{"id":156321,"date":"2026-01-30T11:03:10","date_gmt":"2026-01-30T11:03:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/156321\/"},"modified":"2026-01-30T11:03:10","modified_gmt":"2026-01-30T11:03:10","slug":"chloe-zaon-rouva-shakespearesta-kertova-hamnet-elokuva-ryopsayttaa-katsojistaan-kyynelvirrat-esiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/156321\/","title":{"rendered":"Chlo\u00e9 Zaon rouva Shakespearesta kertova Hamnet-elokuva ry\u00f6ps\u00e4ytt\u00e4\u00e4 katsojistaan kyynelvirrat esiin"},"content":{"rendered":"<p class=\"p1\">Hamnet on elokuva <b>William Shakespearesta<\/b> perhe-el\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta enimm\u00e4kseen ennen kuin h\u00e4nest\u00e4 oli tullut tunnettu n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija. Suurin osa tarinasta on kuvitelmaa, vain muutamat tosiasiat kannattelevat kaunispiirteisesti tunnelmoivaa fiktiota. Elokuva perustuu t\u00e4ysin siihen, ett\u00e4 Shakespeare ei j\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4lkeens\u00e4 kirjeit\u00e4, p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00f6j\u00e4 eik\u00e4 muitakaan historiallisia dokumentteja.<\/p>\n<p class=\"p1\">Se tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 William Shakespearella (<b>Paul Mescal<\/b>) ja h\u00e4nen vaimollaan <b>Anne Hathawayll\u00e4<\/b> (<b>Jessie Buckley<\/b>), jota kutsutaan elokuvassa nimell\u00e4 Agnes, oli kolme lasta: esikoistyt\u00e4r Susanna (<b>Bodhi Rae Breathnach<\/b>) ja kaksoset Hamnet (<b>Jacobi Jupe<\/b>) ja Judith (<b>Oliuviua Lynes<\/b>). Hamnet kuoli 11-vuotiaana 1596. <\/p>\n<p class=\"p1\">On mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isint\u00e4, ett\u00e4 Shakespeare oli lapsensa kuoleman aikaan Lontoossa teatterity\u00f6t\u00e4 tekem\u00e4ss\u00e4. Sit\u00e4, miksi Hamnet kuoli, ei ole vahvistettu historiallisista l\u00e4hteist\u00e4. Elokuvan alussa mainitaan, miten tapahtuma-aikaan etunimet Hamlet ja Hamnet olivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sama nimi. Ajan ihmiset eiv\u00e4t piitanneet nimen kirjoitusasun pienest\u00e4 erosta.<\/p>\n<p class=\"p1\" style=\"text-align: center;\">* *<\/p>\n<p class=\"p1\">Hamnetin alku tutustuttaa meid\u00e4t paljon mets\u00e4ss\u00e4 aikaansa viett\u00e4v\u00e4\u00e4n kansannaiseen Agnesiin. Agnesin perheess\u00e4 periytyv\u00e4t suulliset opit luonnonl\u00e4\u00e4kinn\u00e4st\u00e4 ja kasvien vaikutuksista. H\u00e4nen sanotaan olevan \u201dmets\u00e4noitien\u201d suvusta ja n\u00e4kev\u00e4n asioita, joita muut eiv\u00e4t n\u00e4e. H\u00e4nen kotiseudulleen saapunut hansikkaantekij\u00e4n poika Will Shakespeare her\u00e4tt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen uteliaisuutensa. Will paukuttaa kyl\u00e4koulussa poikien p\u00e4\u00e4h\u00e4n latinaa. Toistensa seurasta vieh\u00e4ttyv\u00e4t Agnes ja Will p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t avioel\u00e4m\u00e4\u00e4n Stratford-upon-Avonissa.<\/p>\n<p class=\"p1\">Elokuva on hyvin kuvattu. Monissa kuvissa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytetyn paljon joko luonnon- tai kynttil\u00e4nvaloa. Muun muassa <a href=\"https:\/\/www.imdb.com\/name\/nm0667734\/?ref_=fn_i_1\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><b>Pawel Pawlikowskin<\/b><\/a> elokuvat Ida (2013) ja Cold War (2018) kuvannut <b>\u0141ukasz \u017bal<\/b> kuvaa siten, ettei voi olla ajattelematta 1500- tai 1600-luvun maalaustaiteen mestareiden teoksia. Se sopii elokuvan mietiskelev\u00e4iseen tahtiin. Verkkaisuus on yksi tapa luoda kuva modernisaatiota edelt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ajasta, joka ei viel\u00e4 liiku kellon tai tehdasty\u00f6n vauhdissa. T\u00e4ss\u00e4 Hamnet saattaa tuoda mieleen <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Terrence_Malick\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><b>Terrence Malickin<\/b><\/a> elokuvien kerrontatavan.