Kiinalaisen kantoraketin ylimm\u00e4n vaiheen putoaminen hallitsemattomasti ilmakeh\u00e4\u00e4n her\u00e4tti huolta maailmalla. Rakettivaihe putosi syrj\u00e4iselle merialueelle eilen iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n
Kyseess\u00e4 oli 3. joulukuuta Kiinasta laukaistun Zhuque-3-kantoraketin kiertoradalle j\u00e4\u00e4nyt rakettivaihe. Avaruusromu oli arviolta 12 metri\u00e4 pitk\u00e4 ja halkaisijaltaan 4,5 metri\u00e4.\u00a0\n<\/p>\n
Rakettivaihe oli tyhj\u00e4 ajoaineistaan, mutta siin\u00e4 oli mukana pieni satelliittia vastaava testimassa. Pudotessaan kappaleella oli massaa arviolta 7 tonnia ja osien siit\u00e4 arvioitiin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n maanpintatasolle asti.\n<\/p>\n
Avaruustoiminnan asiantuntija Jonathan McDowell<\/strong> arvioi rakettivaiheen pudonneen<\/a> eilen 30. tammikuuta kello 14.49 Suomen aikaa.\u00a0\n<\/p>\n Kappale oli viimeisen julkaistun ratamittauksensa aikaan radalla, jolla se k\u00e4vi korkeimmillaan 211 kilometriss\u00e4 ja matalimmillaan 102 kilometriss\u00e4 merenpinnan yl\u00e4puolella.\u00a0\n<\/p>\n Romukappaleen rata sijaitsi p\u00e4iv\u00e4ntasaajasta kauimmillaan leveysasteen 57 kohdalla, joten sill\u00e4 ei ollut mahdollisuutta pudota Suomeen.\u00a0\n<\/p>\n Kappale kuitenkin k\u00e4vi noin 13 astetta horisontin yl\u00e4puolella Helsingist\u00e4 katsottuna kello 13.56 eli alle tuntia ennen putoamistaan. \u00a0\n<\/p>\n Suomen horisontin yl\u00e4puolelle kohoamisensa aikaan romukappale oli kuitenkin l\u00e4hell\u00e4 ratansa korkeinta pistett\u00e4, noin 200 kilometriss\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kappaleen n\u00e4keminen Suomen p\u00e4iv\u00e4taivaalla oli eilen iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 mahdotonta.\n<\/p>\n Radan matalin kohta oli etel\u00e4isell\u00e4 pallonpuoliskolla ja t\u00e4m\u00e4 my\u00f6s nosti todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 siihen, ett\u00e4 putoaminen tapahtuisi siell\u00e4.\n<\/p>\n Ylityksi\u00e4 viimeisten ratatietojen perusteella voi tutkia Heavens-Above.com-sivustolta<\/a> valitsemalla ajankohdan ja kaikki ylitykset n\u00e4kyviin. Sivusto ei laskelmoi radan muutoksia, ainoastaan n\u00e4kyvyyksi\u00e4, jotka toteutuisivat mik\u00e4li viimeiset ratatiedot olisivat yh\u00e4 voimassa.\n<\/p>\n Kansainv\u00e4lisesti hyv\u00e4ksyttyjen ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan sek\u00e4 satelliitit ett\u00e4 rakettivaiheet tulisi tuoda tuhoutumaan ilmakeh\u00e4\u00e4n siten, etteiv\u00e4t ne j\u00e4\u00e4 romuiksi kiertoradalle. Vaarallisen kokoiset kappaleet pit\u00e4\u00e4 ohjata alueille, joilla niiden todenn\u00e4k\u00f6isyys aiheuttaa tuhoja on mahdollisimman pieni.\n<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki avaruustoimijat eiv\u00e4t s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 noudata, kuten kiinalaisraketin tapauksessa. Kiina on saanut negatiivista julkisuutta my\u00f6s Long March 5B -kantorakettinsa hallitsemattomasti putoavista<\/a> rakettivaiheista, joita k\u00e4ytettiin Kiinan avaruusaseman rakentamiseen.\n<\/p>\n Kappaleiden ilmakeh\u00e4\u00e4n putoamisen tarkkaa hetke\u00e4 on vaikea ennustaa pitk\u00e4lle etuk\u00e4teen, sill\u00e4 sek\u00e4 yl\u00e4ilmakeh\u00e4n tiheytt\u00e4 ett\u00e4 kappaleiden aerodynaamisia ominaisuuksia on vaikea mallintaa.\n<\/p>\n Kiertoradalla olevien satelliittien ratoja seurataan tutkamittauksin maanpinnalta. Tarkimmin niit\u00e4 seuraa Pohjois-Amerikan ilmapuolustuskomentokeskus NORAD, joka jakaa satelliittidataa my\u00f6s kansainv\u00e4lisesti.\n<\/p>\n Putoamista seurattiin<\/a> my\u00f6s EU:n avaruusvalvonnan ja -seurannan keskuksista, jotka julkaisivat putoamisen ajankohdan ep\u00e4varmuuden kuvaajan<\/a>, josta n\u00e4kyy miten ennusteet tarkentuivat.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kiinalaisen kantoraketin ylimm\u00e4n vaiheen putoaminen hallitsemattomasti ilmakeh\u00e4\u00e4n her\u00e4tti huolta maailmalla. Rakettivaihe putosi syrj\u00e4iselle merialueelle eilen iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.
Kyseess\u00e4 oli…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":157437,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-157436","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-space","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115990733959338736","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/157436","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=157436"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/157436\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/157437"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=157436"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=157436"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=157436"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}