Saarij\u00e4rven Kolkanlahdessa pitk\u00e4\u00e4n viihtyneelle Larjalle tulee tuosta kuuluisuudesta p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 mieleen er\u00e4s makea yksityiskohta:<\/p>\n
\u2013\u2009Karkit.<\/p>\n
Se on kenties hieman yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 mielleyhtym\u00e4 kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergist\u00e4<\/strong> (1804\u201377). Varsinkin, kun Larja ei viittaa porvoolaiseen liikeyritykseen Runebergin Makeistukku Oy:hyn, vaan omakohtaiseen muistoonsa Runebergin ammoisesta asuintalosta.<\/p>\n Larja oli lapsi, kun vuonna 1977 tuosta entisest\u00e4 Kolkanlahden tilan p\u00e4\u00e4rakennuksesta sukeutui S\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskotimuseo. Osana sit\u00e4 on esitelty Runebergin vaiheita Saarij\u00e4rvell\u00e4 ja laajemminkin.<\/p>\n \u2013\u2009Kun olin pikkupoika, museossa oli p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 kulho, jossa oli sokerip\u00e4\u00e4llysteisi\u00e4 marmeladeja, Larja kertoo.<\/p>\n \u2013\u2009Py\u00f6rin t\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4t pitk\u00e4t ja k\u00e4vin aika ajoin tyhjent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kipon. Kyll\u00e4h\u00e4n ne tiesiv\u00e4t, kuka ne k\u00e4vi sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4, mutta ei siit\u00e4 kukaan koskaan moittinut.<\/p>\n Larjan vanhemmat pitiv\u00e4t S\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskotimuseon vieress\u00e4 hevostallia ja ratsastuskoulua. Pojasta kasvoi jatkaja. Keski-Suomen Ratsastuskeskus toimii edelleen, mutta nykyisin se on Larjan perhekunnan ulkopuolisessa omistuksessa.<\/p>\n \t\t \t\t\t<\/a> Toki Larjalle <\/strong>tulee Runebergist\u00e4 mieleen muutakin kuin marmeladit.<\/p>\n \u2013\u2009H\u00e4n on ollut suomalainen kulttuurivaikuttaja. Aikamoisen huomion h\u00e4n saa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Saarij\u00e4rvell\u00e4, vaikka asui t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain pari vuotta. Aika harvalle sattuu kohdalle semmoinen.<\/p>\n Joulukuussa tulee kuluneeksi 200 vuotta siit\u00e4, kun muuan yliopisto-opiskelija Johan Ludvig Runeberg saapui Turusta hevoskyydill\u00e4 Kolkanlahteen. Seutu oli h\u00e4nelle entuudestaan tuntematon. 19-vuotias nuorukainen oli pestattu kahteen saarij\u00e4rvel\u00e4iseen perheeseen kotiopettajaksi. Ylioppilaat olivat tuohon teht\u00e4v\u00e4\u00e4n kysyttyj\u00e4 aikana ennen kansakoulua. Runebergill\u00e4 oli kotiopettajuudesta aiempaa kokemusta.<\/p>\n Pietarsaaressa syntynyt Runeberg asui Saarij\u00e4rvell\u00e4 vuosina 1823\u201325. Julkisen uransa h\u00e4n teki my\u00f6hemmin opettajana, runoilijana ja toimittajana Helsingiss\u00e4 ja pisimp\u00e4\u00e4n Porvoossa.