juttu<\/a> her\u00e4tti vilkasta keskustelua, kommentteja kertyi 250 puolesta ja vastaan.<\/p>\nHienoa, ett\u00e4 lastenkirjailijoiden eettiset valinnat kiinnostavat.<\/p>\n
Se kertoo my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 Tatu ja Patu -kirjoilla on melkoinen asema suomalaisessa lastenkirjallisuudessa.<\/p>\n
Tatu ja Patu -kirjoja on julkaistu 21, ja niit\u00e4 on myyty kaikkiaan 2 miljoonaa kappaletta. Vauvamaisen n\u00e4k\u00f6iset veljekset ovat n\u00e4in ollen monelle tuttuja \u2013 jopa ulkomailla, sill\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6soikeuksia on myyty 31.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi kirjailijapariskunta on voittanut palkintoja, muun muassa Finlandia Junior -palkinnon vuonna 2007.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 luvut selitt\u00e4v\u00e4t, miksi Tatu ja Patu -kirjoja on mahdollista uudistaa. Outolan veljekset ovat seikkailleet jo yli 20 vuoden ajan – kirjoilla alkaa olla klassikon asema.<\/p>\n
![\"Aalto-maljakko](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-11163586467736cebc5b.jpeg\")
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Tatu ja Patu -kirjat ovat menestyneet my\u00f6s maailmalla. Kuva: Miki Wallenius \/ Yle<\/p>\n
Kustantamot eiv\u00e4t varmasti suostu painamaan ihan mit\u00e4 tahansa lastenkirjaa uusiksi. Otavan lastenkirjallisuuden myyntitykeille t\u00e4llainen menettely suodaan. Melkein kaikkia Tatu ja Patu -kirjoja on saatavilla – se kielii siit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s vanhempia kirjoja ostetaan yh\u00e4.<\/p>\n
Uudistettuja painoksia on viel\u00e4 turha yritt\u00e4\u00e4 etsi\u00e4 pukinkonttiin. Sami Toivonen, joka vastaa enimm\u00e4kseen kuvitusty\u00f6st\u00e4, uudistaa kuvituksia muiden kirjat\u00f6iden ohella. Eli prosessi tulee viem\u00e4\u00e4n vuosia.<\/p>\n
Kustantamosta kerrotaan, ettei \u201dvanhentuneita\u201d painoksia heitet\u00e4 menem\u00e4\u00e4n, vaan ne myyd\u00e4\u00e4n normaaliin tapaan, ilman oranssia hintalappua. Vasta sitten otetaan painoksia uusilla kuvituksilla.<\/p>\n
Kirjoja kannattaa p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4, kun se on kannattavaa.<\/p>\n
Aino Havukainen ja Sami Toivonen ovat aina tuoneet kirjoissaan ilmi arvojaan, joten t\u00e4llainen ratkaisu on loogista jatkumoa.<\/p>\n
Mik\u00e4 konteksti?<\/p>\n
Tatu ja Patu -kirjat on suunnattu hyvin pienille lapsille. He vasta muodostavat k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n maailmasta. Ei siis ole ihan sama mutustavatko Outolan veljekset lihaa vai papuja.<\/p>\n
Monet ovat kuitenkin sit\u00e4 mielt\u00e4, ettei teoksia saisi muuttaa, koska se koetaan historian v\u00e4\u00e4ristelyksi.<\/p>\n
Lastenkirjallisuuden kohdalla p\u00e4ivitt\u00e4minen on kuitenkin paikallaan, sill\u00e4 lapset eiv\u00e4t osaa asettaa kirjaa kontekstiin tai historialliseen perspektiiviin.<\/p>\n
Lastenkirjojen kuvituksen muuttaminen on poikkeuksellista. Tekstej\u00e4 ja ennen kaikkea suomennoksia sen sijaan uudistetaan usein. Esimerkiksi l\u00e4hes kaikki Astrid Lindgrenin<\/strong> teokset on suomennettu uudelleen.<\/p>\nJoskus my\u00f6s tuoreiden kirjojen tekstej\u00e4 p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n. Etenkin nuorten kieli muuttuu niin nopeasti, ett\u00e4 jotkut sanonnat ovat hyvin nopeasti \u201dso last season.\u201d Otavalta kerrotaan, ett\u00e4 esimerkiksi kirjailija Aleksi Delikouras<\/strong> halusi p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 N\u00f6rtti-kirjasarjaansa, kun siit\u00e4 tehtiin uusi koottu painos.<\/p>\nMonissa vanhoissa saduissa ja lastenkirjoissa maailmakuva voi vaikuttaa vieraalta nykylapsen silmin. Lastenkirjainstituutin tutkija P\u00e4ivi Heikkil\u00e4-Halttunen<\/strong> neuvoo, ettei vanhempien kannata tuputtaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n klassikkoja omasta lapsuudestaan, vaikka ne kuinka ihania ovatkin. H\u00e4n kehottaa lukemaan kotimaista uutta lastenkirjallisuutta, joka on laadukasta ja kiinni t\u00e4ss\u00e4 ajassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Fiktiivisten hahmojen irtisanoutuminen ruoan tehotuotannosta on her\u00e4tt\u00e4nyt kiivaan keskustelun. Kuvitusten muuttaminen on poikkeuksellista, ja se kertoo Tatun ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":15664,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[6096,377,137,33,31,30,2001,379,378,108,4934,6097,32,6095,109],"class_list":{"0":"post-15663","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-aino-havukainen","9":"tag-books","10":"tag-entertainment","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-kirjailijat","15":"tag-kirjallisuus","16":"tag-kirjat","17":"tag-kulttuuri","18":"tag-lastenkirjallisuus","19":"tag-sami-toivonen","20":"tag-suomi","21":"tag-tatu-ja-patu","22":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15663","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15663"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15663\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/15664"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15663"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15663"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15663"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"Yleiskuva\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-4950905b3276868efd1.jpeg\")
<\/p>\n![\"Puolikuvassa](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-879094618e54539de74.jpeg\")
<\/p>\n