Ari-Matti Harri<\/a>. Ilmakeh\u00e4\u00e4n saapumisen j\u00e4lkeen kappale putoaa maahan noin vartissa.<\/p>\nZQ 3 R\/B -kantoraketin toinen vaihe on massaltaan arviolta noin 11 tonnia ja pituudeltaan 12\u201313 metri\u00e4. Toisin sanoen se on noin linja-auton kokoinen.<\/p>\n
Se ei kuitenkaan tule putoamaan maahan \u201dmiss\u00e4\u00e4n tapauksessa\u201d yhten\u00e4 kappaleena, vaan hajoaa erikokoisiksi palasiksi, Harri sanoo. Palasista suurin osa palaa ilmakeh\u00e4ss\u00e4, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
\u201dPinta-alaltaan suuremmat palaset palavat yleens\u00e4 poroksi ilmakeh\u00e4ss\u00e4.\u201d<\/p>\n
Kohde on Avaruustilannekeskuksen mukaan sellaisella kiertoradalla, etteiv\u00e4t sen maahan asti putoavat osat voi pudota Suomeen.<\/p>\n
Siihen, miss\u00e4 kohtaa kappale saapuu ilmakeh\u00e4\u00e4n, liittyy Harrin mukaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eniten ep\u00e4varmuuksia. Euroopassa maahanpaluun mahdollinen alue on Baltiasta ja Tanskasta etel\u00e4\u00e4n, mutta kohde voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 Maapallolla l\u00e4hes minne tahansa.<\/p>\n
\u201dYleens\u00e4 n\u00e4m\u00e4 putoavat valtameriin, koska Maapallon pinta-alasta suurin osa on valtameri\u00e4\u201d, Harri sanoo.<\/p>\n
Kappale on kooltaan niin suuri, ett\u00e4 sen kulkua seurataan maailmanlaajuisesti.<\/p>\n
Sen putoaminen voi vaikuttaa lentoliikenteeseen: Jos kohde on saapumassa alueelle, jolle osuu useita lentoreittej\u00e4, saattavat lentoyhti\u00f6t harkita odottavansa kohteen palasten putoamista, Harri selvent\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kiinalainen kantoraketti laukaistiin 3. joulukuuta.<\/p>\n
Vaikka hallitsematon putoaminen voi kuulostaa dramaattiselta, Harrin mukaan kyse on melko yleisest\u00e4 tilanteesta.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa poikkeuksellista on l\u00e4hinn\u00e4 kappaleen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suurempi koko.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Avaruus|Kiinalaisen kantoraketin osa hajoaa erikokoisiksi palasiksi ja palaa osittain ennen kohtaamista Maan pinnan kanssa. Poikkeuksellisen suuren avaruusromukappaleen palaset…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":156226,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,46,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-156225","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-helsingin-sanomat","13":"tag-science","14":"tag-space","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115983247119647319","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/156225","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=156225"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/156225\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/156226"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=156225"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=156225"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=156225"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}