{"id":161258,"date":"2026-02-04T23:24:11","date_gmt":"2026-02-04T23:24:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/161258\/"},"modified":"2026-02-04T23:24:11","modified_gmt":"2026-02-04T23:24:11","slug":"saamelaistaide-on-suomen-valttikortti-mutta-riittaako-vahemmistokulttuurilla-elinvoimaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/161258\/","title":{"rendered":"Saamelaistaide on Suomen valttikortti, mutta riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 v\u00e4hemmist\u00f6kulttuurilla elinvoimaa"},"content":{"rendered":"

Oulu aloitti kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunkivuotensa<\/a> nostamalla n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti esiin salaisen aseensa, saamelaiset. Oulu on kuulemma nyt maan suurin saamelaiskyl\u00e4, kun aiemmin sellainen oli Tampere ja sit\u00e4 ennen Helsinki.<\/p>\n

Ovatko etel\u00e4ss\u00e4 k\u00e4v\u00e4isseet saamelaiset palanneet pohjoisemmaksi, vai onko Lappi tyhjenem\u00e4ss\u00e4 lopuistakin Euroopan ainoan alkuper\u00e4iskansan nuorista?<\/p>\n

Joukkopako ei vaikuta mahdottomalta vaihtoehdolta, kun ajattelee, millaiseksi massaturismikohteeksi Lappi on muuttunut. Jonkinlaista kolonialismia sekin. Turismi tuo elantoa, mutta my\u00f6s paljon haittoja. Kunnat kaavailevat turismiveroa.<\/p>\n

Oulun Taidemuseossa on esill\u00e4 Eanangiella \u2013 Maan kieli<\/a> -n\u00e4yttely, kaikkien aikojen suurin saamelaisen taiteen ja duodjin eli saamenk\u00e4sity\u00f6n n\u00e4yttely. Kannattanee kaukaakin matkata h\u00e4mm\u00e4stym\u00e4\u00e4n erikoisuuksista.<\/p>\n

Samalla reissulla voi etsiyty\u00e4 Oulun kaupunginteatteriin, miss\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 riipaisevan koskettavan Ovll\u00e1<\/a>-oopperan<\/a>. Se kertoo asuntolaan j\u00e4tetyst\u00e4 saamelaispojasta, syrjinn\u00e4st\u00e4 ja rasismista. Molempia taidetuotantoja on syyst\u00e4 toivottu kiertueelle Etel\u00e4-Suomeen. (Lue Kikka Holmbergin<\/b> kirjoittama artikkeli Ovll\u00e1-oopperasta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.)<\/p>\n

Ei Oulu ole keinotekoisesti saamelainen. Jo sana Oulu juontaa juurensa todenn\u00e4k\u00f6isesti saamen kielest\u00e4 ja tarkoittaa tulvavett\u00e4. Kauan sitten Oulujoen kosket ry\u00f6ppysiv\u00e4t uljaina ja vetiv\u00e4t turisteja seikkailuihin. Aikoinaan saamelaiset pakenivat kohti pohjoista.<\/p>\n

* *<\/p>\n

Sopivasti ennen Oulun p\u00e4\u00e4kaupunkivuotta valmistui Saamelaisten totuus- ja sovintokomission vuosina 2022\u20132025 ty\u00f6st\u00e4m\u00e4 selvitys. Viime joulukuun alussa pidettiin loppuraportin julkaisutilaisuus, jossa eri tahot pitiv\u00e4t puheita tuntitolkulla.<\/p>\n

Oulun yliopiston Giellagas-instituutin professorin teht\u00e4vist\u00e4 hiljattain el\u00e4k\u00f6itynyt Veli-Pekka Lehtola<\/b> teki komissiolle raportin suomalaisten ja saamelaisten suhteista.<\/p>\n

Raportti laajeni yli 500 sivuiseksi teokseksi Kenen maa, kenen \u00e4\u00e4ni? \u2013 Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/a> (Gaudeamus, 2025). Se on johdonmukainen, kiihkottoman asiallinen historiateos kolonialismin ja k\u00e4\u00e4nnytysten ajasta aina nykyp\u00e4iv\u00e4n arkeen ja juhlaan.<\/p>\n