<\/p>\n Runebergin ensimm\u00e4inen runokokoelma ilmestyi viisi vuotta sen j\u00e4lkeen, kun h\u00e4n oli l\u00e4htenyt Saarij\u00e4rvelt\u00e4. Ajan saatossa h\u00e4nest\u00e4 alettiin puhua kansallisrunoilijana. Lukijakunta laajeni, kun Runebergin ruotsinkielist\u00e4 runoutta suomennettiin. Suuri yleis\u00f6 tuntee h\u00e4nen teoksistaan parhaiten V\u00e4nrikki Stoolin tarinat ja sen avausrunon, joka kasvoi Fredrik Paciuksen <\/strong>s\u00e4velt\u00e4m\u00e4n\u00e4 kansallislauluksi.<\/p>\n Saarij\u00e4rven-aika oli Runebergin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 lyhyt, mutta sen merkityst\u00e4 h\u00e4nelle ja h\u00e4nen tuotannolleen voi pit\u00e4\u00e4 ajallista kestoaan suurempana. Olisiko suomalaisen kansankuvauksen uranuurtajaa ja kansallistunnon her\u00e4tt\u00e4j\u00e4\u00e4 syntynyt ilman kokemuksia sis\u00e4maan luonnosta, ihmisist\u00e4 ja oloista?<\/p>\n \t\t \t\t\t<\/a> Kolkanlahden tilan <\/strong>omisti Runebergin aikana kapteeni Erik Gustaf af Enehjelm<\/strong>. Nuori kotiopettaja Runeberg sai t\u00e4m\u00e4n perheest\u00e4 yksityisoppilaikseen kaksi poikaa. Toiset kaksi poikaa liittyiv\u00e4t joukkoon muualta Saarij\u00e4rvelt\u00e4 Kalmarin tilalta kruununvouti Daniel Filip Danielsonin <\/strong>perheest\u00e4.<\/p>\n Talojen v\u00e4lill\u00e4 oli et\u00e4isyytt\u00e4 toistakymment\u00e4 kilometri\u00e4. Kouluarki j\u00e4rjestettiin niin, ett\u00e4 Runeberg oppilaineen majoittui n\u00e4iss\u00e4 kahdessa kodissa vuorotellen kolmen kuukauden jaksoissa. Runeberg oli kummassakin kodissa hyvin pidetty.<\/p>\n Silloista Kalmarin tilan p\u00e4\u00e4rakennusta ei en\u00e4\u00e4 ole. Se on nostanut j\u00e4ljell\u00e4 olevan Kolkanlahden tilan p\u00e4\u00e4rakennuksen eli nykyisen S\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskotimuseon kulttuurihistoriallista arvoa.<\/p>\n \t\t \t\t\t<\/a> S\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskotimuseon perusti Saarij\u00e4rvi-Seura. Alkuvuosien j\u00e4lkeen siit\u00e4 tuli osa Saarij\u00e4rven museon toimintaa.<\/p>\n Runebergin entinen koti ja ty\u00f6paikka on ollut alueen asukkaan Mikko Larjan mukaan rauhallinen naapuri.<\/p>\n \u2013\u2009Ihmispaljoutta ei ole ollut ruuhkaksi asti. Mutta kyll\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4vi v\u00e4ke\u00e4 silloin, kun t\u00e4m\u00e4 oli auki. (Kotiseutuneuvos) Ilta Ikkala<\/strong> otti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 aikoinaan vastaan linja-autolasteittain ihmisi\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli musiikkitapahtumia, runonlausuntaa, luentoja…<\/p>\n \u2013\u2009Mutta kyll\u00e4h\u00e4n se tietysti nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on pieni se piiri, joka t\u00e4m\u00e4n aiheen ymp\u00e4rill\u00e4 py\u00f6rii. Varmaan ei en\u00e4\u00e4 nykynuorisoa hirve\u00e4sti kiinnosta.<\/p>\n Larja itsekin on tutustunut Runebergin teoksiin rajallisesti.