{"id":158238,"date":"2026-02-01T14:58:08","date_gmt":"2026-02-01T14:58:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/158238\/"},"modified":"2026-02-01T14:58:08","modified_gmt":"2026-02-01T14:58:08","slug":"ilmakehassa-yllattavia-muutoksia-jopa-koko-lopputalvi-jaatavan-kylmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/158238\/","title":{"rendered":"Ilmakeh\u00e4ss\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 muutoksia: Jopa koko lopputalvi j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4n kylm\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

Onko nyt niin, ett\u00e4 ilmastonmuutos tuokin entist\u00e4 kylmempi\u00e4 pakkasjaksoja Suomeen?<\/p>\n

Helmikuu ja mahdollisesti koko lopputalvi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyyt\u00e4v\u00e4n kylm\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 johtuu ilmakeh\u00e4ss\u00e4 tapahtuneista romahduksista<\/a>, joiden my\u00f6t\u00e4 lauhaa ilmaa kuljettavien l\u00e4nsivirtausten nopeus heikkenee merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ilmi\u00f6 liittyy pohjoisen napa-alueen l\u00e4mpi\u00e4miseen.<\/p>\n

Onko nyt niin, ett\u00e4 ilmastonmuutos tuokin entist\u00e4 kylmempi\u00e4 pakkasjaksoja Suomeen?<\/p>\n

Ei sent\u00e4\u00e4n, toteaa Forecan meteorologi Markus M\u00e4ntykannas<\/a>.<\/p>\n

Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen s\u00e4\u00e4h\u00e4n luoden siihen arvaamattomuutta, M\u00e4ntykannas kertoo Ilta-Sanomille.<\/p>\n

\u2013\u2009\u00c4\u00e4ri-ilmi\u00f6t yleistyv\u00e4t, oli se kumpaa tahansa. Voi olla, ett\u00e4 meille j\u00e4m\u00e4ht\u00e4\u00e4 kuukausiksi vesisadetyyppinen lauha talvi, ja toisessa \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4 voi olla hyvin pitki\u00e4 pakkasjaksoja, M\u00e4ntykannas kertoo.<\/p>\n

\u2013\u2009Kuitenkaan meill\u00e4 ei ole paluuta vanhan ajan kylmiin talviin. Koko ajan ilmasto l\u00e4mpenee.<\/p>\n

M\u00e4ntykannaksen mukaan tilanteet, joissa pohjoiselta napa-alueelta p\u00e4\u00e4see pitk\u00e4ksi aikaa jonnekin p\u00e4in keskileveysasteita kylm\u00e4\u00e4 ilmamassaa purkautumaan, n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yleistyv\u00e4n talvikautena.<\/p>\n

\u2013\u2009Ennen kaikkea j\u00e4\u00e4peitteen hupeneminen ja pohjoisen napa-alueen l\u00e4mpeneminen ovat vahvasti kytk\u00f6ksiss\u00e4 toisiinsa, ja ne edesauttavat t\u00e4llaisten tilanteiden syntymist\u00e4.<\/p>\n

\"Manner-Suomea<\/p>\n

Manner-Suomea peitt\u00e4\u00e4 lumipeite. Kuva:\u00a0Jukka Ritola \/ Aamulehti<\/p>\n

Viime aikoina on uutisoitu my\u00f6s toisesta ilmastonmuutokseen liittyv\u00e4st\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4, joka viilent\u00e4isi huomattavasti Pohjois-Euroopan ja Suomenkin s\u00e4\u00e4t\u00e4. <\/p>\n

Syyskuussa uutisoitiin<\/a>, ett\u00e4 tuoreen tutkimuksen mukaan ilmaston kannalta kriittisen Atlantin merivirran romahdus ei ole en\u00e4\u00e4 ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4..<\/p>\n

Niin kutsuttu AMOC-merivirtaus on heikentynyt viime vuosikymmenin\u00e4. AMOCin merkitt\u00e4vimm\u00e4t l\u00e4mpim\u00e4t merivirrat ovat Golfvirta ja Pohjois-Atlantin merivirta.<\/p>\n

Golfvirran heikentyminen muuttaisi Suomen ilmastoa huomattavasti kylmemp\u00e4\u00e4n suuntaan.<\/p>\n

