{"id":156,"date":"2025-08-10T23:42:15","date_gmt":"2025-08-10T23:42:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/156\/"},"modified":"2025-08-10T23:42:15","modified_gmt":"2025-08-10T23:42:15","slug":"keramidit-ennustavat-sydankohtausriskia-kolesterolia-paremmin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/156\/","title":{"rendered":"Keramidit ennustavat syd\u00e4nkohtausriski\u00e4 kolesterolia paremmin"},"content":{"rendered":"<p>Olemme tottuneet tuijottamaan kolesteroleja syd\u00e4ntautien riskitekij\u00f6in\u00e4. Pit\u00e4isi katsoa my\u00f6s toisiin verenkierrossa liikkuviin rasvamolekyyleihin: keramideihin.<\/p>\n<p>N\u00e4in sanoo l\u00e4\u00e4ketieteellinen johtaja <strong>Reijo Laaksonen<\/strong>.<\/p>\n<p>\u201dKeramidien merkitys syd\u00e4n- ja verisuonitautien taustalla on tunnistettu vasta viime aikoina. On alettu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niiden roolia ja my\u00f6s vaarallisuutta paremmin.\u201d<\/p>\n<p>Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 iso osa syd\u00e4nkohtauksista tulee ihmisille, joiden kolesteroliarvot ja verenpaine eiv\u00e4t ole merkitt\u00e4v\u00e4sti pieless\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on tuntunut h\u00e4mment\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ja j\u00e4tt\u00e4nyt ilmaan kysymyksen, mik\u00e4 sitten on syyllinen n\u00e4ille selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mille syd\u00e4nkohtauksille. Voivatko keramidit selitt\u00e4\u00e4 ainakin osan niist\u00e4?<\/p>\n<p>\u201dKyll\u00e4. Keramidien pitoisuudet ennustavat LDL-kolesterolia paremmin riski\u00e4 saada vakava tai kuolemaan johtava syd\u00e4nkohtaus\u201d, vastaa Laaksonen. <\/p>\n<p>Keramidit ovat kolesterolia tarkempi mittari<\/p>\n<p>Keramidit ovat kolesterolin kaltaisia luonnollisia yhdisteit\u00e4, joita tarvitaan solujen rakenteissa ja toiminnassa. Jos veress\u00e4 on liian paljon tietynlaisia keramideja, ne voivat aiheuttaa tulehdusta, vaurioittaa verisuonten sein\u00e4mi\u00e4 ja pahentaa valtimoiden kovettumista. <\/p>\n<p>Keramidit kulkevat elimist\u00f6ss\u00e4 samassa LDL-hiukkasessa, joka kuljettaa kolesterolia valtimoihin. Kolesteroli oli hiukkasen sis\u00e4ll\u00e4, keramidit sen pinnalla. <\/p>\n<p>2000-luvun loppupuolella l\u00e4\u00e4ketieteellinen laboratorio \u2013 Espoossa toimiva Zora Biosciences, jonka l\u00e4\u00e4ketieteellinen johtaja Laaksonen on \u2013 teki kansainv\u00e4list\u00e4 keramiditutkimusta. Tutkimuksessa seurattiin sepelvaltimotautipotilaita ja tutkittiin erilaisia rasvoja seerumista. <\/p>\n<p>Tuloksista k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 seuranta-aikana kuolemaan johtaneen infarktin saaneilla keramidit ja erityisesti tiettyjen keramidien suhde oli korkeampi verrattuna niihin potilaisiin, jotka olivat yh\u00e4 hengiss\u00e4.<\/p>\n<p>Tuloksia laskettiin ja varmisteltiin monta kertaa. Ilmassa oli jopa h\u00e4mm\u00e4styst\u00e4. Jotkut saksalaiset tutkijat totesivat, etteiv\u00e4t ole koskaan aiemmin n\u00e4hneet vastaavia tuloksia.<\/p>\n<p>\u201dN\u00e4m\u00e4 olivat ensimm\u00e4isi\u00e4 havaintoja siit\u00e4, ett\u00e4 kun LDL-kolesteroli ei en\u00e4\u00e4 ennusta syd\u00e4ninfarktin riski\u00e4, niin keramidit astuvat kuvaan ja toimivat hyv\u00e4n\u00e4 riskinennustajana.