<\/p>\n \u2013\u2009Mit\u00e4 nyt koulussa olen joutunut. Mutta siit\u00e4 on kauan.<\/p>\n Maamme-laulu sen sijaan on h\u00e4nen tuoreessa muistissaan.<\/p>\n \u2013\u2009Se tulee t\u00e4r\u00e4ytetty\u00e4 hyvinkin usein!<\/p>\n Viime vuosina S\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskotimuseolla on ollut erityisen rauhallista, sill\u00e4 ovi on pysynyt s\u00e4\u00e4st\u00f6syist\u00e4 kiinni. Larja sanoo seuranneensa tilannetta huolestuneena.<\/p>\n \t\t \t\t\t<\/a> Yksi ovi <\/strong>voi olla kuin aikakone. Humahdamme 1800-luvun tunnelmiin, kun Saarij\u00e4rven museon amanuenssi Merja K\u00e4hk\u00f6nen<\/strong> johdattaa meid\u00e4t S\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskotimuseon lankkulattioille nuoren Runebergin jalanj\u00e4lkiin.<\/p>\n K\u00e4hk\u00f6nen kertoo, ett\u00e4 sisustus ei ole yksi yhteen Runebergin asuinvuosien kanssa, mutta toteutuksessa on pyritty j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n sen ajan tyyli\u00e4. Puitteet ovat nykyvalossa vaatimattomat, mutta 200 vuotta sitten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 elettiin keskisuomalaisittain vaurasta, yl\u00e4luokkaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 mahonkikalusteineen ja topattuine sohvineen.<\/p>\n Tuolla kilometrin edemp\u00e4n\u00e4 olevalla laavulla vaihdettiin sormukset.<\/p>\n Retkeilij\u00e4 Jari V\u00e4liaho Runebergin luontopolulla<\/p><\/blockquote>\n Runeberg oli tottunut hyviin oloihin lapsuudenkodissaan, mutta opiskeluaikana Turun Akatemiassa h\u00e4nt\u00e4 olivat vaivanneet rahahuolet. Vanhempien taloudellinen tuki oli ehtynyt, kun merikapteeni-is\u00e4 oli halvaantunut ja menett\u00e4nyt ty\u00f6kykyns\u00e4. Ty\u00f6tarjous Saarij\u00e4rvelt\u00e4 oli tullut kuin tilauksesta. Kotiopettajana Runeberg sai palkan lis\u00e4ksi t\u00e4yden yl\u00f6spidon.<\/p>\n Uusimman tietokirjan Runebergist\u00e4 kirjoittanut Panu Rajala<\/strong> tarjoaa toisenlaisen n\u00e4kemyksen siit\u00e4, miksi Runeberg muutti Saarij\u00e4rvelle. Rajala uskoo teoksessaan, ett\u00e4 t\u00f6it\u00e4 olisi j\u00e4rjestynyt rannikoltakin, mutta Runeberg halusi sis\u00e4maahan voidakseen itsen\u00e4isty\u00e4 sitovilta tuntuneista yliopisto- ja sukulaispiireist\u00e4\u00e4n. Naiskuvioihinkin tarvittiin aikalis\u00e4\u00e4.<\/p>\n \t\t \t\t\t<\/a> Museoamanuenssi K\u00e4hk\u00f6nen vie meid\u00e4t S\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskotimuseon alakerrassa siihen huoneeseen, jossa Runeberg opetti nelj\u00e4\u00e4 poikaa. Oppiaineita olivat muun muassa latina, kirjoitus ja laskento.<\/p>\n \u2013\u2009Julkisia kouluja oli vasta harvassa paikassa. Pojat olivat 8\u201311-vuotiaita, ja Runeberg valmensi heit\u00e4 Vaasan triviaalikouluun. Sinne he my\u00f6s p\u00e4\u00e4siv\u00e4t, K\u00e4hk\u00f6nen kertoo.