{"id":159776,"date":"2026-02-03T09:26:08","date_gmt":"2026-02-03T09:26:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/159776\/"},"modified":"2026-02-03T09:26:08","modified_gmt":"2026-02-03T09:26:08","slug":"rakennetun-ympariston-resilienssi-vaatii-osaavaa-suunnittelua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/159776\/","title":{"rendered":"Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n resilienssi vaatii osaavaa suunnittelua"},"content":{"rendered":"<p>\n\t\t\t\t\t\t3.2.2026\t\t\t\t\t\t &#8211; Teknoblogi\t\t\t\t\t<\/p>\n<p>\t\t\t\t\t  <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"968\" height=\"645\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/Metro1-968x645.jpg\" class=\"attachment-large size-large wp-post-image\" alt=\"Metro ja rakennettua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\"\/>  <\/p>\n<p>Rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 pit\u00e4\u00e4 suunnitella niin, ett\u00e4 se pystyy ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n kriisitilanteita, toipumaan niist\u00e4 ja tukemaan toimintoja, jotka tapahtuvat rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kriisin aikana. <\/p>\n<p><strong>Resilienssi on sana, jolle on vaikea keksi\u00e4 yht\u00e4 tyhjent\u00e4v\u00e4\u00e4 suomenkielist\u00e4 vastinetta<\/strong>, mutta usein sen ajatellaan tarkoittavan jonkun tai jonkin kyky\u00e4 toipua ennalleen tai palata toimintakykyiseksi kriisin tai virhetilanteen j\u00e4lkeen. V\u00e4h\u00e4n niin kuin vaahtomuovipatja palautuu alkuper\u00e4iseen muotoonsa sen j\u00e4lkeen, kun sen p\u00e4\u00e4lt\u00e4 noustaan.<\/p>\n<p>Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n taas ajatellaan tarkoittavan kaikkea t\u00e4t\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4mme olevaa ihmisen muovaamaa ja rakentamaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Siihen kuuluvat esimerkiksi talot, tiet, puistot, junaradat, pellot, s\u00e4hk\u00f6laitokset, vesijohdot, satamat ja muut rakenteet. Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n elinkaari on pitk\u00e4, ja mit\u00e4 pidempi se on, sen parempi sek\u00e4 taloudellisesta ett\u00e4 ilmaston n\u00e4k\u00f6kulmasta. Suomessa ymp\u00e4rill\u00e4mme oleva rakennuskanta on suunniteltu ja tehty noin 80 prosenttisesti viimeksi kuluneiden 70 vuoden aikana.<\/p>\n<blockquote class=\"wp-block-quote has-text-align-center is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Emme tied\u00e4, mit\u00e4 kaikkea tulevaisuudessa tapahtuu, mutta juuri siksi meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 suunnitella rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6mme ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n tunnettuja uhkia ja joustamaan kriisitilanteissa.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n ongelmatilanteita ajatellessa mieleen tulevat esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat vauriot ja toisaalta sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon. Lis\u00e4ksi mieleen nousevat turvallisuusuhat ja rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n muu fyysinen vaurioituminen. Mutta rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 toipumaan monenlaisista muistakin kriisitilanteista ja tukemaan toimintoja, jotka tapahtuvat rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, kuten tiedonv\u00e4lityst\u00e4 tai pandemian aikana ihmisten suojaamista taudinaiheuttajilta.<\/p>\n<p><strong>Ilmastonmuutos on lis\u00e4nnyt muun muassa vaakasadantaa ja teiden routimista muuttuvien talvien my\u00f6t\u00e4.<\/strong> Kes\u00e4isin l\u00e4mp\u00f6kuormat haastavat rakennusten sek\u00e4 passiiviset ett\u00e4 koneelliset, aktiiviset j\u00e4\u00e4hdytysj\u00e4rjestelm\u00e4t. N\u00e4iden ongelmien ratkaisemiseksi on kehitetty monenlaisia suunnitteluratkaisuja, kuten hulevesien pid\u00e4tysaltaita ja routimista paremmin kest\u00e4v\u00e4\u00e4 asfalttia sek\u00e4 useita muita innovaatioita.<\/p>\n<p>Suunnitteluala on my\u00f6s itse julkaissut oppaita, joissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n, miten suunnittelun avulla sopeudutaan ilmastonmuutokseen, hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 A-insin\u00f6\u00f6rien \u00a0<a href=\"https:\/\/www.ains.fi\/oppaat\/ilmastonmuutokseen-sopeutuminen-rakentamisen-suunnittelussa\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Ilmastonmuutokseen sopeutuminen rakentamisen suunnittelussa -opas<\/a>. Siin\u00e4 kuvataan muun muassa, mit\u00e4 kannattaa ottaa huomioon julkisivumateriaalien valinnassa, kun sadanta lis\u00e4\u00e4ntyy ja tuulet kovenevat, sek\u00e4 miten hulevedet ja tulvat otetaan huomioon suunnittelemalla alueelle imeytyspaikkoja. Monella uudella asuinalueella imeytysaltaita onkin jo tehty.<\/p>\n<p><strong>Rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 on my\u00f6s tiukasti kytk\u00f6ksiss\u00e4 s\u00e4hk\u00f6n ja energian tuotantoon sek\u00e4 kulutukseen.