 2025 tehtiin monia mittaushistorian enn\u00e4tyksi\u00e4<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Amerikkalaisen NOAA-tutkimuslaitoksen ja NASAn mukaan arktisten maa-alueiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevan ilman l\u00e4mp\u00f6tila oli keskim\u00e4\u00e4rin mittaushistorian korkeimmalla tasolla viime vuonna.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Paikoin l\u00e4mp\u00f6tila oli joulu\u2013tammikuussa jopa 20 astetta korkeampi kuin keskim\u00e4\u00e4rin vuosina 1981\u20132010. Toisin paikoin napa-alueella tosin oli tuolloin huomattavasti keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 kylmemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Vastaavasti arktisten merien pintal\u00e4mp\u00f6tila oli viime vuonna keskim\u00e4\u00e4rin seitsem\u00e4n astetta korkeampi kuin viimeisten 30 vuoden aikana keskim\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Merij\u00e4\u00e4n tilavuus oli mittaushistorian pienin viime vuonna, ja enn\u00e4tyksi\u00e4 on rikottu my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n vuoden puolella.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Lis\u00e4ksi arktisen alueen sadem\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut mittaushistorian korkeimmalla tasolla.<\/p>\n<p>Lapissa l\u00e4mp\u00f6tila on noussut jo yli kaksi astetta<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Lapissa ilmastonmuutos on nostanut keskil\u00e4mp\u00f6tiloja 2,5 astetta esiteollisesta ajasta, kertoo V\u00e4rri\u00f6n tutkimusaseman johtaja, professori <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Mikko Sipil\u00e4<\/strong>. Sen lis\u00e4ksi luonnossa n\u00e4kee paljon muitakin seurauksia.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Sipil\u00e4n mukaan pysyv\u00e4 lumipeite tulee Lapissa nykyisin noin 1\u20133 viikkoa aiempaa my\u00f6hemmin, ja l\u00e4mp\u00f6tila sahaa entist\u00e4 useammin nollan molemmin puolin, mik\u00e4 johtaa j\u00e4\u00e4kerrosten muodostumiseen lumipeitteeseen.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">My\u00f6s j\u00e4iden kest\u00e4vyys on heikentynyt leutojen talvien vuoksi. Samoin s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Kasvukausi on pidentynyt 2\u20134 viikkoa, kun ilmastovy\u00f6hykkeet ovat siirtyneet laskennallisesti pari sataa kilometri\u00e4 pohjoiseen. Puurajakin on noussut laskennallisesti pari sataa metri\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n tunturimme tulevat metsittym\u00e4\u00e4n tulevaisuudessa.<\/p>\n<p>Professori Mikko Sipil\u00e4 kertoo, miten ilmasto l\u00e4mpenee Lapissa ja Arktisilla alueilla. Video: Jyri Tynkkynen \/ Yle\u201dL\u00e4mp\u00f6tila nousee v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viel\u00e4 korkeammalle\u201d<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Maailmaan on mahtunut paljon puhetta kasvihuonekaasujen v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4, mutta toistaiseksi niiden pitoisuus vain suurenee ilmakeh\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Osa niist\u00e4 syntyy luonnon reagoidessa l\u00e4mpenemiseen, mutta my\u00f6s ihmisten tuottamien kasvihuonekaasujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on edelleen kasvussa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kasvu n\u00e4kyy muun muassa siin\u00e4, ett\u00e4 maapallo ei ole s\u00e4teilytasapainossa. Auringosta tulee maapallolle keskim\u00e4\u00e4rin noin watin teholla enemm\u00e4n l\u00e4mp\u00f6\u00e4 neli\u00f6metrille kuin mit\u00e4 sit\u00e4 palaa takaisin avaruuteen.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Luku kuulostaa pienelt\u00e4, mutta yhdelle neli\u00f6kilometrille tulee keskim\u00e4\u00e4rin jo noin megawatin verran sellaista energiaa, joka vain nostaa maapallon l\u00e4mp\u00f6tilaa nykyisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Infogrammissa luvut kertovat 12 edellisen kuukauden keskiarvon syyskuun lopussa kunakin vuonna. Jutun kirjoitushetkell\u00e4 viimeisin julkisesti saatavilla ollut tieto oli syyskuulta 2025.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">L\u00e4mp\u00f6tila tulee siten v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti nousemaan l\u00e4hivuosina, sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Joonas Merikanto<\/strong>.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Merikannon mukaan maapallo tulee ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n 1,5 asteen l\u00e4mpenemistason hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti. Kahden asteen tavoitteenkin saavuttaminen on hyvin vaikeaa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Jos l\u00e4mpenemist\u00e4 halutaan hidastaa ja jopa pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4, pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 nopeasti.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Lis\u00e4ksi pit\u00e4\u00e4 Merikannon mukaan my\u00f6s ryhty\u00e4 laajamittaisesti poistamaan hiilidioksidia ilmakeh\u00e4st\u00e4. Se on kuitenkin toistaiseksi teknisesti eritt\u00e4in haastavaa ja kallista, eik\u00e4 maksajasta ole viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tietoa.<\/p>\n<p>Erikoistutkija Joonas Merikanto kertoo, miten maapallo l\u00e4mpenee tulevina vuosikymmenin\u00e4. Video: Jyri Tynkkynen \/ YleLapin kes\u00e4tkin ovat nyt terveysriski<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">T\u00e4h\u00e4n asti Lapissa on puhuttu ilmastonmuutoksesta l\u00e4hinn\u00e4 j\u00e4isen ja lumisen ajan ongelmana. Aivan viime vuosina on her\u00e4tty yll\u00e4tt\u00e4en siihen, ett\u00e4 kuumat kes\u00e4tkin vaativat huomiota.