{"id":156675,"date":"2026-01-30T20:37:08","date_gmt":"2026-01-30T20:37:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/156675\/"},"modified":"2026-01-30T20:37:08","modified_gmt":"2026-01-30T20:37:08","slug":"renessanssiajan-musiikkiko-vaikeaa-kannattaa-kuunnella-tarkemmin-taustalta-loytyy-myos-popmusan-elementteja-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/156675\/","title":{"rendered":"Renessanssiajan musiikkiko vaikeaa? Kannattaa kuunnella tarkemmin, taustalta l\u00f6ytyy my\u00f6s popmusan elementtej\u00e4 | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"<ul class=\"aw-1jjocuh iJTSwP yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Vanhan musiikin ja erityisesti renessanssimusiikin suosio on kasvanut Suomessa.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Suosion kasvusta kertovat muun muassa loppuunmyydyt konsertit Helsingiss\u00e4.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Muusikoiden mukaan renessanssimusiikki ei ole vaikeaa, koska nykyp\u00e4iv\u00e4n popmusiikki perustuu sen perint\u00f6\u00f6n.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Helsinkil\u00e4isess\u00e4 Viinikahvila Feeniksiss\u00e4 on keskittynyt, jopa hieman harras tunnelma. Vanhaan musiikkiin erikoistuneen Ensemble Nylandian viisi muusikkoa soittavat oudonnimisill\u00e4 instrumenteilla soljuvaa musiikkia, jossa on sek\u00e4 tutunkuuloisia ett\u00e4 vieraita elementtej\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Renessanssin maailma ja yli viisisataa vuotta sitten s\u00e4velletty musiikki her\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4t kiehtovalla tavalla eloon suomalaisessa esitystilassa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Mielest\u00e4ni renessanssiajan musiikki ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 ole vaikeaa, vaan sit\u00e4 on helppo l\u00e4hesty\u00e4. 1400-luvulla alkoi synty\u00e4 ja hahmottua harmoniamaailma, joka kuuluu nykymusiikissakin, vanhoihin puhallinsoittimiin erikoistunut muusikko <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Petri Arvo<\/strong> toteaa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">T\u00e4st\u00e4 on helppo koukata musiikkiin, joka jyll\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hittilistoilla.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Renessanssin aikana syntyi kaikki se, mik\u00e4 meille on nykyisin tuttua: leirinuotioiden kitaraharmoniat, kansanlaulut, tuutulaulaut ja popmusiikki, Ensemble Nylandiassa vaikuttava cembalisti ja kapellimestari <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Matias H\u00e4kkinen<\/strong> jatkaa.<\/p>\n<p>Vanha musiikki kiinnostaa yh\u00e4 enemm\u00e4n<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Matias H\u00e4kkinen v\u00e4itteli joulukuussa tohtoriksi viritysj\u00e4rjestelmien vallankumouksesta, mik\u00e4 liittyy my\u00f6s renessanssiajan soittimiin.<br \/>Renessanssimusiikin suosio ja kiinnostus tyylilajia kohtaan on ollut Suomessa viime aikoina selv\u00e4ss\u00e4 nousussa. Siit\u00e4 kertoo esimerkiksi se, ett\u00e4 vanhaa musiikkia harrastavia nuoria on useissa p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun musiikkiopistoissa. Lis\u00e4ksi moni klubi tarjoaa renesanssimusiikki-keikkoja.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">T\u00e4n\u00e4 viikonloppuna Helsingiss\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n renessanssimusiikkiin laaja-alaisesti keskittyv\u00e4 Aurore-festivaali, jossa viime vuonna oli my\u00f6s loppuunmyyty konsertti.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Ensemble Nylandia esitt\u00e4\u00e4 renessanssimusiikkia viinikahvila Feeniksiss\u00e4.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/39-1588506697b18f9ea495.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Mikko Ik\u00e4heimo soittamassa luuttua.  Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<img decoding=\"async\" alt=\"Ensemble Nylandia esitt\u00e4\u00e4 renessanssimusiikkia viinikahvila Feeniksiss\u00e4. \" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/39-1588505697b18f9e6876.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Ensemble Nylandia klubikeikalla Viinkahvila Feeniksiss\u00e4. Ihmisi\u00e4 oli saapunut paikalle arki-ilta huomioiden kunnioitettava m\u00e4\u00e4r\u00e4.   Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<img decoding=\"async\" alt=\"Ensemble Nylandia esitt\u00e4\u00e4 renessanssimusiikkia viinikahvila Feeniksiss\u00e4.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/39-1588513697b18fd1725d.