<\/p>\n \t\t \t\t\t<\/a> Yl\u00e4kerrassa Runebergill\u00e4 <\/strong>oli oma huoneensa. Siell\u00e4 kirjoitusp\u00f6yd\u00e4n laatikossa h\u00e4n s\u00e4ilytti niin kutsuttua Sinist\u00e4 kirjaansa, muistivihkoaan, johon h\u00e4n kirjoitti runoja.<\/p>\n Runeberg oli kirjoitusharrastuksessaan jo hyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa. Joitakin h\u00e4nen Saarij\u00e4rven-aikaisia runojaan on my\u00f6hemmin julkaistu h\u00e4nen kokoelmissaan.<\/p>\n Runebergin tiedet\u00e4\u00e4n kirjoittaneen Saarij\u00e4rvell\u00e4 my\u00f6s yksityisi\u00e4 onnittelurunoja is\u00e4nt\u00e4v\u00e4elleen ja muille paikallisille l\u00e4heisilleen. Kes\u00e4ll\u00e4 1825 h\u00e4n laati muistorunon af Enehjelmien lapselle, joka kuoli vauvana.<\/p>\n \t\t \t\t\t<\/a> Yl\u00e4kerran ikkunasta Runeberg n\u00e4ki peltojen ja j\u00e4rven yli Kolkanniemen pappilaan. Se oli yksi Saarij\u00e4rven pienten s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ispiirien kyl\u00e4paikoista, joissa Runeberg viihtyi vapaa-ajallaan. H\u00e4nt\u00e4 voisi luonnehtia jopa kyl\u00e4luudaksi.<\/p>\n \u2013\u2009Runeberg vieraili mielell\u00e4\u00e4n eri taloissa. H\u00e4n oli kiinnostunut ihmisist\u00e4 ja asioista. Ja tietysti ymp\u00e4rist\u00f6 oli ihan erilainen kuin millaisessa h\u00e4n oli aiemmin ollut rannikolla, K\u00e4hk\u00f6nen sanoo.<\/p>\n Pappilasta erityisen l\u00e4heiseksi Runebergille tuli leskirovastin tyt\u00e4r Juliana Katarina Roschier<\/strong>. Kaksikon suhdetta on perinteisesti kuvattu l\u00e4mpim\u00e4ksi yst\u00e4vyydeksi, mutta Panu Rajala pit\u00e4\u00e4 tietokirjassaan ilmeisen\u00e4, ett\u00e4 parikymppisen Runebergin ja t\u00e4t\u00e4 reilusti toistakymment\u00e4 vuotta vanhemman \u201dNanan\u201d v\u00e4lill\u00e4 oli romanttista s\u00e4pin\u00e4\u00e4 kes\u00e4\u00f6isine souteluretkineen.<\/p>\n \t\t \t\t\t<\/a> Ruotsinkielisten <\/strong>s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten kanssa Runebergin oli helppo olla tekemisiss\u00e4. Suomenkielisen rahvaan kanssa seurustelemista rajoitti kielimuuri, mutta siit\u00e4 huolimatta Runeberg poikkesi mets\u00e4stysreissuillaan moniin savupirtteihin. Toisinaan h\u00e4nell\u00e4 oli mukanaan tulkki.<\/p>\n Savupirteiss\u00e4 Runeberg ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 maan valtaosin ruotsinkielisell\u00e4 sivistyneist\u00f6ll\u00e4 oli hatara k\u00e4sitys tavallisen kansan niukoista ja jopa k\u00f6yhist\u00e4 elinoloista. Runebergist\u00e4 tuli my\u00f6hemmin sillanrakentaja. H\u00e4nen laaja lehtikirjoituksensa Saarij\u00e4rven-kokemuksista Helsingfors Morgonbladissa lis\u00e4si tietoisuutta ylioppilaspiireiss\u00e4.<\/p>\n Kansankuvauksesta tuli keskeinen osa Runebergin kaunokirjallisuutta. H\u00e4nen runonsa loivat ja vahvistivat kansallista identiteetti\u00e4 1830-luvulta alkaen. Runeberg sanoitti ihannekuvan Suomen kansasta ja luonnosta.