\u201d<\/p>\n<p>Laaksonen selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4, miss\u00e4 korkea kolesteroli liittyy hitaaseen sepelvaltimon ahtauman kehittymiseen, keramidien ajatellaan ennustavan paremmin vakavaa tapahtumaa, jossa plakki repe\u00e4\u00e4 verisuonen sein\u00e4m\u00e4st\u00e4 \u00e4killisesti. <\/p>\n<p>Keramiditesti ty\u00f6kaluksi<\/p>\n<p>Kun keramideista nyt tiedet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n, niit\u00e4 pit\u00e4isi my\u00f6s mitata enemm\u00e4n, Laaksonen sanoo.<\/p>\n<p>Kolesterolimittauksilla on h\u00e4nen mukaansa edelleen paikkansa, mutta niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n liian laajasti.<\/p>\n<p> \u201dPeruskolesterolitestausta kannattaisi suunnata erityisesti nuorille aikuisille, jotta esimerkiksi perinn\u00f6lliset rasva-aineenvaihdunnan h\u00e4iri\u00f6t j\u00e4isiv\u00e4t ajoissa kiinni.\u201d<\/p>\n<p>\u201dKeramidien testaus taas olisi paikallaan yli 50-vuotiailla, koska se antaisi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lis\u00e4tietoa vakavien syd\u00e4ninfarktien riskeist\u00e4 verrattuna kolesterolimittaukseen niill\u00e4, jotka ovat oireettomia ja n\u00e4enn\u00e4isesti terveit\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi niill\u00e4 ihmisill\u00e4, joilla on todettu sepelvaltimotauti ja mahdollisesti jo ensimm\u00e4inen infarkti sairastettuna, keramiditesti olisi tarkempi. <\/p>\n<p>\u201dT\u00e4llaisessa tapauksessahan kolesterolimittaus ei kerro riskitasosta juuri mit\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n<p>Keramidit antavat arvion riskist\u00e4<\/p>\n<p>Laaksonen halusi valjastaa keramideista karttuneen tiedon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n hy\u00f6dyksi. Syntyi <a href=\"https:\/\/seura.fi\/terveys\/uusi-testi-tuo-apua-terveysongelmiin-veritesti-ennustaa-sydankohtauksen-ja-diabeteksen\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">keramiditesti<\/a>, joka mittaa verest\u00e4 keramidimolekyylien pitoisuuksia.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isen\u00e4 testi otettiin kliiniseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yhdysvaltalaisella Mayo-klinikalla vuonna 2016. Suomessa Hertta-testi on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yksityisill\u00e4 klinikoilla sek\u00e4 joillakin hyvinvointialueilla.<\/p>\n<p>Keramiditestill\u00e4 voidaan arvioida henkil\u00f6n riski\u00e4 saada syd\u00e4nkohtaus tai sairastua kakkostyypin diabetekseen. Keramidit vaikuttavat nimitt\u00e4in my\u00f6s insuliiniaineenvaihduntaan. Testi ilmoittaa CERT-riskipisteet v\u00e4lill\u00e4 0\u201312. Ne kuvastavat keramidien pitoisuutta verenkierrossa.<\/p>\n<p>\u201dOtetaan esimerkiksi 55-vuotias potilas, jonka kolesteroli on kohtuullinen eli kokonaiskolesteroli on alle 5 ja LDL-kolesteroli alle 3, mutta CERT-pisteet 10. Syd\u00e4nkohtauksen riski on siis lis\u00e4\u00e4ntynyt, ja l\u00e4\u00e4k\u00e4ri suosittelee tehostettua ehk\u00e4isy\u00e4, esimerkiksi elintapamuutoksia.\u201d<\/p>\n<p>Toinen esimerkki voisi olla vaikkapa 72-vuotias potilas, jolla on kohtuullinen kolesteroli, mutta joka on perinteisen <a href=\"https:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/pgt00013\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener nofollow\">Finnriski-laskurin<\/a> mukaan riskitasolla, joka edellytt\u00e4\u00e4 statiinien aloittamista. H\u00e4nen CERT-arvonsa on kuitenkin vain 2.<\/p>\n<p>\u201dL\u00e4\u00e4k\u00e4ri n\u00e4kee, ett\u00e4 korkea riski johtuu p\u00e4\u00e4osin tutkittavan korkeasta i\u00e4st\u00e4, joita perinteiset riskilaskurit painottavat, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n hoidettavista riskitekij\u00f6ist\u00e4. Voidaan siis v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 l\u00e4\u00e4kityst\u00e4 ja jatkaa terveiden el\u00e4m\u00e4ntapojen vaalimista.