Suomen arvokkain ja yleisimmin omistettu p\u00f6rssiyhti\u00f6, Nordea teki viime vuonna hiukan edellisvuotta heikomman tuloksen.<\/p>\n
Koko vuoden liikevoitto laski noin nelj\u00e4 prosenttia 6,3 miljardiin euroon.<\/p>\n
Pankin mukaan asuntomarkkinoilla on kuitenkin uusia merkkej\u00e4 piristymisest\u00e4. Piristyminen tulee tosin muualta kuin Suomesta.<\/p>\n
\u2013 Asuntoluottojen volyymit kasvoivat prosentin vuoden takaisesta Ruotsin ja Norjan vet\u00e4min\u00e4, tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6stiedotteessa sanotaan.<\/p>\n
Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 Suomessa lainojen kysynt\u00e4 on heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa keskim\u00e4\u00e4rin, my\u00f6s luottotappiot olivat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 korkeampia.<\/p>\n
Suomessa henkil\u00f6ille annettujen lainojen luottotappiot olivat vuoden viimeisell\u00e4 nelj\u00e4nneksell\u00e4 0,19 prosenttia, kun vastaava luku Ruotsissa oli vain 0,06 prosenttia.<\/p>\n
Kokonaisuutena Nordean luottotappiot olivat vuoden viimeisell\u00e4 nelj\u00e4nneksell\u00e4 pienemm\u00e4t kuin vuotta aiemmin.<\/p>\n
Halvat talletukset, kalliit lainat<\/p>\n
Pankin menestyksen t\u00e4rke\u00e4 mittari eli korkokate laski l\u00e4hes kuusi prosenttia vuotta aiemmasta, 7,2 miljardiin euroon.<\/p>\n
Korkokate on pankin saamien ja maksamien korkojen erotus. Kate paranee, kun saaduista pankkitalletuksista maksetaan pient\u00e4 ja annetuista lainoista suurta korkoa.<\/p>\n
Kun korot muutama vuosi sitten nousivat nopeasti, esimerkiksi asuntolainojen korot seurasivat per\u00e4ss\u00e4 nopeammin kuin talletuksista maksetut korot.<\/p>\n
Nordean korkokate oli nollakorkovuosina alle puolet nykyisest\u00e4. Vuonna 2020 se j\u00e4i alle kolmeen miljardiin euroon. Sen j\u00e4lkeen nousu on ollut nopeaa. Esimerkiksi vuonna 2023 korkokate kasvoi yli 30 prosenttia.<\/p>\n
Nordeaa seuraava Inderesin analyytikko Kasper Mellas<\/strong> arvioi, ett\u00e4 nyt ennustettu korkotaso, jossa vuoden euribor j\u00e4isi hiukan yli kahteen prosenttiin, on eduksi pankille,<\/p>\n – T\u00e4m\u00e4 on pankille ihan passeli korkoymp\u00e4rist\u00f6. Korot eiv\u00e4t ole liian korkeita, eiv\u00e4tk\u00e4 ne jarruta en\u00e4\u00e4 talouskehityst\u00e4. Taso ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n matalalla, ett\u00e4 se alkaisi haitata kannattavuutta.<\/p>\n Nyt korot ovat j\u00e4lleen laskeneet, mutta silti korkokate on onnistuttua pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n\u00e4. T\u00e4h\u00e4n syyn\u00e4 ovat pankin ottamat suojaukset talletuskorkojen muutoksia vastaan. Apu suojaamisesta on kuitenkin lyhytaikainen.<\/p>\n Kansa s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4<\/p>\n Taloustilanteen ep\u00e4varmuus n\u00e4kyy siin\u00e4, ett\u00e4 kansalaiset s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n Vuoden viimeisell\u00e4 nelj\u00e4nneksell\u00e4 henkil\u00f6asiakkaiden talletukset kasvoivat kuusi prosenttia ja yritysasiakkaiden talletukset prosentin.<\/p>\n Vaikka s\u00e4\u00e4st\u00e4misen korostuminen kertoo heikosta taloustilanteesta, se ei ole pankille pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n huono uutinen, p\u00e4invastoin.<\/p>\n Inderesin Mellas muistuttaa, ett\u00e4 talletukset pankille ovat kaikista edullisin tapa hankkia rahoitusta. Pankki haluaa saada talletusrajat lainattua eteenp\u00e4in, mutta jos laina kysynt\u00e4\u00e4 ei ole, varat sijoitetaan markkinoille.