<\/p>\n \u2013\u2009Siihen aikaan oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 luoda sit\u00e4 kuvaa, kun sit\u00e4 ei viel\u00e4 oikein ollut olemassa, K\u00e4hk\u00f6nen sanoo.<\/p>\n V\u00e4nrikki Stoolin tarinat uhkuu is\u00e4nmaallisuutta. T\u00e4m\u00e4 Runebergin p\u00e4\u00e4teos kertoo Suomen sodasta (1808\u201309), jonka my\u00f6t\u00e4 Suomi siirtyi Ruotsin hallinnasta osaksi Ven\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n Sota oli pyyhk\u00e4issyt Saarij\u00e4rvenkin yli. Runeberg kohtasi Saarij\u00e4rvell\u00e4 Suomen sodan veteraaneja \u2013\u2009joista yksi oli Kolkanlahden tilan is\u00e4nt\u00e4 af Enehjelm \u2013\u2009ja sai tulevaan merkkiteokseensa v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin aihioita. Laajemmin Runeberg tutustui sotaveteraaneihin Ruovedell\u00e4, jonne h\u00e4n muutti lyhyeksi ajaksi af Enehjelmin perheen mukana Saarij\u00e4rvelt\u00e4.<\/p>\n \t\t \t\t\t<\/a> S\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskotimuseon <\/strong>nurkalta l\u00e4htee Runebergin luontopolku. Se vie Ahvenlammen kautta Julmille lammille samoissa maisemissa, joissa nuori kotiopettaja aikoinaan samoili. Luontopolku on merkitty maastoon.<\/p>\n Julmien lampien pys\u00e4k\u00f6intipaikalla Kokkolantien varrella seisoo saapuessamme kaksi autoa. Olisikohan nuotiopaikalla jo tulet tai per\u00e4ti valmis hiillos, pohdimme K\u00e4hk\u00f6sen kanssa, kun l\u00e4hdemme k\u00e4velem\u00e4\u00e4n ev\u00e4spaikallemme noin puolentoista kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n Julmat lammit tuo silmien eteen rotkolampia, kalliojyrk\u00e4nteit\u00e4 ja syv\u00e4n mets\u00e4n tuntua. Kerrotaan, ett\u00e4 alue sai nimens\u00e4 mets\u00e4st\u00e4jilt\u00e4, jotka ajoivat hirven kallionkielekkeelle ja pakottivat sen hypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kohtaloonsa.<\/p>\n \t\t \t\t\t<\/a> Polulla vastaan tulevalla n\u00e4k\u00f6alapaikalla ovat taukoa pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Heidi Harald<\/strong> ja Jari V\u00e4liaho<\/strong> koirineen. Pariskunta paljastaa olevansa liikkeell\u00e4 heille erityisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n \u2013\u2009Tasan 18 vuotta sitten k\u00e4ytiin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 retkell\u00e4, ja tuolla kilometrin edemp\u00e4n\u00e4 olevalla laavulla vaihdettiin sormukset, V\u00e4liaho kertoo.<\/p>\n Harald jatkaa, ett\u00e4 V\u00e4liaho oli kosinut h\u00e4nt\u00e4 jo ennen tuota hetke\u00e4. Sormukset oli k\u00e4yty ostamassa Saarij\u00e4rvelt\u00e4. Kaksi vuotta my\u00f6hemmin pariskunta meni naimisiin.<\/p>\n Harald ja V\u00e4liaho asuvat Kempeleess\u00e4. Nyt he olivat tulleet Saarij\u00e4rvelle laittamaan Lanneveden-m\u00f6kki\u00e4\u00e4n talvikuntoon.