<\/strong> Rakennettuun ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kuuluvalla energiainfrastruktuurilla tuotetaan yhteiskunnan tarvitsema energia, samalla kun rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 kuluttaa kolmanneksen tuotetusta energiasta. S\u00e4hk\u00f6\u00e4 tarvitaan niin vessanp\u00f6nt\u00f6n toimimiseen, ilmastointiin kuin ovien kulunvalvontaankin. Vaikka alueellisesti s\u00e4hk\u00f6verkoille on varaj\u00e4rjestelmi\u00e4, yksitt\u00e4isen rakennuksen kohdalla vaihtoehtoja ei useinkaan ole, jos s\u00e4hk\u00f6\u00e4 tai l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ei ole saatavilla useampaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, rakennuksen laitteisto vaurioituu tai jos jokin vieras taho p\u00e4\u00e4see vaikuttamaan taloteknisiin ohjelmistoihin ja s\u00e4\u00e4t\u00f6ihin. <a href=\"https:\/\/www.sweco.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2023\/06\/Urban-Insight-Study-1-2023-Aurinkoenergiasta-resilienssia_web.pdf\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Swecon Urban Insight raportin<\/a> mukaan aurinkoenergian avulla voitaisiin kuitenkin lis\u00e4t\u00e4 s\u00e4hk\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n resilienssi\u00e4 ja s\u00e4hk\u00f6n saatavuutta s\u00e4hk\u00f6katkojen aikana tietyiss\u00e4 kriisitilanteissa, jos j\u00e4rjestelmiin liitett\u00e4isiin varainverttereit\u00e4 ja akkuja.<\/p>\n<blockquote class=\"wp-block-quote has-text-align-center is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Aurinkoenergian avulla voitaisiin lis\u00e4t\u00e4 s\u00e4hk\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n resilienssi\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p><strong>Kriittisen infrastruktuurin, energiaverkkojen, v\u00e4yl\u00e4st\u00f6jen ja tietoverkkojen turvaamiseen olemme jossain m\u00e4\u00e4rin her\u00e4nneet<\/strong>, mutta rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n kokonaisresilienssi\u00e4 emme viel\u00e4 ole osanneet suunnitella j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti. Emme voi rakentaa kaikelle kaksin- tai kolminkertaisia varmistuksia vain siksi, ett\u00e4 jotain sattuisi tapahtumaan, vaan meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 suunnitella ymp\u00e4rist\u00f6mme sellaiseksi, ett\u00e4 se toipuu kriiseist\u00e4 nopeasti ja pystyy ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n niit\u00e4. Meid\u00e4n t\u00e4ytyy esimerkiksi mietti\u00e4 ilmanvaihtokoneistomme niin, ett\u00e4 ne pystyv\u00e4t poistamaan tarvittaessa hengitysilmasta taudinaiheuttajia. Samoin meid\u00e4n t\u00e4ytyy suunnitella, mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, jos esimerkiksi joukkoliikenteen kuljettajat sairastuvat yht\u00e4 aikaa.<\/p>\n<p>Kaupunkien tasolla meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 varautua siihen, ett\u00e4 rakennuksille ja kaupunginosille syntyy ajan my\u00f6t\u00e4 uusia k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia. Emme voi aina purkaa ja rakentaa uutta, mink\u00e4 aikaisemmin ajateltiin olevan j\u00e4rkev\u00e4 resilienssiratkaisu \u2013 talot suunniteltiin purettaviksi tietyn ajan j\u00e4lkeen. Tosin iso osa niist\u00e4 on pystyss\u00e4, koska arvostamme esimerkiksi niiden arkkitehtuuria.<\/p>\n<p>Emme tied\u00e4, mit\u00e4 kaikkea tulevaisuudessa tapahtuu, mutta juuri siksi meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 suunnitella rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6mme ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n tunnettuja uhkia ja joustamaan kriisitilanteissa.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on kolmas osa blogisarjassa, jossa pureudumme resilienssin\u00a0eri osa-alueisiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"3.2.2026 &#8211; Teknoblogi Rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 pit\u00e4\u00e4 suunnitella niin, ett\u00e4 se pystyy ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n kriisitilanteita, toipumaan niist\u00e4 ja tukemaan toimintoja,&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":159777,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-159776","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede","15":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116005986850448582","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/159776","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=159776"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/159776\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/159777"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=159776"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=159776"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=159776"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}