\u00c4\u00e4ris\u00e4\u00e4t ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet arktisella alueella ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n
Tanskalle kuuluva Gr\u00f6nlanti on viimeisen vuoden aikana joutunut pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin<\/strong> jatkuvien uhkausten takia. Gr\u00f6nlantia kohtaa kuitenkin my\u00f6s toinen uhka, joka on luonteeltaan Trumpia pysyv\u00e4mpi.<\/p>\n Uuden suomalaistutkijoiden johtaman tutkimuksen<\/a> mukaan arktinen alue, mukaan lukien Gr\u00f6nlanti, on siirtynyt \u201duudelle aikakaudelle\u201d, jossa \u00e4\u00e4ris\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t ovat aiempaa yleisempi\u00e4 ja niit\u00e4 esiintyy my\u00f6s t\u00e4ysin uusilla alueilla.<\/p>\n Luonnolle haitalliset niin sanotut bioilmastolliset \u00e4\u00e4ris\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t ovat yleistyneet merkitt\u00e4v\u00e4sti viime vuosikymmenten aikana. Noin kolmasosalla arktisen alueen maa-alueesta on viimeisen 30 vuoden aikana alkanut esiinty\u00e4 sellaisia s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4, joita ei ole aiemmin esiintynyt.<\/p>\n \u2013 Kyll\u00e4 sanoisin, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on ihan vakavasta asiasta kyse, tutkimuksen johtava tutkija, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Juha Aalto<\/strong> sanoo Iltalehdelle.<\/p>\n Nyt luonto joutuu alttiiksi n\u00e4ille uudenlaisille s\u00e4\u00e4oloille, joita ei ainakaan 1950\u20131979 esiintynyt. Tutkimus perustuu 70 vuoden mittaiselle ajanjaksolle.<\/p>\n Samaan aikaan yleinen l\u00e4mpeneminen jatkuu. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilat Gr\u00f6nlannissa ovat jopa yli 15 astetta l\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4t kuin tavallisesti t\u00e4h\u00e4n aikaan, kertoo ruotsalaislehti Aftonbladet<\/a>. Joinain p\u00e4ivin\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tila on ollut jopa 20 astetta yli keskiarvon.<\/p>\n My\u00f6s Suomessa napapiirin pohjoispuolella n\u00e4kyy selv\u00e4 kehitys, jossa talvien l\u00e4mp\u00f6tilat nousevat, kasvukaudet pitenev\u00e4t ja lumipeitteinen aika lyhenee.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi luontoon vaikuttavat \u00e4\u00e4ris\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Erityisen rajusti muutos n\u00e4kyy tutkimuksen mukaan Gr\u00f6nlannin rannikolla ja Kanadan arktisessa saaristossa, mutta my\u00f6s Pohjois-Euroopassa erityisesti Norjan rannikolla.<\/p>\n Kohtalokasta<\/p>\n Yksi arktisella alueella rajusti lis\u00e4\u00e4ntynyt ilmi\u00f6 on, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lle sataa yh\u00e4 useammin vett\u00e4. Sill\u00e4 voi olla kohtalokkaita vaikutuksia poroille ja muille nis\u00e4kk\u00e4ille. Porot eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4n takia p\u00e4\u00e4se k\u00e4siksi lumen alla kasvaviin j\u00e4k\u00e4liin, joiden avulla ne selviytyv\u00e4t talven yli.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy Aallon mukaan my\u00f6s Suomessa. Talvisateet vaikuttavat yleens\u00e4 melko laajoille alueille.<\/p>\n Tutkimus koski niin sanottuja bioilmastollisia \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4, joita ei ole Aallon mukaan aiemmin juuri tutkittu. Muun muassa poroille voi koitua kohtalokkaita vaikutuksia. Kai Tirkkonen<\/p>\n Muita lis\u00e4\u00e4ntyvi\u00e4 \u00e4\u00e4ris\u00e4\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4 ovat muun muassa pitkittyneet kuumuusaallot, halla kasvukauden aikana sek\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4t jaksot talvella.