\u201d<\/p>\n<p>Keramideihin ei ole viel\u00e4 l\u00e4\u00e4kett\u00e4. Laaksonen kuitenkin muistuttaa, ett\u00e4 korkeaan kolesteroliin m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt statiinit alentavat my\u00f6s keramidiarvoja. <\/p>\n<p>Ehk\u00e4isy\u00e4 eurooppalaisittain<\/p>\n<p>Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 Laaksonen on mukana py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Zora Biosciencen laboratoriota, h\u00e4n johtaa my\u00f6s laajaa eurooppalaista julkisrahoitteista tutkimusta.<\/p>\n<p>Suomesta t\u00e4ss\u00e4 CoroPrevention -nimisess\u00e4 tutkimuksessa ovat mukana Tampereen Syd\u00e4nsairaala sek\u00e4 yliopistolliset sairaalat Helsingist\u00e4, Turusta ja Oulusta.<\/p>\n<p>Tutkimuksen tarkoituksena on pienent\u00e4\u00e4 syd\u00e4nkuolemien, syd\u00e4ninfarktien ja syd\u00e4men vajaatoiminnan sairaalahoitojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sek\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 yksil\u00f6llinen ehk\u00e4isy on tehokasta ja taloudellisestikin j\u00e4rkev\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n my\u00f6s keramideja korkean riskitason potilaiden tunnistamisessa.<\/p>\n<p>\u201dT\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa ei ole aiemmin tehty julkisella rahoituksella ehk\u00e4isytutkimusta. Tutkimukseen osallistuu 12\u2009000 sepelvaltimotautipotilasta kuudesta Euroopan maasta. Tutkijoita on ymp\u00e4ri Eurooppaa kymmeness\u00e4 eri maassa.\u201d<\/p>\n<p>Tutkimuksessa on kehitetty mobiilisovellus tutkittavien potilaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Jokaiselle on luotu henkil\u00f6kohtainen ehk\u00e4isyohjelma, jossa on erilaisia osioita, kuten l\u00e4\u00e4kehoito, liikunta, terveellinen ruokavalio, stressinhallinta ja tupakoinnin lopettaminen. Ehk\u00e4isyohjelma on hoitajavetoinen, ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rill\u00e4 on siin\u00e4 hyvin pieni rooli.<\/p>\n<p>\u201dOleellista on, ett\u00e4 ehk\u00e4isyohjelma ei m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kenellek\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Jos potilas ei esimerkiksi halua lopettaa tupakointia, siihen ei painosteta, mutta sovellus ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 h\u00e4nelle aika ajoin pienen tietoiskun aiheesta. Se saattaa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajatuksen, ett\u00e4 jospa sitten kuitenkin.\u201d<\/p>\n<p>Laaksonen toimii tutkimushankkeen koordinaattorina eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 h\u00e4n johtaa noin nelj\u00e4nkymmenen yhteisty\u00f6kumppanin yhteenliittym\u00e4\u00e4, huolehtii tutkimussuunnitelman tieteellisest\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, budjetista ja aikatauluista sek\u00e4 varmistaa, ett\u00e4 eettiset ja viranomaisluvat ovat kunnossa.<\/p>\n<p>\u201dJa lis\u00e4ksi sovittelen mahdollisia \u2019monikansallisen avioliiton\u2019 ristiriitoja. Hauskaahan t\u00e4m\u00e4 on, eik\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4 ole mill\u00e4\u00e4n muotoa samanlainen.\u201d<\/p>\n<p>Ratkaisut motivoivat<\/p>\n<p>Laaksonen on koulutukseltaan kliinisen farmakologian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri, joita ei Suomessa montaa ole. H\u00e4n ei suoranaisesti hakeutunut vaan pikemminkin ajautui kyseiselle erikoisalalle.