<\/p>\n \t\t \t\t\t<\/a> Kihloihin meni <\/strong>Saarij\u00e4rvell\u00e4 my\u00f6s Runeberg. H\u00e4nen valittunsa oli Maria Juliana Nygr\u00e9n<\/strong>, joka oli kaksi vuotta Runebergi\u00e4 nuorempi. Heid\u00e4n rakkaustarinaansa voisi luonnehtia ty\u00f6paikkaromanssiksi. Viitasaarella syntynyt \u201dMari\u201d oli kodinhoitajana Kalmarin tilalla sukulaistalossaan, jonne Runeberg ilmestyi kotiopettajaksi.<\/p>\n Nuoret viettiv\u00e4t Saarij\u00e4rvell\u00e4 aikaa yhdess\u00e4 ja liikkuivat pariskuntana, mutta eiv\u00e4t tiett\u00e4v\u00e4sti hankkineet sormuksia.<\/p>\n Vuosia aiemmin Runeberg oli lupautunut nuoruudenrakastetulleen Fredrika Juveliukselle<\/strong>. Juvelius odotti Runebergin jossain vaiheessa vahvistavan kihlauksen, mutta sit\u00e4 ei tapahtunut, sill\u00e4 sulhaskokelaalle tuli muita ihastuksia. Suhde Nygr\u00e9niin j\u00e4i, kun Runeberg oli muuttanut Saarij\u00e4rvelt\u00e4.<\/p>\n P\u00e4\u00e4llekk\u00e4iset lupaukset ja se, ett\u00e4 postilaatikko k\u00e4vi v\u00e4lill\u00e4 kuumana moneen suuntaan, aiheutti Runebergille tunnontuskia. H\u00e4nen oli vaikea kertoa kuvioistaan avoimesti.<\/p>\n Kirjallisuushistoriassa on kutsuttu Juveliusta maantieteen perusteella Pohjan morsiameksi ja Nygr\u00e9ni\u00e4 Id\u00e4n morsiameksi. Naimisiin Runeberg meni Etel\u00e4n morsiamen eli pikkuserkkunsa Fredrika Tengstr\u00f6min <\/strong>kanssa.<\/p>\n \t\t \t\t\t<\/a> Julmilla lammilla <\/strong>jutellessa k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 Jari V\u00e4liahoa ja Runebergi\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 muukin kuin se, ett\u00e4 he ovat kihlautuneet tahoillaan Saarij\u00e4rvell\u00e4. V\u00e4liahokin kirjoittaa runoja.<\/p>\n \u2013\u2009Sellaista p\u00f6yt\u00e4laatikkokirjoittelua; mit\u00e4\u00e4n en ole julkaissut. Enemm\u00e4n se on sellaista terapiaa. Joskus olen tehnyt ty\u00f6kavereille johonkin tuttuun biisiin omat sanat vaikkapa 40- tai 50-vuotisjuhliin.<\/p>\n V\u00e4liaho sanoo, ett\u00e4 Runebergin luontopolulla kulkiessa Runeberg on jollain lailla h\u00e4nen mieless\u00e4\u00e4n.<\/p>\n \u2013\u2009Kyll\u00e4 m\u00e4 ainakin mietin, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 se on mennyt ja ett\u00e4 mink\u00e4h\u00e4nlaisia inspiraatioita se on saanut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 jylhiss\u00e4 maisemissa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on jo v\u00e4h\u00e4n sellaista Lapin taikaa.<\/p>\n Runebergin tiedet\u00e4\u00e4n vaikuttuneen suuresti Saarij\u00e4rven vesist\u00f6ist\u00e4, er\u00e4maisista metsist\u00e4 ja kumpuilevasta maastosta. On helppo uskoa, ett\u00e4 kaikuja sis\u00e4maan luonnosta p\u00e4\u00e4tyi my\u00f6s Maamme-lauluun: \u201dEi laaksoa, ei kukkulaa, ei vett\u00e4, rantaa rakkaampaa.