On kipeit\u00e4 kysymyksi\u00e4, vaikeita ratkaisuja ja loputtomia valituksen aiheita. \u201dJos menneisyyden kipukohdat j\u00e4\u00e4v\u00e4t tunnistamatta ja tunnustamatta, ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t oirehtimaan pinnan alle\u201d, Lehtola kirjoittaa kirjassaan.<\/p>\n

Jotkut toivovat, ettei saamen kansaa nostettaisi jalustalle. On yh\u00e4 sellaista ajatusta, ett\u00e4 saamelaisia tulisi pit\u00e4\u00e4 vain yhten\u00e4 osana kansalaisista kuten kaikkia muitakin.<\/p>\n

Esimerkiksi karjalankieliset seuraavat tarkasti saamelaisten oikeuksien kehittymist\u00e4, koska toivovat my\u00f6s itselleen omaa kielilakia ja kielen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 perustuslakiin samalla tavalla kuin saamen kielet, romani tai viittomakieli ovat.<\/p>\n

\"Saamelaiskuva2<\/p>\n

Saamelaisten kansallisp\u00e4iv\u00e4 6. helmikuuta on virallinen liputusp\u00e4iv\u00e4 Suomessa. Kuva: Saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4t<\/p>\n

* *<\/p>\n

Saamelaisten kansallisp\u00e4iv\u00e4\u00e4 juhlitaan 6. helmikuuta vuosittain. P\u00e4iv\u00e4 on valittu sen mukaan, kun ensimm\u00e4inen pohjoiskalotin saamelaiskokous pidettiin Norjan Trondheimissa 6.2.1917.<\/p>\n

Tietenkin sit\u00e4 juhlitaan t\u00e4n\u00e4kin vuonna Oulussa D\u00e1lvem\u00e1nnu-p\u00e4ivien<\/a> yhteydess\u00e4, mutta my\u00f6s monilla muilla paikkakunnilla.<\/p>\n

Aivan mainio jokavuotinen spektaakkeli on my\u00f6s laulufestivaali S\u00e1mi Grand Prix<\/a> eli Saamenmaan Euroviisut, jotka pidet\u00e4\u00e4n 28.3.2026 Norjan Kautokeinossa. Viime vuonna esityksi\u00e4 saattoi ensimm\u00e4isen kerran jopa \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 Suomestakin.<\/p>\n

Jos mielenkiintoa riitt\u00e4\u00e4, verkon kautta<\/a> voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 mukaan saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa pidett\u00e4v\u00e4\u00e4n juhlaan 6.2.2026. Se juhlistaa historiallista virstanpylv\u00e4st\u00e4, uutta saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4lakia.<\/p>\n

Juhla on esill\u00e4 olon hetki. V\u00e4rik\u00e4st\u00e4 juhlaa!<\/p>\n

Aila-Liisa Laurila<\/p>\n

Oulun Taidemuseon n\u00e4yttely suljetaan porrastetusti niin, ett\u00e4 yl\u00e4kerta on auki 19.4.2026 asti ja pohjakerros 3.5. asti. Ovll\u00e1-esitykseen on lippuja saatavilla helmikuun loppuun asti. Oopperailta: Ovll\u00e1<\/a> Yle Areenassa ja Yle Radio 1:ss\u00e4 7.2.2026 klo 19.02.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Oulu aloitti kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunkivuotensa nostamalla n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti esiin salaisen aseensa, saamelaiset. Oulu on kuulemma nyt maan suurin saamelaiskyl\u00e4, kun aiemmin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":161259,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,26794,26795,26796,26797,26798,24493,32,26799,109],"class_list":["post-161258","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kenen-aani","tag-kenen-aani-saamelaisten-ja-suomalaisten-suhteet-esihistoriasta-nykypaivaan","tag-kenen-maa","tag-saame","tag-saamelaisten-kansallispaiva","tag-saamelaisuus","tag-suomi","tag-veli-pekka-lehtola","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116014944311832038","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161258","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=161258"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161258\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/161259"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=161258"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=161258"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=161258"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}