{"id":1624,"date":"2025-08-11T15:31:17","date_gmt":"2025-08-11T15:31:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/1624\/"},"modified":"2025-08-11T15:31:17","modified_gmt":"2025-08-11T15:31:17","slug":"internet-kuoli-ja-jaljelle-jai-kognitiivisen-sodankaynnin-tanner","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/1624\/","title":{"rendered":"Internet kuoli, ja j\u00e4ljelle j\u00e4i kognitiivisen sodank\u00e4ynnin tanner"},"content":{"rendered":"<p>Tuntemamme internet kuoli vuosien 2016 tai 2017 kieppeill\u00e4. Nykyinternetin ovat vallanneet botit ja teko\u00e4ly, jotka v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4t ja manipuloivat verkkokeskusteluja generoiduilla kommenteilla, valeuutisilla, disinformaatiolla ja deepfakeilla, mink\u00e4 lis\u00e4ksi generatiivisella teko\u00e4lyll\u00e4 tuotettu heikkolaatuinen sis\u00e4lt\u00f6, slop eli m\u00e4ski, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6virtamme.<\/p>\n<p>Botit manipuloivat algoritmeja ja hakutuloksia ohjatakseen ihmisten kulutusk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja supistaakseen aidon ihmistenv\u00e4lisen toiminnan marginaaliin. Botteja ohjaavat valtiolliset ja kaupalliset toimijat, jotka yritt\u00e4v\u00e4t vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen.<\/p>\n<p>N\u00e4in ainakin kuollut internet -teorian mukaan, joka on kiert\u00e4nyt kuvalaudoilla ja keskustelufoorumeilla. Se on sekoitus vitsi\u00e4, salaliittoteoriaa, ajatusleikki\u00e4 ja creepypastaa eli verkossa kiert\u00e4v\u00e4\u00e4 kauhutarinaa.<\/p>\n<p>Kuolleen internetin teoria nousi laajemman yleis\u00f6n tietoon vuonna 2021 yhdysvaltalaisen aikakauslehti\u00a0Atlanticin artikkelin my\u00f6t\u00e4. Tuolloin teoria todettiin vainoharhaiseksi h\u00f6mp\u00e4ksi. ChatGPT:n ja muun generatiivisen teko\u00e4lyn kehityksen my\u00f6t\u00e4 teorialla on nyt huomattavasti enemm\u00e4n uskottavuutta.<\/p>\n<p>Kyberturvallisuusyritys Impervan vuosittaisten raporttien mukaan noin puolet kaikesta internetliikenteest\u00e4 on bottien toimintaa. Etenkin t\u00e4n\u00e4 vuonna bottiverkostoilla toteutettuja disinformaatiokampanjoita on ollut l\u00e4hes jokaisten vaalien yhteydess\u00e4.<\/p>\n<p>Toimittaja <b>Glenn Greenwald <\/b>varoitti jo vuonna 2014 <b>Edward Snowdenin <\/b>paljastettua brittil\u00e4isen tiedustelupalvelun JTRIG-vakoojayksik\u00f6n, ett\u00e4 tiedustelupalveluiden verkossa tapahtuva soluttautuminen, manipulointi ja muu keskustelua v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4 toiminta vaarantavat internetin eheyden.<\/p>\n<p>Vuodetussa The Art of Deception: Training for Online Covert Operations -asiakirjassa psykologisia operaatioita verkossa tekev\u00e4 JTRIG-yksikk\u00f6 julistaa \u201dhaluavansa luoda kybertaikureita\u201d. Yksikk\u00f6 toimii Britannian lis\u00e4ksi Yhdysvalloissa, Kanadassa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa.<\/p>\n<p>Teknologian kehityksen my\u00f6t\u00e4 koko ajan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 informaatiovaikuttaminen on osa kognitiivista sodank\u00e4ynti\u00e4, joka ei ole ilmi\u00f6n\u00e4 uusi. Vanhimmat s\u00e4ilyneet neuvot vihollisen kukistamiseen ilman taistelua l\u00f6ytyv\u00e4t noin 2500 vuotta vanhasta kiinalaisesta teoksesta, <b>Sunzin <\/b>Sodank\u00e4ynnin taidosta.<\/p>\n<p>Teoksen opit vihollisen harhaanjohtamisesta, huijauksesta, petoksesta, propagandasta ja mielikuvien muokkaamisesta p\u00e4tev\u00e4t nykyajan kognitiiviseen sodank\u00e4yntiin, joskin uusi maailmanlaajuinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muokkaamisen arkkitehtuuri antaa\u00a0toiminnalle melkoista tempoa ja pontta.<\/p>\n<p>Viel\u00e4 viime vuosisadalla puhuttiin psykologisista operaatioista (PSYOP) ja sodank\u00e4ynnist\u00e4, jota harjoitettiin muun muassa pudottamalla lentolehtisi\u00e4 ja l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 propagandaa radion ja television kautta. Informaatiopommituksella pyrit\u00e4\u00e4n muuttamaan asenteita ja uskomuksia, joiden muutos johtaa puolestaan muutokseen k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4.<\/p>\n<p>Kognitiivinen sodank\u00e4ynti on osa hybridisodank\u00e4ynti\u00e4. Neurotieteiden ja teko\u00e4lyn kehitys ovat mahdollistaneet algoritmien ja sosiaalisen median aseistamisen ihmisten kognitiivisten prosessien ohjaamiseen esimerkiksi keskittymiskyvyn rapauttamisella suurella m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 informaatiota.