<\/p>\n<p>Kun Laaksonen 1990-luvulla meni HUSin kardiologian osastolle tekem\u00e4\u00e4n syvent\u00e4vi\u00e4 opintoja, oli ubikinoni suuren kiinnostuksen kohteena. Laaksonen alkoi v\u00e4it\u00f6skirjassaan tutkia ubikinonin vaikutuksia syd\u00e4npotilaiden hoidossa, ja oli luontevaa tehd\u00e4 tutkimus kliinisen farmakologian puolella.<\/p>\n<p>\u201dOlen enemm\u00e4nkin wanna be -kardiologi ja nyt, kun ik\u00e4\u00e4 on karttunut, niin olen ehk\u00e4 never be -kardiologi\u201d, h\u00e4n virnist\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkijan termi\u00e4 Laaksonen vierastaa. Toki h\u00e4n on ollut aikanaan laboratoriossa pipetin kanssa touhumassa, mutta kuvailee itse\u00e4\u00e4n mieluummin ideariiheksi ja organisaattoriksi.<\/p>\n<p>Kahdessa isossa kokonaisuudessa ty\u00f6skentely tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 Laaksosella on kalenteri t\u00e4ynn\u00e4. On Teams-kokouksia, esityksi\u00e4, luentoja, yhteydenpitoa sinne ja t\u00e4nne ja matkap\u00e4ivi\u00e4kin, vaikka niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henikin koronapandemian j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Laaksonen huomauttaa, ett\u00e4 kokonaisuuksien hallintaa helpottaa se, ett\u00e4 kaikki, mit\u00e4 h\u00e4n tekee, py\u00f6rii kardiometabolisten sairauksien ymp\u00e4rill\u00e4. <\/p>\n<p>\u201dMinua ajaa eteenp\u00e4in halu l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia keinoja, joilla kehitt\u00e4\u00e4 hoitoa. Usein tuntuu, ett\u00e4 kuljen v\u00e4h\u00e4n omia polkujani, l\u00e4hden vieraalle ja tuntemattomalle maaper\u00e4lle. Siksi minua kiinnostavat keramidit, ei kolesteroli. Haluan menn\u00e4 sille seuraavalle etapille.\u201d\u00a0<\/p>\n<p>Reijo Laaksonen, 61<\/p>\n<p><strong>Ty\u00f6:<\/strong> L\u00e4\u00e4ketieteellinen johtaja.<\/p>\n<p><strong>Asuu:<\/strong> Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Perhe:<\/strong> Vaimon lis\u00e4ksi \u00e4iti, kolme aikuista lasta ja kaksi koiraa.<\/p>\n<p><strong>Motto:<\/strong> Kerralla sinne p\u00e4in.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/seura.fi\/terveys\/10-kysymysta\/kolesteroli-yllattaa-millainen-ruokavalio-laskee-kolesterolia-mahdollisimman-tehokkaasti\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Lue my\u00f6s: Kolesteroliarvot ovat huonot yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n monella \u2013 N\u00e4in asiantuntijat vastaavat lukijoita askarruttaviin kysymyksiin kolesterolista, ravinnosta ja elintavoista<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Olemme tottuneet tuijottamaan kolesteroleja syd\u00e4ntautien riskitekij\u00f6in\u00e4. Pit\u00e4isi katsoa my\u00f6s toisiin verenkierrossa liikkuviin rasvamolekyyleihin: keramideihin. N\u00e4in sanoo l\u00e4\u00e4ketieteellinen johtaja&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":157,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,168,32,169,170,167],"class_list":{"0":"post-156","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-kolesteroli","13":"tag-suomi","14":"tag-sydankohtaus","15":"tag-sydansairaudet","16":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/156","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=156"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/156\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/157"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=156"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=156"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=156"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}