<\/p>\n<p><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-112796\" class=\"wp-image-112796 size-full\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/4238_D045_00238_R.jpg\" alt=\"4238 D045 00238 R\" width=\"1300\" height=\"864\"  \/><\/p>\n<p id=\"caption-attachment-112796\" class=\"wp-caption-text\">Hamlet-n\u00e4ytelm\u00e4n yleis\u00f6 liikuttuu, keskell\u00e4 Jessie Buckleyn esitt\u00e4m\u00e4 Agneta Shakespeare. Kuva: Agata Grzybowska<\/p>\n<p class=\"p1\" style=\"text-align: center;\">* * <\/p>\n<p class=\"p1\">Elokuvan yhteydess\u00e4 on puhuttu paljon tunteiden manipuloimisesta ja sentimentaalisuudesta. On niin, ett\u00e4 Hamnet antaa siihen itse aihetta, koska sen juonen keskeisi\u00e4 tapahtumia on lapsen kuolema. <\/p>\n<p class=\"p1\">Hamnetin kuoltua Agnes soimaa Willi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli Lontoossa eik\u00e4 n\u00e4kem\u00e4ss\u00e4, kun poika kuoli \u2013 hyv\u00e4stelyt j\u00e4iv\u00e4t tekem\u00e4tt\u00e4. Will pakenee ty\u00f6ntekoon ja kirjoittaa Hamlet-n\u00e4ytelm\u00e4n. <\/p>\n<p class=\"p1\">Elokuvan loppupuoliskon valtaa Agnesin ja Willin musertava suru, jota ei niink\u00e4\u00e4n dramatisoida vaan n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Agnes lakkaa puhumasta Willille. Will r\u00e4hisee Hamlet-n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 harjoitteleville n\u00e4yttelij\u00f6ille. N\u00e4ytelm\u00e4n kuuluisimman monologin n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n saavan innoituksensa syvimm\u00e4n ep\u00e4toivon hetkell\u00e4, jolloin taiteilijan luomisen tuska ja is\u00e4n suru yhdistyv\u00e4t.<\/p>\n<p class=\"p1\">Elokuva huipentuu Hamlet-n\u00e4ytelm\u00e4n esitykseen, jonka on tarkoitus olla suuri <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Katarsis\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">katarsis<\/a>. Mutta t\u00e4ll\u00e4 kohtaa elokuvan tekij\u00e4t ly\u00f6v\u00e4t yli kovaa ja korkealta. Tekij\u00f6iden hyv\u00e4 tarkoitus on sanoa, ett\u00e4 paras taide koskettaa katsojiaan, mutta se ilmaistaan tuskastuttavan k\u00f6mpel\u00f6sti. <\/p>\n<p class=\"p1\">Hamnet pohjautuu irlantilaiskirjailija <b>Maggie O\u2019Farrellin<\/b> <a href=\"https:\/\/kustantamo.sets.fi\/kirja\/hamnet\/?attribute_pa_format=kovakantinen\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Hamnet<\/a>-romaaniin (suom. <b>Arja Kantele<\/b>; S&amp;S, 2022 \u2013 lue Mikko Saaren Kulttuuritoimitukseen kirjoittama arvio <a href=\"https:\/\/kulttuuritoimitus.fi\/kritiikit\/kritiikit-kirjallisuus\/menetyksista-suurin-arviossa-maggie-ofarrellin-hamnet\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>). Ohjaaja <b>Chlo\u00e9 Zao<\/b> on tehnyt elokuvan k\u00e4sikirjoituksen yhteisty\u00f6ss\u00e4 kirjailija O\u2019Farrellin kanssa. Zao teki edellisen kerran yhteisty\u00f6t\u00e4 elokuvalleen aiheen antaneen kirjailijan kanssa Nomadland-elokuvansa (2020; <a