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Matias H\u00e4kkinen takoo nuotteja cembalosta.  Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Matias H\u00e4kkisen mukaan t\u00e4m\u00e4 kaikki kielii vanhan musiikin harrastamisen ja soittamisen yleisest\u00e4 kasvamisesta.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 T\u00e4m\u00e4 periodiliike, jota aiemmin kutsuttiin autenttisuusliikkeeksikin, on l\u00e4ht\u00f6isin barokista, jota on Suomessa soitettu vanhaan tyyliin jo nelj\u00e4n vuosikymmenen ajan. On luontevaa, ett\u00e4 t\u00e4llainen ajattelu laajenee my\u00f6s renessanssin ja keskiajan puolelle.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Vanha musiikki voi kiinnostaa muustakin syyst\u00e4: se saatetaan kokea vastapainoksi kaikenkattavalle digih\u00f6nkimiselle ja hektiselle el\u00e4m\u00e4ntavalle.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Tuo on ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n hankalakin kysymys, koska en itse koe t\u00e4llaista vastakkainasettelua. Ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on kyse pikemminkin siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 puoli vanhasta musiikista ei ole viel\u00e4 ollut kovin paljon esill\u00e4, Petri Arvo pohtii.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Matias H\u00e4kkisen mielest\u00e4 asiasta l\u00f6ytyy totuuden siement\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Joku sellainen, jolle t\u00e4llainen musiikki ei ole yht\u00e4 tuttua kuin meille, voi varmaankin nauttia t\u00e4st\u00e4 vastapainona arjen kiireelle ja digitaaliselle h\u00e4lylle.<\/p>\n<p>Kuinka autenttisesti renessanssimusiikkia voi esitt\u00e4\u00e4?<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Ensemble Nylandian soitinarsenaaliin kuuluvat muun muassa fagotin edelt\u00e4j\u00e4 dulcian sek\u00e4 jousisoitin gamba. Molemmat ovat l\u00e4ht\u00f6isin renessanssiajalta, mutta kuinka autenttista musiikkia n\u00e4ill\u00e4 soittimilla sitten voidaan esitt\u00e4\u00e4? Kuulostaako nuotintaminen t\u00e4sm\u00e4lleen samanlaiselta kuin joskus 1500-luvun alkupuolella?<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Vanhan musiikin piireiss\u00e4 aiheesta debatoidaan jatkuvasti, mink\u00e4\u00e4nlaisia taltiointeja noilta ajoilta kun ei luonnollisestikaan ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Petri Arvo nostaa todistusaineistoksi muun muassa aikalaiskirjoitukset, anekdootit ja kuvaukset, joiden avulla voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, millaiselta musiikki on kuulostanut.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Meill\u00e4 on olemassa kuvaus italialaiss\u00e4velt\u00e4j\u00e4 <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Luca Marenzion<\/strong> johtamasta konsertista 1500-luvun Venetsiassa. Er\u00e4s paikallinen kardinaali oli hehkuttanut, kuinka ihanasti ja suloisesti soittajat sotkeutuvat ja sulautuvat laulajien mukana. T\u00e4m\u00e4 on dokumentointia siit\u00e4, ett\u00e4 soittajia on k\u00e4ytetty laulajien kanssa esiintymistilanteissa.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Ensemble Nylandia esitt\u00e4\u00e4 renessanssimusiikkia viinikahvila Feeniksiss\u00e4.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/39-1588507697b18fa90dc0.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Petri Arvo ja renessanssiajan nokkahuilu. Esimerkiksi kouluissa nokkahuillut edustavat barokkityyli\u00e4.  Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<img decoding=\"async\" alt=\"Ensemble Nylandia esitt\u00e4\u00e4 renessanssimusiikkia viinikahvila Feeniksiss\u00e4.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/39-1588516697b18fe9f02e.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Luutun kielisykerm\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaiselta.  Kuva: Jussi Mankkinen \/ YleSukella t\u00e4st\u00e4 renessanssimusiikin maailmaan. <\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Autenttisuutta voidaan etsi\u00e4 my\u00f6s takaisinmallintamalla soittimia. Renessanssi tunnetaan aikakautena, jolloin soitinkulttuuri kehittyi voimakkaasti, aiemmin taas oli luotettu l\u00e4hinn\u00e4 ihmis\u00e4\u00e4neen.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Soolosoittimien historia l\u00e4hti liikkeelle noin vuodesta 1550. Tuolloin syntyi melodioiden koristelukulttuuri my\u00f6s soittimille, Petri Arvo jatkaa.