<\/p>\n – Yleens\u00e4 talletuskannan kasvu on pankin kannalta ihan positiivinen juttu, mutta ilman luotonannon piristymist\u00e4, se ei ole optimaalinen tilanne, Mellas sanoo.<\/p>\n Paras tilanne pankille olisi, ett\u00e4 talletukset ja lainananto kasvavat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4.<\/p>\n – Nordean henkil\u00f6asiakkaiden talletuskanta ei ole kasvanut oikeastaan kahteen vuoteen. Nordean hoidossa olevam varallisuus m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi 13 prosenttia. Rahastoista ja muista palveluista kertyv\u00e4t palkkiotuotot nousivat vuodessa kolme prosenttia selv\u00e4sti yli kolmeen miljardiin euroon.<\/p>\n P\u00f6rssis\u00e4\u00e4ti\u00f6n pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kansanosakkeiden listalla Nordea on ollut viime vuodet selv\u00e4 ykk\u00f6nen. Sill\u00e4 on selv\u00e4sti yli 300 000 osakkeenomistajaa. Pankin markkina-arvo on Helsingin p\u00f6rssin suurin, yli 57 miljardia euroa.<\/p>\n Nordean osakekurssi on noussut vuodessa yli 44 prosenttia. T\u00e4n\u00e4\u00e4n kurssi oli aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 noin puolen prosentin laskussa.<\/p>\n Talouden n\u00e4kym\u00e4 tasoittuu<\/p>\n Nordean konsernijohtaja Frank Vang-Jensenin<\/strong> mukaan talouden n\u00e4kym\u00e4t ovat parantumassa.<\/p>\n \u2013 Vaikka maailmantalouden kasvuun liittyy riskej\u00e4, n\u00e4emme selv\u00e4sti vakaantuneen inflaation ja korkoymp\u00e4rist\u00f6n my\u00f6nteiset vaikutukset Pohjoismaissa, Vang-Jensen sanoo kommentissaan.<\/p>\n H\u00e4nen mukaansa ennakoitavuus on parantunut, ja yritykset voivat tehd\u00e4 suunnitelmia \u201daiempaa luottavaisemmin mielin\u201d. Yritysluottojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi vuodessa kahdeksan prosenttia.<\/p>\n K\u00e4\u00e4nteest\u00e4 parempaan kertoo se, ett\u00e4 kasvu kiihtyi loppuvuoden aikana. Toisaalta yritysten varovaisuudesta kertoo se, ett\u00e4 yritysasiakkaiden talletukset lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t hiukan.<\/p>\n T\u00e4ydenn\u00e4mme uutista<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomen arvokkain ja yleisimmin omistettu p\u00f6rssiyhti\u00f6, Nordea teki viime vuonna hiukan edellisvuotta heikomman tuloksen. Koko vuoden liikevoitto laski…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":155339,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[5],"tags":[3252,22,23,26,27,33,31,30,17,2458,24,25,28,29,15,12708,18,21,5628,32,78,19,20,16],"class_list":["post-155338","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-otsikot","tag-asuntolainat","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-korko","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-nordea","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-pankkitoiminta","tag-suomi","tag-talous","tag-top-stories","tag-topstories","tag-uutiset"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115977667372335318","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155338","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=155338"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155338\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/155339"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=155338"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=155338"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=155338"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Se on ihan fl\u00e4tti, Mellas kiteytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n