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Arktisen keskuksen yliopistotutkija <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Sirpa Rasmus<\/strong> on alkanut tutkia sit\u00e4, miten l\u00e4mpeneminen vaikuttaa Lapin luontaiselinkeinojen harjoittajiin. Kes\u00e4helteet ovat nousseet esille muun muassa porojen ja poronhoitajien uutena terveysriskin\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Ilmastonmuutos kyll\u00e4 aiheuttaa isoa huolta. Se on varmaan yksi isoimmista huolenaiheuttajista kalastuksen ja porotalouden puolella, Rasmus sanoo.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Lumi- ja j\u00e4\u00e4olosuhteiden muutosten kanssa p\u00e4rj\u00e4\u00e4miseen on jo syntynyt keinoja. Sen kanssa on eletty jo useampia vuosikymmeni\u00e4. Ihmisill\u00e4 on kokemusper\u00e4ist\u00e4 ja perinteist\u00e4 tietoa, miten t\u00e4llaisissa oloissa toimitaan.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kes\u00e4olojen ongelmat sen sijaan ovat tulleet viime vuosina enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n esille, kun Rasmus puhuu kalastajien ja poronhoitajien kanssa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Kun kes\u00e4t kuumenevat, tulee vastaan ihan uudenlaisia olosuhteita. Niist\u00e4 ei ole kokemuksia, ja ne tuntuvat pelottavilta.<\/p>\n<p>Yliopistotutkija Sirpa Rasmus kertoo, miten kesien l\u00e4mpeneminen vaikuttaa Lapissa. Video: Jyri Tynkkynen \/ YleLajit v\u00e4istyv\u00e4t tai kuolevat pohjoisen meriss\u00e4<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">L\u00e4mpeneminen n\u00e4kyy J\u00e4\u00e4merell\u00e4 siten, ett\u00e4 sen lajisto on muuttumassa Atlantin kaltaiseksi. Esimerkiksi monet lev\u00e4lajit sek\u00e4 turska ja kolja ovat levinneet yh\u00e4 kauemmaksi pohjoiseen Barentsinmerell\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Vastaavasti monet arktisten vesien lajit joutuvat v\u00e4istym\u00e4\u00e4n l\u00e4mm\u00f6n ja j\u00e4\u00e4peitteen sulamisen tielt\u00e4. H\u00e4vi\u00e4ji\u00e4 ovat muun muassa j\u00e4\u00e4karhut, hylkeet, mursut ja jotkut valaslajit.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">L\u00e4mpeneminen ei toki ole ilmastonmuutoksen ainoa seuraus, sanoo Helsingin yliopiston professori, meritutkija <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Petteri Uotila<\/strong>. Esimerkiksi merivirtaukset muuttuvat ja meret happamoituvat.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Pohjoisessa meret my\u00f6s ovat muuttuneet entist\u00e4 voimakkaammin kerrostuneiksi. Esimerkiksi Gr\u00f6nlannista on sulanut t\u00e4ll\u00e4 vuosisadalla keskim\u00e4\u00e4rin yli 200 miljardia tonnia j\u00e4\u00e4t\u00e4 vuodessa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Pintavesi on nyt entist\u00e4 makeampaa ja kevyemp\u00e4\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 vesi ja siihen liuenneet kaasut p\u00e4\u00e4se sekoittumaan syvemm\u00e4ll\u00e4 olevan suolaisemman ja raskaamman veden kanssa entiseen malliin.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Samalla v\u00e4henee hiilidioksidin ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n hiilen kulkeutuminen ilmakeh\u00e4st\u00e4 syvempiin vesikerroksiin.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kerrostuneisuus voi pahimmillaan my\u00f6s h\u00e4irit\u00e4 l\u00e4mm\u00f6n kulkua pohjoiselle Atlantille AMOC-virtauksen mukana. AMOCin pys\u00e4htymisell\u00e4 olisi hyvin laajoja ja suuria vaikutuksia koko Pohjois-Euroopan ilmastoon.<\/p>\n<p>Professori Petteri Uotila kertoo, mit\u00e4 ongelmia hiilidioksidi aiheuttaa l\u00e4mpenemisen lis\u00e4ksi. Video: Jyri Tynkkynen \/ Yle<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">T\u00e4m\u00e4 artikkeli perustuu haastateltavien antamiin tietoihin sek\u00e4 viimeaikaisiin julkaisuihin ja tilastoihin seuraavista l\u00e4hteist\u00e4: CERES-EBAF, Copernicus, DMI (Tanskan ilmatieteellinen laitos), European Geosciences Union, NASA, NCEP, NOAA, Penn State University<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ilmasto l\u00e4mpenee pohjoisella napa-alueella jopa nelj\u00e4 kertaa nopeammin kuin maapallolla keskim\u00e4\u00e4rin. Ilmi\u00f6t\u00e4 kiihdytt\u00e4v\u00e4t ketjureaktiot, kuten j\u00e4\u00e4n ja ikiroudan&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":154511,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[4065,33,31,30,1096,1776,21450,71,667,72,710,118,32,119],"class_list":{"0":"post-154510","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-arktinen-alue","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-ilmasto","13":"tag-ilmastonmuutos","14":"tag-jaatikot","15":"tag-kotimaa","16":"tag-lappi","17":"tag-luonto","18":"tag-saa","19":"tag-science","20":"tag-suomi","21":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115972516282251190","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/154510","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=154510"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/154510\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/154511"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=154510"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=154510"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=154510"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}