\u201d<\/p>\n \t\t \t\t\t<\/a> Nuotiopaikalta kuuluu <\/strong>puheensorinaa. Tulen \u00e4\u00e4ress\u00e4 istuvat naapurukset Esko Siekkinen<\/strong> ja Pauli Vilkkil\u00e4 <\/strong>Saarij\u00e4rven Mahlulta.<\/p>\n \u2013\u2009Valokuvausreissulla, he otsikoivat.<\/p>\n Ruoan j\u00e4lkeen heid\u00e4n on tarkoitus menn\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n paikkaa, jota Siekkinen kertoo k\u00e4yneens\u00e4 kuvaamassa viitisentoista vuotta sitten.<\/p>\n \u2013\u2009Jyrkk\u00e4 kallio. \u00c4lyt-t\u00f6-m\u00e4n kau-nis.<\/p>\n Toiveet ovat korkealla nytkin.<\/p>\n \u2013\u2009Silloin oli ihan \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n voimakkaat ruskan v\u00e4rit. Siell\u00e4 on erilaisia kalliokasveja, ja se (n\u00e4kym\u00e4) on siis todella kaunis. Jos on tyyni lampi, saa heijastuksia veden pintaan, Siekkinen hehkuttaa.<\/p>\n Mit\u00e4s teille sanoo Runeberg?<\/p>\n \u2013\u2009Olikos se tuo… Hetkinen… J. L. Runeberg? Oliko? Menik\u00f6 oikein, Siekkinen j\u00e4\u00e4 pohtimaan.<\/p>\n H\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 Runebergin olleen runoilija, mutta kaipaa muistutusta t\u00e4m\u00e4n teoksista.<\/p>\n \u2013\u2009Niit\u00e4 on niin paljon tommoisia. Kaikista parhaiten muistan Jeff Beckin<\/strong> ja Led Zeppelinin ja ne kaikki. Kyselep\u00e4 hyvist\u00e4 kitaristeista, niin muistan paljon!<\/p>\n \t\t \t\t\t<\/a> Suomen lukuisista <\/strong>Runeberg-matkailukohteista Siekkinen kertoo k\u00e4yneens\u00e4 Ruovedell\u00e4, jossa on Runebergin l\u00e4hteeksi nimetty paikka. Saarij\u00e4rvell\u00e4 Runeberg vietti aikaa l\u00e4hteell\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 Kalmarin tilaa. Tuo kohde on j\u00e4\u00e4nyt muutosten sy\u00f6vereihin.<\/p>\n Siit\u00e4 ei ole varmuutta, onko jokin tietty l\u00e4hde ollut erityisen\u00e4 esikuvana Runebergin tunnetulle L\u00e4hteell\u00e4-runolle.<\/p>\n Se on selv\u00e4\u00e4, mihin paikkakuntaan Runeberg viittaa Saarij\u00e4rven Paavossa. Runo kertoo kuvitteellisesta talonpojasta, jonka viljasatoa tulva, raekuuro ja halla verottavat. Perhe selviytyy, kun leip\u00e4 leivotaan puoliksi pet\u00e4j\u00e4nkuoresta.<\/p>\n Runeberg t\u00f6rm\u00e4si pettuleip\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen kerran nimenomaan Saarij\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n Runon Paavo kylv\u00e4\u00e4 Jumalaan luottaen ja peltoa parannellen aina vain uuden sadon. Pettuleiv\u00e4n sy\u00f6mist\u00e4 p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n jatkaa hyv\u00e4n\u00e4kin satovuonna, koska naapurilla on ollut huonompi onni. Saarij\u00e4rven Paavo on opetusruno. Se on ylistys sisukkuudelle ja yhteis\u00f6llisyydelle.<\/p>\n Paavo-teema toistuu Saarij\u00e4rven nimist\u00f6ss\u00e4: Paavontie, Paavonrinteet, Paavon S\u00e4hk\u00f6, Esperi Hoivakoti Paavo… Kirkon pihassa seisoo Paavon patsas.<\/p>\n