<\/p>\n \u2013 N\u00e4m\u00e4 tapahtumat voivat aiheuttaa kasvien kuolemia laajoilla alueilla ja aiheuttaa korkeaa kuolleisuutta my\u00f6s el\u00e4imiss\u00e4, kuten poroissa, mik\u00e4 voi vahingoittaa my\u00f6s arktisen alueen asukkaiden, kuten poronhoitajien, elinkeinoja, tutkimukseen osallistunut professori Gareth Phoenix<\/strong> Sheffieldin yliopistolta sanoo tiedeuutissivusto Phys.orgille<\/a>.<\/p>\n \u2013 Ihmisille, jotka eiv\u00e4t asu arktisella alueella, vahingot ovat my\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4, koska ne voivat haitata arktisen alueen kyky\u00e4 ime\u00e4 itseens\u00e4 hiilidioksidia ja siten hidastaa ilmastonmuutosta.<\/p>\n Romahtaako luonto?<\/p>\n Aallon mukaan odotettavissa ei kuitenkaan ole, ett\u00e4 arktinen luonto haitallisten \u00e4\u00e4ris\u00e4\u00e4ilmi\u00f6iden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 romahtaa.<\/p>\n \u2013 En ehk\u00e4 l\u00e4htisi siihen.<\/p>\n Yleisesti ottaen arktinen alue on ilmaston l\u00e4mpenemisen takia vihertym\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ei tarkkaan tiedet\u00e4, miten l\u00e4mpeneminen vaikuttaa arktisen alueen luontoon.<\/p>\n \u2013 Se, mit\u00e4 \u00e4\u00e4ris\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t tekev\u00e4t, on k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 paikallisesti ik\u00e4\u00e4n kuin toiseen suuntaan. Eli sen sijaan, ett\u00e4 esimerkiksi ekosysteemit tuottaisivat enemm\u00e4n biomassaa, tuleekin lyhyiden s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6iden takia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, jopa kasviyhteis\u00f6jen kuolemia.<\/p>\n \u00c4\u00e4ris\u00e4\u00e4t voivat aiheuttaa vahinkoa kasvillisuudelle. Tunturileikovarpio vahingoittui, kun lumen p\u00e4\u00e4lle satoi vett\u00e4. R Treharne<\/p>\n Ekosysteemien toiminta voi paikallisten \u00e4\u00e4ris\u00e4\u00e4ilmi\u00f6iden seurauksena kuitenkin muuttua. Esimerkiksi hiilen kiertoon vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti, jos arktisessa luonnossa kuolee laajalti kasvillisuutta.<\/p>\n \u2013 Paikallisesti sill\u00e4 voi olla ihan huomattava merkitys.<\/p>\n Osa vaikutuksista tulee olemaan laajoja, osa paikallisempia. Esimerkiksi varpuja tai pensaita voi kuolla paikallisesti. Vaikutukset voivat kuitenkin olla my\u00f6s laaja-alaisia, kuten laajemman kuivuuden tai hellejakson seurauksena.<\/p>\n Variksenmarjapensas kuoli talviaikaisen l\u00e4mp\u00f6aallon seurauksena. R Treharne<\/p>\n Erityisen kohtalokkaita muutokset voivat olla paikallisesti hyvin erikoistuneille lajeille.<\/p>\n \u2013 Meill\u00e4kin Kilpisj\u00e4rvell\u00e4 on pitk\u00e4lle kes\u00e4\u00e4n viipyvi\u00e4 lumenviipym\u00e4alueita, joiden l\u00e4heisyydess\u00e4 kasvaa j\u00e4\u00e4leinikkej\u00e4.<\/p>\n \u2013 On hyvin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llaisten lajien, jotka el\u00e4v\u00e4t ihan tietyss\u00e4 arktisessa elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, sopeutumiskyky ei ole hyv\u00e4 ilmaston ja ymp\u00e4rist\u00f6n muuttuessa.<\/p>\n \u2013 Lajeista riippuen voi olla aika dramaattisiakin muutoksia.<\/p>\n Onko mit\u00e4\u00e4n teht\u00e4viss\u00e4?<\/p>\n Aallon mukaan ilmastopolitiikassa on aina toivoa. Kehitys ei ole t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kulkenut aivan katastrofaalisimman skenaarion mukaan, vaan seurannut pikemminkin keskimm\u00e4isi\u00e4 ilmastoskenaarioita.<\/p>\n