M\u00e4ntykannas toppuuttelee, ett\u00e4 prosessi on niin hidas, ett\u00e4 se ei tule vaikuttamaan meid\u00e4n elinaikanamme. <\/p>\n

\u2013\u2009Mutta toki meid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isten kannata t\u00e4m\u00e4 on huolestuttava trendi. Kukaan ei viel\u00e4 tied\u00e4, miten se tulee vaikuttamaan ja mit\u00e4 tapahtuu Golfvirralle. <\/p>\n

\u2013\u2009T\u00e4ss\u00e4 ilmaston l\u00e4mpeneminen kamppailee ilmaston kylmenemist\u00e4 vastaan. Mutta se ei tule realisoitumaan meid\u00e4n elinaikanamme. <\/p>\n

Mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 viime aikaiset romahdukset ilmakeh\u00e4ss\u00e4 oikein tarkoittavat? M\u00e4ntykannas avasi ilmi\u00f6t\u00e4 Forecan tuoreessa blogijulkaisussa<\/a>.<\/p>\n

Stratosf\u00e4\u00e4riss\u00e4 eli noin 30\u201350 kilometrin korkeudessa tapahtuu ennusteen mukaan helmikuussa kaksi romahdusta, joiden my\u00f6t\u00e4 lauhaa ilmaa kuljettavien l\u00e4nsivirtausten nopeus heikkenee merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen romahdus tapahtuu ennusteen mukaan tammikuun ja helmikuun vaihteessa ja toinen pian sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Virtausten heikkenemisess\u00e4 on kyse polaaripy\u00f6rteest\u00e4, joka on M\u00e4ntykannaksen mukaan \u201dalkanut oikkuilla\u201d vuodenvaihteesta eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Polaaripy\u00f6rre on yl\u00e4ilmakeh\u00e4\u00e4n talvisin muodostuva napoja kiert\u00e4v\u00e4 ja koko napaseutualueen kattava tuulij\u00e4rjestelm\u00e4. Vahva polaaripy\u00f6rre pit\u00e4\u00e4 kylm\u00e4n ilman napa-alueilla, mutta kun py\u00f6rre heikkenee, se p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 napa-alueen hyyt\u00e4v\u00e4n ilman valumaan etel\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kylmimm\u00e4t hetket n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n osuvan maan etel\u00e4- ja keskiosaan helmikuun ensimm\u00e4isin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4, kun pakkasta voi olla aamuisin laajalti 20\u201330 astetta.<\/p>\n

Euroopassa erityisen kylmi\u00e4 poikkeamia on luvassa Baltian maihin, Valko-Ven\u00e4j\u00e4lle ja Ukrainaan. Siell\u00e4 voi olla 20\u201330 astetta tavallista kylmemp\u00e4\u00e4 ja pakkanen kiristy\u00e4 30 pakkasasteeseen Ukrainaa my\u00f6ten.<\/p>\n

Helmikuussa kuitenkin l\u00e4mp\u00f6tilojen vuorokausivaihtelu kiihtyy, kun aurinko alkaa l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4. P\u00e4iv\u00e4n aikana l\u00e4mp\u00f6tila voi nousta jopa 20 asteella.<\/p>\n

My\u00f6s NAO-indeksi viittaa kylm\u00e4\u00e4n lopputalveen, Forecan julkaisussa kerrotaan.<\/p>\n

Indeksi kertoo Pohjois-Atlantin ilmanpainejakaumasta. Sen mukaan Islannin edustalla on normaalia korkeampi ilmanpaine, mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 lauhan s\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4syn Pohjois-Eurooppaan.<\/p>\n

Seurauksena Pohjois-Euroopassa on edess\u00e4 pitk\u00e4, kylm\u00e4 kausi ja V\u00e4limeren maihin puolestaan ohjautuu matalapaineita, myrskyj\u00e4 ja sateita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Onko nyt niin, ett\u00e4 ilmastonmuutos tuokin entist\u00e4 kylmempi\u00e4 pakkasjaksoja Suomeen? Helmikuu ja mahdollisesti koko lopputalvi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyyt\u00e4v\u00e4n kylm\u00e4lt\u00e4.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":158239,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,34,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-158238","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-ilta-sanomat","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115995967690192588","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/158238","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=158238"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/158238\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/158239"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=158238"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=158238"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=158238"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}