<\/p>\n<p>Arkiajan ulkopuolella olevaa virtaavuutta<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Renessanssiajan merkitt\u00e4v\u00e4mpien s\u00e4velt\u00e4jien, kuten <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Orlando di Lasson<\/strong> ja <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Giovanni Pierluigi da Palestrinan<\/strong> p\u00e4\u00e4teokset ovat messuja ja muuta kirkkomusiikkia. Matias H\u00e4kkinen painottaa, ett\u00e4 renessanssiaikana yksil\u00f6n ja uskonnon suhde yhteis\u00f6ss\u00e4 on ollut hyvin erilainen kuin nykyisin.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Ihan samalla tavalla kuten <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">H\u00e4ndelin<\/strong> Messias-oratorion tai <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Bachin<\/strong> passioiden kohdalla, yksil\u00f6 saa nykyisin ottaa renessanssimusiikkiin mukaan uskonnon tai ei. Kontekstin voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse samaan tapaan, kuten ett\u00e4 onko <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Sibeliuksen<\/strong> Finlandia patrioottista musiikkia vai onko se pelkk\u00e4 hyv\u00e4 biisi.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Ensemble Nylandia esitt\u00e4\u00e4 renessanssimusiikkia viinikahvila Feeniksiss\u00e4. \" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/39-1588517697b18fed6512.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Ensemble Nylandian soitinarsenaaliin kuuluvat muun muassa gamba, luuttu ja dulcian.  Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Sit\u00e4 ei k\u00e4y kiist\u00e4minen, ett\u00e4 komeimmalta renessanssimusiikki kuulostaa kirkossa tai katedraalista koettuna. T\u00e4m\u00e4n takia Aurore-festivaalin konsertitkin j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Paavalinkirkossa, joka on sis\u00e4tiloiltaan sek\u00e4 korkea ett\u00e4 kapea. Tied\u00e4mme my\u00f6s, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 musiikkia on esitetty kirkoissa aivan alusta saakka<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Kirkkojen akustiikka on sitova voima ja se antaa viimeisen silauksen moni\u00e4\u00e4nisen laulutyylin kudelmarakenteelle. Toisaalta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 viihteellisemp\u00e4\u00e4 renessanssimusiikkia on soitettu kuninkaallisten hoveissa ja muissa vastaavissa tiloissa, Petri Arvo kertoo.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Renessanssimusiikkiin liitet\u00e4\u00e4n usein luonnehdintana virtaavuus. Kulkeeko ajan loppumaton virta siis Matias H\u00e4kkisen l\u00e4vitse, kun h\u00e4n kuuntelee tai esitt\u00e4\u00e4 Palestrinan musiikkia?<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Kyll\u00e4 se kulkee. Me esit\u00e4mme my\u00f6s nopeaa musiikkia, jota voisi jopa kutsua rynkytykseksi, mutta suuri osa renessanssimusiikista on nimenomaan arkiajan ulkopuolella olevaa virtaavuutta. N\u00e4in me uskallamme sanoa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vanhan musiikin ja erityisesti renessanssimusiikin suosio on kasvanut Suomessa. Suosion kasvusta kertovat muun muassa loppuunmyydyt konsertit Helsingiss\u00e4. Muusikoiden&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":156676,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[132],"tags":[26247,10927,16977,26250,137,33,31,30,26252,26249,16837,3525,108,195,47,5843,26253,26248,26245,742,32,484,26246,109,26251],"class_list":{"0":"post-156675","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-musiikki","8":"tag-barokki","9":"tag-barokkimusiikki","10":"tag-digitaalinen-musiikki","11":"tag-dulzian","12":"tag-entertainment","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-giovanni-pierluigi-da-palestrina","17":"tag-ihmisaani","18":"tag-keskiaika","19":"tag-konsertit","20":"tag-kulttuuri","21":"tag-music","22":"tag-musiikki","23":"tag-muusikot","24":"tag-orlando-di-lasso","25":"tag-renessanssi","26":"tag-soittimet","27":"tag-suomalainen-musiikki","28":"tag-suomi","29":"tag-taiteellinen-ilmaisu-ja-mediat","30":"tag-vanha-musiikki","31":"tag-viihde","32":"tag-viola-da-gamba"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115985976273026417","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/156675","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=156675"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/156675\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/156676"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=156675"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=156675"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=156675"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}