\n\t\t\t\t![\"\"\/](\"https:\/\/i.media.fi\/incoming\/7430oz\/8895327.jpg\/alternates\/FREE_1440\/8895327.jpg\")
<\/p>\n
\n\t\t\t\t\tJ.\u2009L. Runeberg kuvattuna C. P. Maz\u00e9rin \u00f6ljyv\u00e4rimaalauksessa vuonna 1837. Finna.fi<\/p>\n
\n\t\t\t\t<\/p>\n
\n\t\t\t\t\tMinna Rosti<\/p>\n
\n\t\t\t\t<\/p>\n
\n\t\t\t\t\tS\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskotimuseo odottaa korjauksia. Runebergill\u00e4 oli aikoinaan huone yl\u00e4kerrassa talon vasemmassa p\u00e4\u00e4dyss\u00e4. Timo Mustalampi<\/p>\n
\n\t\t\t\t<\/p>\n
\n\t\t\t\t\tSaarij\u00e4rven museon museoamanuenssi Merja K\u00e4hk\u00f6nen S\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskotimuseon edustalla. Timo Mustalampi<\/p>\n\n
\n\t\t\t\t<\/p>\n
\n\t\t\t\t\tT\u00e4ss\u00e4 nykyisess\u00e4 S\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskotimuseon huoneessa Runeberg opetti yksityisoppilaitaan. L\u00e4mpim\u00e4\u00e4n vuodenaikaan tunteja pidettiin ulkona. Timo Mustalampi<\/p>\n
\n\t\t\t\t<\/p>\n
\n\t\t\t\t\tRunebergin huone nykyisen S\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskotimuseon yl\u00e4kerrassa. Seinist\u00e4 ei ole l\u00f6ytynyt tulevan kansallisrunoilijan puumerkki\u00e4. Timo Mustalampi<\/p>\n
\n\t\t\t\t<\/p>\n
\n\t\t\t\t\tRuneberg-n\u00e4yttely S\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskotimuseon yl\u00e4kerrassa. Timo Mustalampi<\/p>\n
\n\t\t\t\t<\/p>\n
\n\t\t\t\t\tKyltti S\u00e4\u00e4tyl\u00e4iskotimuseon sein\u00e4ss\u00e4. Runeberg saapui Saarij\u00e4rvelle hevoskyydill\u00e4 200 vuotta sitten. Timo Mustalampi<\/p>\n
\n\t\t\t\t<\/p>\n
\n\t\t\t\t\tN\u00e4iss\u00e4 maisemissa Runeberg liikkui 200 vuotta sitten. Julmat lammit tuli h\u00e4nellekin tutuksi. Saarij\u00e4rven luonto teki nuoreen kotiopettajaan suuren vaikutuksen. Timo Mustalampi<\/p>\n
\n\t\t\t\t<\/p>\n
\n\t\t\t\t\tJari V\u00e4liaho ja Heidi Harald sek\u00e4 heid\u00e4n koiransa Wilson (vas.) ja Wanda pitiv\u00e4t taukoa Julmien lampien reitin n\u00e4k\u00f6alapaikalla. Timo Mustalampi<\/p>\n
\n\t\t\t\t<\/p>\n
\n\t\t\t\t\tMets\u00e4maisemaa Julmilla lammilla Runebergin luontopolulla. Timo Mustalampi<\/p>\n
\n\t\t\t\t<\/p>\n
\n\t\t\t\t\tHeidi Harald ja Jari V\u00e4liaho sek\u00e4 heid\u00e4n koiransa Wanda (edess\u00e4) ja Wilson retkeiliv\u00e4t Julmien lampien reitill\u00e4, joka on osa Runebergin luontopolkua. \u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 on vaan niin mahtavat maisemat\u201d, he kehuivat. Timo Mustalampi<\/p>\n
\n\t\t\t\t<\/p>\n
\n\t\t\t\t\tPauli Vilkkil\u00e4 (vas.) ja Esko Siekkinen olivat valokuvaamassa Julmilla lammilla. Siekkinen oli valmis Maamme-lauluun \u201dvaikka heti\u201d. Timo Mustalampi<\/p>\n
\n\t\t\t\t<\/p>\n
\n\t\t\t\t\tEsko Siekkinen (vas.) ja Pauli Vilkkil\u00e4 olivat Julmilla lammilla valokuvausreissulla. Timo Mustalampi<\/p>\n