href=\"https:\/\/kulttuuritoimitus.fi\/kritiikit\/kritiikit-elokuva\/jos-kaikki-menee-on-parasta-lahtea-tien-paalle-kertoo-oscar-elokuvien-ennakkosuosikki-nomadland\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">lue arvio<\/a>) yhteydess\u00e4. <\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-112795\" class=\"wp-image-112795 size-full\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/HAMNET_FP_00281.jpg\" alt=\"HAMNET FP 00281\" width=\"1300\" height=\"731\"  \/><\/p>\n<p id=\"caption-attachment-112795\" class=\"wp-caption-text\">Shakespearen perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4. Hamnet-poika (Jacobi Jupe) ja Will-is\u00e4 (Paul Mescall) miekkailevat. Kuva: Agata Grzybowska<\/p>\n<p class=\"p1\" style=\"text-align: center;\">* *<\/p>\n<p class=\"p1\">Irlantilaissyntyinen n\u00e4yttelij\u00e4 <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Jessie_Buckley\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><b>Jessie Buckley<\/b><\/a> on Hamnetin toisessa p\u00e4\u00e4osassa kaikkien palkintoehdokkuuksiensa ja jo saamiensa palkintojen arvoinen. Ehdottomuus, jolla Buckley sy\u00f6ksyy roolihahmonsa tunteisiin, on melkeinp\u00e4 pelottavaa. Totaalisella, kaiken antavalla esiintymisell\u00e4\u00e4n Buckley haltioittaa yleis\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n<p class=\"p1\">Ohjaaja Zhao ja kirjoittaja O\u2019Farrell haluavat kaapata katsojat mukaansa ihastelemaan luomaansa teosta, eiv\u00e4tk\u00e4 arkaile sivell\u00e4 sit\u00e4 sentimentaalisuudella niin paksulti ett\u00e4 tursuaa. Tietenkin on mahdollista olla eri mielt\u00e4 ja olla vakuuttumatta, ellei halua antautua esityksen tunteille.<\/p>\n<p class=\"p1\">Elokuvassa runsaasti k\u00e4ytetyll\u00e4 <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Max_Richter\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><b>Max Richterin<\/b><\/a> musiikilla, esimerkiksi kappaleessa <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=_Gd96mSMHfI&amp;list=RD_Gd96mSMHfI&amp;start_radio=1\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">On the Nature of Daylight<\/a>, korostuu, miten jokaisessa saamassamme ilossa on jo mukana suru sen menetyksest\u00e4.<\/p>\n<p class=\"p1\" style=\"text-align: right;\">Antti Selkokari<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Hamnet on elokuva William Shakespearesta perhe-el\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta enimm\u00e4kseen ennen kuin h\u00e4nest\u00e4 oli tullut tunnettu n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija. Suurin osa tarinasta&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":156322,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[26195,7869,137,33,31,30,14880,13648,11594,361,32,109,14883],"class_list":["post-156321","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-chloe-zao","tag-draamaelokuva","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-hamlet","tag-hamnet","tag-jessie-buckley","tag-paul-mescal","tag-suomi","tag-viihde","tag-william-shakespeare"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115983719010866661","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/156321","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=156321"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/156321\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/156322"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=156321"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=156321"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=156321"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}