<\/p>\n<p>Informaatiosodank\u00e4ynti pyrkii vaikuttamaan siihen, mit\u00e4 ajatellaan. Kognitiivinen sodank\u00e4ynti pyrkii vaikuttamaan siihen, miten ajatellaan.<\/p>\n<p>Sit\u00e4 harjoittavat suurimmilla resursseilla suurvallat eli Yhdysvallat, Ven\u00e4j\u00e4 ja Kiina. Lis\u00e4ksi manipulointikeinoja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t muut toimijat, kuten yritykset, j\u00e4rjest\u00f6t sek\u00e4 p\u00e4\u00e4osin \u00e4\u00e4ri- ja laitaoikeistoa edustavat poliittiset puolueet. Ruotsissa paljastui Ruotsidemokraattien trollitehdas, jolla manipuloitiin verkkokeskusteluja.<\/p>\n<p><b>Vahinkodystopia<\/b><\/p>\n<p>Miten t\u00e4h\u00e4n tilanteeseen p\u00e4\u00e4dyttiin? Harvardin kauppakorkeakoulun emeritaprofessori <b>Shoshana Zuboff <\/b>nimitti valvontakapitalismin arkkitehtuuria \u201dvahinkodystopiaksi\u201d vuonna 2024 Darthmouthin yliopistossa pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n luennolla.<\/p>\n<p>Vuonna 1998 perustettu Google kehitti muutamassa vuodessa internetin tehokkaimman hakukoneen. Yrityksen ongelmana oli kuitenkin myyt\u00e4v\u00e4n tuotteen puuttuminen. Perustajat <b>Larry Page <\/b>ja<b> Sergei Brin <\/b>vastustivat aluksi mainoksia koska uskoivat niiden pilaavan hakukoneen l\u00e4pin\u00e4kyvyyden ja hakutulokset.<\/p>\n<p>IT-kuplan puhkeaminen vuonna 2000 sai yrityksen hankaluuksiin sijoittajien kanssa. Huhtikuussa 2001 tiedon louhinnasta kiinnostunut jatko-opiskelija <b>Amit Patel<\/b> oivalsi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kaupallisesti alun perin roskana pidettyn\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4jien tuottamaa ylij\u00e4\u00e4m\u00e4dataa, josta pystyttiin muodostamaan yksityiskohtaisia tietoja k\u00e4ytt\u00e4jien ajatuksista, tunteista ja mielenkiinnon kohteista.<\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 datasta tuli valvontakapitalismin raaka-aine, jota Zuboff nimitt\u00e4\u00e4 behavioraaliseksi ylij\u00e4\u00e4m\u00e4ksi. Raaka-aine muutti koko internetin ansaintalogiikan kaupallisempaan suuntaan.<\/p>\n<p>Muutama kuukausi Patelin oivalluksen j\u00e4lkeen vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen my\u00f6t\u00e4 Yhdysvalloissa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n edelleen jatkuvat poikkeusolot, jotka loivat Googlen ja Yhdysvaltain tiedustelupalveluiden v\u00e4lille symbioottisen suhteen. Vaikka laki est\u00e4\u00e4 omien kansalaisten vakoilun, tiedustelupalvelut, kuten NSA ja CIA, pystyiv\u00e4t ostamaan Googlen sek\u00e4 my\u00f6hemmin muiden yritysten dataa ja sponsoroimaan niiden uusia projekteja.<\/p>\n<p>EU:n tietosuoja-asetus GDPR:st\u00e4 huolimatta digij\u00e4tit kuten Google myyv\u00e4t dataa edelleen. S\u00e4\u00e4ntely vaikuttaa vain hieman.<\/p>\n<p>Google myy k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 ker\u00e4\u00e4mi\u00e4\u00e4n tietoja Real-Time Bidding (RTB) -j\u00e4rjestelm\u00e4n kautta. Se on huutokauppaa, jota tapahtuu mikrosekunneissa l\u00e4hes aina, kun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 avaa Googlen mainospaikan sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n sivun.<\/p>\n<p>MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p><a data-no-instant=\"1\" href=\"https:\/\/tietokirjafestivaali.fi\/\" class=\"adv-link external\" aria-label=\"Tietokirjafestivaali-banneri-1000x650px_VOIMA\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" data-lazyloaded=\"1\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/tietokirjafestivaali-banneri-1000x650px-voima.png\" alt=\"\"  data- width=\"1000\" height=\"650\"\/><\/a><\/p>\n<p>Irish Council for Civil Liberties Union -j\u00e4rjest\u00f6n vuonna 2022 julkaiseman raportin mukaan data sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tietoja muun muassa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n fyysisest\u00e4 olinpaikasta, seksuaalisesta suuntautumisesta, poliittisista n\u00e4kemyksist\u00e4 ja terveydentilasta.<\/p>\n<p>Dataa myyd\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri maailman, my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4lle ja Kiinaan, ja kolmannet osapuolet puolestaan myyv\u00e4t sit\u00e4 eteenp\u00e4in. Kaupan tapahduttua ei ole teknist\u00e4 keinoa rajoittaa miten dataa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, eli jokainen dataa haltuunsa hankkinut taho voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 omiin tarkoitusperiins\u00e4.<\/p>\n<p>Euroopassa RTB-j\u00e4rjestelm\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n dataa 376 kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ja Yhdysvalloissa 747 kertaa.<\/p>\n<p>\u201dValvontakapitalismi on kategorisesti katastrofaalista ihmisille, yhteiskunnalle ja demokratialle. Sen perusedellytykset -ja toiminnot pit\u00e4isi lakkauttaa\u201d, Suboff totesi luennolla.<\/p>\n<p><b>Uhrina luottamus<\/b><\/p>\n<p>Internet ei ole pitk\u00e4\u00e4n aikaan ollut paikka, jonne menn\u00e4\u00e4n, vaan se on l\u00e4sn\u00e4 kaikilla el\u00e4m\u00e4n osa-alueilla.\u00a0<\/p>\n<p>Internetin manipuloinnista on tullut todellisuuden manipulointia.<\/p>\n<p>Sen n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n maailmanlaajuinen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muokkaamisen arkkitehtuuri ja uudet tiedonv\u00e4lityksen ty\u00f6kalut tarjoavat rajattomasti mahdollisuuksia kognitiiviselle sodank\u00e4ynnille, jonka kohteet eiv\u00e4t yleens\u00e4 tiedosta altistuvansa sille.<br \/>Vuoden 2024 alussa taiteilija-kirjailija <b>Trevor Paglen <\/b>esitti puheessaan Euroopan suurimmassa\u00a0 hakkerikokoontumisessa, Chaos Communication Congress -tapahtumassa, ett\u00e4 olemme siirtyneet valvontakapitalismin uuteen aikakauteen, PSYOP-kapitalismiin.<\/p>\n<p>K\u00e4site kuvastaa maailmaamme, jossa kognitiivisen sodank\u00e4ynnin ja huomiotalouden samankaltaiset toimintaperiaatteet \u2013 kuten teko\u00e4lyn luoma sis\u00e4lt\u00f6, sosiaalisen median vaikutusoperaatiot, mikrokohdennettu mainonta ja kaikkialla l\u00e4sn\u00e4 oleva valvonta \u2013 ovat muodostuneet vallitseviksi normeiksi.<\/p>\n<p>Manipulointimekanismien tiedostamisen my\u00f6t\u00e4 aistittu informaatio alkaa vaikuttaa psykologisilta operaatioilta. Tietoisuus muiden ihmisten algoritmivetoisista hyperpersonoiduista maailmankuvista musertaa luottamuksen heihin ja yhteisen jaettuun todellisuuteen.<\/p>\n<p>\u201dEik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tule p\u00e4\u00e4ttym\u00e4\u00e4n hyvin\u201d, Paglen huomautti. \u201dOn ironista havaita, ett\u00e4 et voi luottaa havaintoihisi ja ett\u00e4 muut ovat keksineet, kuinka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 havaintokyky\u00e4si sinua vastaan. Silloin tuhoutuu se hauras luottamus, joka havaintoj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4si on olemassa olevaan maailmaan.\u201d<\/p>\n<p>V\u00e4l\u00e4hdys luottamuksen murentumisen aiheuttamasta episteemisest\u00e4 kaaoksesta n\u00e4htiin Yhdysvalloissa lokakuussa, kun hurrikaani Helenest\u00e4 levitettiin salaliittoteorioita, jotka syyttiv\u00e4t muun muassa hallitusta s\u00e4\u00e4n kontrolloimisesta.\u00a0<\/p>\n<p>Jos yhteinen todellisuus kuolee, ja kaikki on vain vastapuolen salaliittoa, ihmiskuntaa uhkaavat todelliset kriisit unohtuvat.<\/p>\n<p><a class=\"authoravatar\" href=\"https:\/\/voima.fi\/author\/juliushalme\/\" title=\"Julius Halme\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" data-lazyloaded=\"1\" data-del=\"avatar\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/julius-halme-150x150.png\" class=\"avatar pp-user-avatar avatar-128 photo \" height=\"128\" width=\"128\"\/><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tuntemamme internet kuoli vuosien 2016 tai 2017 kieppeill\u00e4. Nykyinternetin ovat vallanneet botit ja teko\u00e4ly, jotka v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4t ja manipuloivat&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1625,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[87],"tags":[33,31,30,148,32,91,92],"class_list":{"0":"post-1624","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-internet","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-internet","12":"tag-suomi","13":"tag-technology","14":"tag-teknologia"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1624","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1624"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1624\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1625"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1624"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1624"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1624"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}